13.12.1999 | Arto Laitinen

Italialaisen, myöhäis-Heideggerin ajatteluun kiinnittyvän Gianni Vattimon tekstejä on ollut saatavilla varsin tuoreeltaan suomeksi kymmenen vuoden ajan, pitkälti tämän kirjan suomentajien ansiosta. 1989 ilmestyneen Läpinäkyvän yhteiskunnan jälkeen Vattimon esseitä on ilmestynyt suomeksi yksittäin eri paikoissa. Tulkinnan etiikka sisältää yksiin kansiin koottuna kahdeksan tekstiä, joista viisi uudelleen käännettyinä ja kolme aiemmin julkaisemattomia. Viisi kirjoitusta vuosilta 1985-89 on suomennettu italiaksi ilmestyneestä kokoelmasta Etica dell'interpretazione (1989), kolme on ilmestynyt italiaksi vuosina 1993-95.

Lue lisää

10.12.1999 | Ikäheimo, Heikki

Motto: "Ei ole pragmatismia, vaan terveen ajattelun merkki, jos otaksutaan, että filosofisessa järjestelmässä täytyy olla aukko tai ajatusvirhe, jos sen käytöllinen soveltaminen, siis myös sen käyttö kasvatuksen alalla ei missään suhteessa käy päinsä." -Urpo Harva- Mika Ojakankaan valtio-opin väitöskirja Lapsuus ja auktoriteetti on saanut jo tähän mennessä niin runsaasti huomiota osakseen (ks. esim. Kasvatus 1/98, Niin&Näin 1/98, Politiikka 2/98 ja Tiede ja edistys 2/98), ettei sen metodiin tai muihin yksityiskohtiin menevä esittely ole tarpeen.

Lue lisää

10.12.1999 | Topi Antti Äikäs

Joensuun yliopiston dos. Pekka Nevalainen ja prof. Hannes Sihvo ovat koonneet yksiin kansiin huomattavan osan suomalaisesta Karjala-tuntemuksesta historian, maantieteen sekä kulttuurintutkimuksen aloilta. Suomen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia-sarjassa julkaistu "KARJALA.

Lue lisää

9.12.1999 | Tuija Tuomaala

Suomesta on maalailtu kuvaa maana, jossa tietotekniikka leviää maailmanennätysvauhtia. Kännykkä kuuluu jokamiehen ja -naisen, kohta jo lastenkin varusteisiin, ja Internet-liittymiä on väkilukuun nähden ennätysmäärä. Teknologian ja tietoyhteiskunnan katsotaan leviävän vääjäämättä ikäänkuin jonkin ulkoisen voiman vaikutuksesta. Kansalaisen osaksi jää sopeutua yhteiskunnan muutoksiin ja hankkia niitä uudenlaisia taitoja ja valmiuksia, joita tietoyhteiskunnassa tarvitaan.

Lue lisää

9.12.1999 | Pekka Kaarninen

Kriisi, kritiikki, konsensus -projektin julkaisuna on ilmestynyt Hannu Salmen valittujen kirjoitusten kokoelma. Kirja sisältää 11 suomalaisen elokuvan historiaa käsittelevää kirjoitusta, jotka yhtä lukuunottamatta ovat aikaisemminkin julkaistuja. Nyt kirjaksi koottuja artikkeleita on kuitenkin jossain määrin uudistettu ja täydennetty uuden tutkimuksen tiedoilla. Suomalaisille elokuvatutkijoille nämä kirjoitukset ovat kuitenkin varsin tuttuja.

Lue lisää

7.12.1999 | Antti-Ville Kärjä

Arvelin kyllä jo etukäteen, että Enimmäkseen Kirkasta ei ole minun kaltaiselleni lukijalle kirjoitettu. Aiemmin lukemieni elävien ja kuolleiden suomalaisen populaarimusiikkitaivaan tähtien elämäkertojen perusteella odotin pääpiirteissään kuvausta herkästä taiteilijasta, joka ei tahdo pahaa kenellekään, joka on vastoinkäymisten kohdatessa yleensä vain olosuhteiden orja, ja jonka elämää ohjaa musiikin ylimaallinen voima. Suurelta osin Enimmäkseen Kirkasta vastasi näihin odotuksiin. Jo teoksen lähtökohta sanelee tämän: vaikka teos onkin puoliksi Kirill Babitzinin nimissä, on sen kirjallisesta ulkoasusta etupäässä vastuussa pitkän linjan toimittaja Raila Kinnunen.

Lue lisää

Ritareiden historian alku tavataan nykyisin ajoittaa karolinkivaltakunnan loppuvaiheisiin 800-900-luvulle, jolloin ilmaantui uusi ratsain taistelleiden sotureiden luokka. Aluksi nämä varhaiset ritarit olivat asemaltaan selkeästi varsinaisen aristokratian alapuolella, osa hädin tuskin erotettavissa tavallisista talonpojista. Sotilaallisen erikoistumisen kautta ritareiden arvostus kuitenkin nousi, ja 1000-luvulla myös aateliset alkoivat liittää soturia tarkoittavan sanan "miles" arvonimiensä joukkoon. Niin ikään ritariksilyömisseremoniat alkoivat yleistyä 1000-luvun jälkipuoliskolla.

