Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat toisiaan ja luovat ajattelua ja käyttäytymistä, jotka mukauttavat mediayleisöä olemassaoleviin arvoihin, instituutioihin, uskomuksiin ja käytäntöihin.

Lue lisää

20.4.1998 | Janne Haara

Tulevaisuuden enteet näyttävät pelottavilta jokaisesta joka vähänkin käyttää päätään. Tämä kirja havainnollistaa niitä kiitettävällä tavalla. On mukava huomata että eliittipiireissäkin ollaan huolissaan; ne tietystikin pelkäävät vain oman itsensä ja etuoikeuksiensa puolesta, koska ne näyttävät turhina ja epäoikeudenmukaisina olevan vaarassa joutua historian roskatynnyriin. Toisille samanmielisille elitisteille ovat Hans-Peter Martin ja Harald Schumann kirjoittaneet osviitaksi kirjan Globalisaatioloukku.

Lue lisää

20.4.1998 | Petteri Mäkinen

Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella.

Lue lisää

14.4.1998 | Anu Lahtinen

”Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari” on turkulaisten kulttuurihistorian tutkijoiden ja opettajien kirjoittama kokoelma pienoistutkielmia suomalaisesta arjesta ja suomalaisista ihmisistä. Kirjoittajina ovat Vuokko Aromaa, Kari Immonen, Merja Isotalo, Marjo Kaartinen, Kari Kallioniemi, Hanne Koivisto, Elli Oinonen-Edén, Tapio Onnela, Hannu Salmi, Timo Tarmio, Totti Tuhkanen, Marja Tuominen, Heli Vanto sekä Pekka Välimäki. Kukin kirjoittaja on tuottanut parinkymmenen sivun mittaisen pienoistutkielman, jossa suomalaisten elämäntapojen yleisiä muutoksia lähestytään yksittäisten elämänkertojen kautta. Teos etenee 1600-luvun kaskenkaatajista 1900-luvun suomalaisen median kehittymiseen, ja kuten otsikko lupaa, siinä kerrotaan niin sivistyneistön ja kansankynttilöiden (lääkäri, lukkari etc.

Lue lisää

24.3.1998 | Katajala, Kimmo

Tapani Hietaniemi, Tero Karasjärvi, Ossi Kokkonen, Tuomas M. S. Lehtonen, Janne Malkki, Jouko Nurmiainen, Mikko Piippo, Matti Sadeniemi: Feodalismi. Uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria.

Lue lisää

19.3.1998 | Petri Saarikoski

"If Citizen Kane took place in the twenty-first century, Orson Wells would be sighing, "Mario!" instead of "Rosebud" J.C. Herz Maailman pelikulttuurin tutkijoiden keskuudessa amerikkalaisen J.

Lue lisää

Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä seuran jäsenille, mutta muiden lukijoiden saanti voi olla hankalaa juuri kattavan teeman puuttumisen vuoksi.

Lue lisää

24.2.1998 | Kimmo Ahonen

Suomalaisen elokuvaesseismin uranuurtaja Peter von Bagh porautuu uusimmassa teoksessaan rikoksen kiehtovaan maailmaan. Ulkoasultaan näyttävä, runsaasti kuvitettu Rikoksen hehku herättää jokaisen rikoselokuvaa - siis jokaisen elokuvaa - harrastavan mielenkiinnon. Teos ei kuitenkaan ole vain komeisiin kansiin pakattu lahjakirja, vaan mielenkiintoinen ja haastava yritys tarkastella rikosta elokuvassa ja rikoselokuvaa yhteiskunnassa, siis hyvin suositeltava kirja kaikille vannoutuneille filmihulluille. Bagh yrittää kirjassaan ratkaista rikoselokuvan mysteeriä, selvittää sen kiehtovuuden syytä.

Lue lisää

9.2.1998 | Jukka Lampo

Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa "Über den Prozess der Zivilisation" ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella.

