25.1.1998 | Timo Toivonen

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa.

Lue lisää

19.1.1998 | Kostiainen, Auvo

LOIKKAREIDEN KÄRSIMYSHISTORIA (Arvostelu laadittu alkuaan Siirtolaisuus-Migration -aikakausjulkaisuun no. 1/1998, painossa) Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on tuonut mahdollisuuden selvittää tarkemmin monia maan historiaan liittyneitä vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on siellä harjoitettu kansallisuuspolitiikka, varsinkin kysymys vähemmistöjen tuhoutumisesta vainojen, pakkotyön ja maatalouden kollektivoinnista aiheutuneiden toimenpiteiden seurauksena. Näin on myös ollut vähitellen mahdollista selvittää tarkemmin, mitä oikein tapahtui Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille.

Lue lisää

18.1.1998 | Timo Toivonen

Airo oli viime sotiemme aikaan päämajan päämajoitusmestari, Mannerheimin oikea käsi. Turtolan tarkoituksena on kuitenkin ollut kirjoittaa Aksel Airon koko elämästä eikä vain sotavuosista ja välittömästi sen jälkeisestä ajasta. Saamme tietää, että Airolla oli suomenkielinen proletaarinen tausta eikä hän ollut jääkäri. Tämä oli keskeisten sotilaiden keskuudessa poikkeuksellista itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä.

Lue lisää

Suojeluskuntajärjestön merkitys sotien välisessä yhteiskunnassa on pitkään ollut varsin vähän käsitelty aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Lukuisissa poliittisen historian töissä aihepiiriä on vain sivuttu. Viime vuosikymmenet keskeisin reitti järjestön historian pariin on kulkenut entisten Suojeluskuntaupseerien N.V.

Lue lisää

Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia lehtiä, joista tunnetuin oli epäilemättä Totuuden Torvi.

Lue lisää

21.12.1997 | Reija Satokangas

Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi "Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä" on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on "leivoksen esihistoriaa", leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan.

Lue lisää

18.12.1997 | Auvo Kostiainen

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht'aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä olisi ollut kirjan arvoinen.

Lue lisää

Markku Henrikssonin uusin kirja TOINEN AALTO on tuttua Henrikssonia, niin hyvässä kuin pahassakin. Aloitettaessa arvostelemaan kirjaa, on muistettava sen käyttötarkoitus ja luettava kirjaa niin, että kysytään täyttääkö se sen funktion mihin se on tarkoitettu, ja jos ei niin miksi ei. Henriksson tai kustantaja ilmoittaa takakannessa teoksen olevan tarkoitettu kaikille historiasta, löytöretkistä, amerikkalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta kiinnostuneille. Takakannen mukaan se soveltuu käytettäväksi oheislukemistona lukiossa, aikuiskoulutuksessa ja korkeakouluissa.

Lue lisää

Alkuvuodesta 1986 ilmestyi Seppo Heikinheimon kirjoittama Aarre Merikanto -elämäkerta. Tästä Heikinheimon oli luontevaa jatkaa tutkimalla isän, Oskar Merikannon elämää ja toimintaa, koska kerran jo pojan elämäkertaa laatiessaan hän oli joutunut perehtymään Merikantojen perhe- ja tuttavapiirin asioihin. Lopputuloksesta näkyy, että Heikinheimo on pyrkinyt penkomaan esiin kaiken mahdollisen Oskar Merikantoon liittyvän aineiston ja tietouden. Perusteellisuudesta ei tässä tapauksessa ole ollut yksinomaan hyviä seurauksia.

Lue lisää

Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, kliseitä ja myyttejä sitäkin enemmän.

Lue lisää

8.12.1997 | Taira, Teemu

'Sosiologinen ajattelu' (Sa) on toinen Zygmunt Baumanilta suomennettu teos. Edellinen oli myös Vastapainon julkaisema tekstikokoelma 'Postmodernin lumo'(1996). 'Sa' on varhaisempi teos (alkujaan 1990) ja mikäli tutustuminen Baumaniin on aloitettu myöhäisemmistä teoksista, saattaa lukija yllättyä siitä, että tästä kirjasta ei löydy ollenkaan sanaa 'postmoderni'. Ensiksi ihmettelin, miksi juuri 'Sa' julkaistaan, sillä Bauman on kirjoittanut tämän jälkeen useita teoksia.