Lue lisää

23.11.1999 | Maarit Leskelä

Artikkelikokoelma Suomalainen nainen on syntynyt (EU-puheenjohtajamaan) tarpeesta koota muiden eurooppalaisten luettavaksi jonkinlainen yleisesitys suomalaisen tasa-arvon historiasta ja suomalaisen naisen nykyiseen asemaan johtaneista juurista. Kirja on tarkoitettu laajalle yleisölle, ennen kaikkea eurooppalaiselle yleisölle ja sitä on ohjannut halu kertoa, miten me suomalaiset naiset olemmekaan niin pärjääviä ja hyviä. Tämä retoriikka hallitsee kirjan takakannen tekstiä ja lyhyttä esipuhetta, jonka Päivi Setälä ja Päivi Lipponen ovat kirjaan tuottaneet. Uskoisin, että lähes jokaisen naistutkimusta tuntevan nuo ylistävät lauseet suomalaisen naisen ylipärjäävyydestä jokaisella elämänalueella, vahvuuden eetoksesta ja ennen muuta yhtenäisestä suomalaisesta naissubjektista saavat takajaloilleen.

Lue lisää

23.11.1999 | Kainlauri, Anne

Murhamysteeri piikalain aikaan Poliittinen kädenvääntö kotityön tuesta alkoi jo keväällä 1996. Keskustelua kotityön yhteiskunnallisesta tukemisesta jatkettiin eduskunnassa aina kesän 1997 loppuun asti, jolloin päätettiin kahdesta kotityön tukea koskevasta laista. Poliittisena kompromissina kotityön verovähennysoikeus otettiin käyttöön osassa ja yritystuki osassa Suomea. Julkisessa keskustelussa kokeilut saivat nopeasti piikaleiman - puhuttiin piikatuesta, piikalaista, piikakokeilusta, paluusta piikomiseen jne.

Lue lisää

18.11.1999 | Susanna Sirén-Valanta

Matka taiteen historiaan on oppikirjaksi laadittu kronologinen katsaus länsimaisen ja suomalaisen kuvataiteen ja arkkitehtuurin historiasta. Oppikirjan kohderyhmäksi on takakansitekstissä mainittu lukiolaiset, käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitosten sekä taidekoulujen opiskelijat, mutta myös kulttuurihistorian, uskontotieteen ja historian opiskelijat. Lukemani perusteella edellisille teos voi ehkä jossain määrin olla käyttökelpoinen, jälkimmäisille sen sijaan en kirjaa suosittelisi. Lähtökohdiltaan teos on hyvin perinteinen, uskallan sanoa jopa vanhakantainen tyylihistorian oppikirja.

Lue lisää

14.11.1999 | Terho, Pertti

KAIKKI ON IHMEELLISTÄ ... Onko teoksen kansikuva buddhalaisen mytologian Tuulihevonen vai Tolkienin Musta ratsu? Ei. Sen täytyy olla Pushkinin Vaskiratsu, sillä runokirjan tekijä, Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori, on väitellyt Pushkinin lyriikasta.

Lue lisää

Heikki Wariksen sosiaalihistorian klassikossa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle (1932) selvitetään oivallisesti teollisuusyhteisön muotoutumista. Kuten muistamme, reilut sata vuotta sitten alkoi maaseudun tilaton ja varaton väestö siirtyä kaupunkeihin. Teollisuusyhteisöissä työn lisäksi työläiselle järjestettiin usein asunto, joissakin tapauksissa jopa polttopuut ja ruokaperunat. Tuolloin avainasanana kaikkeen oli yhteisöllisyys - niin työnantajan kuin työtekijäinkin näkökulmasta.

Lue lisää

10.11.1999 | Tuija Tuomaala

Kirsi Pohjola tuo väitöskirjallaan oman panoksensa viime vuosina pinnalla olleeseen elämäkertatukimukseen. Hän etsii sitä, mistä ei puhuta, mille ei löydy kieltä, hämärän aluetta. Omaelämäkerroissa ja muistelmissa pääpaino on tarinassa, joka useimmiten noudattaa muotoa 'vaikeuksien kautta voittoon'. Ne kokemukset, joita on vaikea kielellisesti hahmottaa tai ilmaista, jäävät kirjoittamatta.

Lue lisää

Sir Ernest Shackleton on paitsi eräs vuosisatamme myös koko maailmanhistorian kunnioitetuimpia ja kunnioitettavimpia epäonnistujia. Shackleton ei itse päässyt koskaan todella nauttimaan maineestaan, mutta ehkä juuri siksi hän onkin maineensa ja useampienkin kirjojen arvoinen. Tunnetuimmat lienevät useiden elämäkertojen ohella Shackletonin alusten kapteenina toimineen Frank Worsleyn “Shackleton’s Boat Voyage”, tutkimusmatkailijan itsensä kirjoittama “South” ja Alfred Lansingin “Endurance” (suomennettu vuonna 1959). Olikin varsin mielenkiintoista tarttua uuteen aiheesta kirjoitettuun kirjaan varsinkin kun se vielä oli vastikään käännetty suomeksi.