Lue lisää

Daniel Jonah Goldhagen on vajaa nelikymppinen Harvardin yliopiston apulaisprofessori ja käsillä oleva teos on hänen väitöskirjansa, jonka American Political Science Association palkitsi vuoden 1994 parhaana valtiotieteiden alaan kuuluvana väitöskirjana. Kirja aiheutti ilmestyessään keväällä 1996 suurta kohua Saksassa, vaikka sitä ei vielä silloin ollut saatavilla saksaksi eikä sitä juuri kukaan ollut vielä englannin kielelläkään lukenut. Toisen käden tietojen perusteella monet vaikutusvaltaiset saksalaiset lehdet ja arvostelijat teilasivat teoksen, koska se heidän mielestään oli epäoikeudenmukainen saksalaisia kohtaan ja syyllisti heidät kollektiivisesti. Tämä kaikki kertoo siitä, että Goldhagen osui kirjallaan saksalaisia hyvin arkaan kohtaan: natsimenneisyyteen.

Lue lisää

25.1.1998 | Timo Toivonen

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa.

Lue lisää

19.1.1998 | Kostiainen, Auvo

LOIKKAREIDEN KÄRSIMYSHISTORIA (Arvostelu laadittu alkuaan Siirtolaisuus-Migration -aikakausjulkaisuun no. 1/1998, painossa) Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on tuonut mahdollisuuden selvittää tarkemmin monia maan historiaan liittyneitä vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on siellä harjoitettu kansallisuuspolitiikka, varsinkin kysymys vähemmistöjen tuhoutumisesta vainojen, pakkotyön ja maatalouden kollektivoinnista aiheutuneiden toimenpiteiden seurauksena. Näin on myös ollut vähitellen mahdollista selvittää tarkemmin, mitä oikein tapahtui Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille.

Lue lisää

18.1.1998 | Timo Toivonen

Airo oli viime sotiemme aikaan päämajan päämajoitusmestari, Mannerheimin oikea käsi. Turtolan tarkoituksena on kuitenkin ollut kirjoittaa Aksel Airon koko elämästä eikä vain sotavuosista ja välittömästi sen jälkeisestä ajasta. Saamme tietää, että Airolla oli suomenkielinen proletaarinen tausta eikä hän ollut jääkäri. Tämä oli keskeisten sotilaiden keskuudessa poikkeuksellista itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä.

Lue lisää

Suojeluskuntajärjestön merkitys sotien välisessä yhteiskunnassa on pitkään ollut varsin vähän käsitelty aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Lukuisissa poliittisen historian töissä aihepiiriä on vain sivuttu. Viime vuosikymmenet keskeisin reitti järjestön historian pariin on kulkenut entisten Suojeluskuntaupseerien N.V.

Lue lisää

Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia lehtiä, joista tunnetuin oli epäilemättä Totuuden Torvi.

Lue lisää

21.12.1997 | Reija Satokangas

Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi "Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä" on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on "leivoksen esihistoriaa", leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan.

Lue lisää

18.12.1997 | Auvo Kostiainen

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht'aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä olisi ollut kirjan arvoinen.

Lue lisää

Markku Henrikssonin uusin kirja TOINEN AALTO on tuttua Henrikssonia, niin hyvässä kuin pahassakin. Aloitettaessa arvostelemaan kirjaa, on muistettava sen käyttötarkoitus ja luettava kirjaa niin, että kysytään täyttääkö se sen funktion mihin se on tarkoitettu, ja jos ei niin miksi ei. Henriksson tai kustantaja ilmoittaa takakannessa teoksen olevan tarkoitettu kaikille historiasta, löytöretkistä, amerikkalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta kiinnostuneille. Takakannen mukaan se soveltuu käytettäväksi oheislukemistona lukiossa, aikuiskoulutuksessa ja korkeakouluissa.

Lue lisää

Alkuvuodesta 1986 ilmestyi Seppo Heikinheimon kirjoittama Aarre Merikanto -elämäkerta. Tästä Heikinheimon oli luontevaa jatkaa tutkimalla isän, Oskar Merikannon elämää ja toimintaa, koska kerran jo pojan elämäkertaa laatiessaan hän oli joutunut perehtymään Merikantojen perhe- ja tuttavapiirin asioihin. Lopputuloksesta näkyy, että Heikinheimo on pyrkinyt penkomaan esiin kaiken mahdollisen Oskar Merikantoon liittyvän aineiston ja tietouden. Perusteellisuudesta ei tässä tapauksessa ole ollut yksinomaan hyviä seurauksia.

Lue lisää

Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, kliseitä ja myyttejä sitäkin enemmän.

Lue lisää