Lue lisää

24.11.1997 | Timo Toivonen

Apulaisprofessori Jouko Vahtolan teos kuvaa Aunuksen retkeksi kutsuttua itsenäistymisen jälkeen käytyä valloitussotaa. Tarkkaa kuvaa ei tämän sodan kulusta varmaan monellakaan ole, mutta jonkinlainen surkuhupaisa näkemys siitä lienee muodostunut. Vahtolan tarkka tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaikki hupaisuus oli sodasta kaukana. Vahtolaa on kiitettävä myös kirjan kylmän suorasukaisesta jopa inhorealistisesta tyylistä.

Lue lisää

Helsingin Sanomien pitkäaikaisella musiikkikriitikolla Seppo Heikinheimolla (1938-1997) oli työtehtäviensä ansiosta mahdollisuus tutustua moniin ihmisiin elämänsä kuluessa. Toimittajantyönsä ohella hän ehti palvella Helsingin kaupunginorkesterin apulaisintendenttinä, Nykymusiikkiseuran sihteerinä, Organum-seuran varapuheenjohtajana, Jyväskylän Kesän organisaattorina, Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana ynnä useissa muissa luottamustehtävissä. Vuonna 1972 hän julkaisi Helsingin yliopistoon tekemänsä väitöskirjan. Heikinheimo olikin hyvin tehokas luonne.

Lue lisää

20.11.1997 | Janne Pärnänen

Hannu Salmen tekniikan mentaalihistoriaa käsittelevä kirja on erinomainen ja mieltä kutkuttava teos monella tapaa. Kirja käsittelee eri artikkeleissaan tekniikkaan liittyviä tunteita, toiveita ja utopioita. Seitsemässä eri osassaan kirja tutustuttaa lukijansa kellon ja ajantajun historiaan, kirjapainotaidon syntyyn ja leviämiseen, teolliseen vallankumoukseen ja luddismiin, uusiin liikuntavälineisiin (auto ja juna), mekaanisen jäljentämisen syntyyn, telekommunikaatioon ja atomipommin muokkaamaan uuteen maailmankuvaan. Laajasta ja jopa maailmoja syleilevästä otteestaan huolimatta Salmi pystyy pitämään langat käsissään ja nostaa kustakin aiheestaan esiin mielenkiintoisia alueita.

Lue lisää

18.11.1997 | Juri Nummelin

Nk. Fennica-kirjallisuuden ja ylipäätään suomalaisen tai Suomeen liittyvän kirjallisuuden luettelointi jokaiselle lukijalle helpossa muodossa on täydellistynyt. Viime vuonna ilmestyivät vuodet 1488-1700 kattava luettelo ja sen hakemisto-osa. Kirja on helppokäyttöinen ja oleellinen lisä jokaisen kirjahistoriasta kiinnostuneen hyllyssä.

Lue lisää

11.11.1997 | Timo Toivonen

Kirjoittaja aloittaa kirjansa ikään kuin häpeillen kysyen: "Miksi jälleen yksi kirja pukumuodista? Muodin symboliikan ja merkkikielen tulkinta on tänään erityisen suosittua". Mutta näissä monissa muissa kirjoissa itse muotia ei ole esitelty kovin paljon. Siksi Kopiston ei tarvitse yhtään hävetä.

Lue lisää

Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm.

Lue lisää

1.11.1997 | Reijo Valta

Timo Kantosen "Satakunta sahaa Suomessa" on kulttuurihistoriallisesti merkittävien saharakennusten ja -ympäristöjen inventoinnin raportti. Inventointi on tehty perinteisiä, hyväksi havaittuja menetelmiä käyttäen ja koottu rakennusinventointikorteille. Itse asiassa teoksessa on kohderaportti 71 sahasta ja sahaympäristöstä, pyöristettynähän se on sata. Suurin osa merkittävistä sahoista on jäänyt teollisuuden uudisrakentamisen alle.

Lue lisää

Pianotaiteilija, professori Erik T. Tawaststjerna on lyhentänyt ja muokannut isänsä viisiosaisesta Sibelius-elämäkerrasta (Otava 1965- 1988) yksiosaisen laitoksen. Kuten toisaalla on jo todettu, teos on tarkoitettu kahvipöytäkäyttöön: se sisältää loisteliaan kuvituksen, siinä on erinomainen painoasu ja sitä voi selailla sieltä täältä eksymättä alkuteoksen seikkaperäisen kerronnan kiemuroihin. Tekstimäärä on supistettu kolmannekseen alkuperäisestä, mikä tarkoittaa, että säveltäjän elinkaari korostuu aiempaa laitosta värittäneiden miljöökuvausten kustannuksella.

Lue lisää

24.10.1997 | Marjo Kaartinen

Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina ovat Glikl bas Juda Leib, juutalainen, Marie de l'Incarnation, katolilainen, ja Maria Sibylla Merian, protestantti.

Lue lisää