Lue lisää

9.11.1999 | Antti-Ville Kärjä

Filmi poikki on Jari Sedergrenin väitöskirja poliittisen historian oppiaineeseen. Teoksessa tulevat kuvatuiksi toista maailmansotaa edeltäneet, sodan aikaiset ja sitä välittömästi seuranneet keskeisimmät suomalaisen elokuvan tekemiseen vaikuttaneet tekijät - käytännössä mikään elokuvan osa-alue ei voinut paeta sodan vaikutuksia: tekijät joutuivat rintamalle, materiaaleista ja välineistä oli pulaa, ja sisältöä kontrolloitiin erityisesti sensuurin keinoin. Erityisen keskeisiksi teoksessa nousevat havainnot suomalaisten päättäjien luovimisesta Yhdysvalloista, Saksasta ja Neuvostoliitosta tulleiden kaupallisten ja ideologisten paineiden ulkopoliittisessa hyökyaallokossa. Filmi poikki on myös kuvaus siitä, kuinka merkittävä asema (audio)visuaalisella tiedonvälityksellä nähtiin - ja nähdään yhä - olevan "todellisuuden" muokkaamisessa.

Lue lisää

9.11.1999 | Pertti Näränen

Tuppisuinen mies ilmestyi vuosi sitten antamaan oman lisänsä suomalaisen miestutkimuksen ohkaiseen perinteeseen. Teoksen painotus on kielitieteellinen, mutta ei suinkaan kapeakatseisesti. Mukana on formaalien sanasto- ja kielitarkastelujen ohella myös mm. lehtijuttujen, elokuvien, korttipelin ja runouden analyysejä.

Lue lisää

9.11.1999 | Pentti Stranius

Anne Kuorsalon (ex-Sailas), Ilmari Susiluodon ja Martti Valkosen toinen yhteisyritys "Venäjä ja rosvokapitalismin haaksirikko" ei pärjää laadullisesti kirjoittajakolmikon ensiteokselle. Vuonna 1996 ilmestynyt "Venäjä - jättiläinen tuuliajolla" oli tervetullut pika-analyysi Venäjän murroksesta ja Neuvostoliiton lopusta. Kirja herätti myös vilkkaan keskustelun esim. Helsingin Sanomien sivuilla.

Lue lisää

PUHDISTAUTUMINEN MOOTTORIPYÖRÄN SATULASSA Keijo Virtanen: Tielle Tuuleen. Matkakertomuksia. Palokka: Sharda, 1999. ISBN 951-97960-1-0 hartman@sci.

Lue lisää

2.11.1999 | Markku Soikkeli

Historia käy uudella tavalla kiinnostavaksi, jos suurelle tapahtumalle pystytään esittämään pienin vaihtoehtoinen suunta. Vaihtoehtoisen historian illuusio voi syntyä jo siitä, että kirjoittaja suhtautuu tositapahtumiin näytelmänä, jossa on nykypäivän poliitikkoja muistuttavia tähtirooleja. Suomalaisista veteraanikirjailijoista etenkin Paavo Haavikko ja Veijo Meri ovat käsitelleet historiaa sellaisten roolisuoritusten lävitse, jossa päähenkilöt ovat suhteellisen tietoisia roolinsa esittämisestä. Henkilöiden tarkoituksellinen modernisointi on etenkin Merellä niin hienokseltaan kätketty kuvaukseen, että hänen historiaesseitään lukiessa ei synny välitöntä koomista tunnelmaa.

Lue lisää

28.10.1999 | Lauri Kemppinen

Jari Eskolan ja Juha Suorannan viime vuoden puolella ilmestynyt teos: "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" on virkistävä lisä kasvatustieteen ja sosiologian tutkimusmenetelmiä käsittelevään kirjallisuuteen. Käsillä oleva teos on suunnattu tieteellistä tutkimusta aloitteleville opiskelijoille, mutta toivoisin sen saavan lukijoita myös tutkielmien ohjaajien parista. Vaikka kirjoittajat ovatkin pitäneet silmällä juuri käyttäytymistieteille tyypillisiä tutkimuksen kohteita ja kysymyksenasetteluita, en näe mitään estettä sille, etteivätkö käsiteltävät aiheet voisi herättää kiinnostusta myös historiantutkijoissa. "Johdatus laadulliseen tutkimukseen" on hyvin käytännönläheinen teos, jossa esitellään erilaisia tutkimusmenetelmiä (aineiston kokoaminen, sen järjestäminen ja analysointi), sekä pohditaan tutkimuksen kirjoittamiseen liittyvää problematiikkaa niin konkreettisella tasolla kuin se on aiheen huomioonottaen mahdollista.

Lue lisää