10.2.1999 | Joel Kuortti

Kiinnitin "Pieneen kulttuurikirjaan" ensi kertaa huomiota Turun kirjamessuilla viime syksynä. Tuolloin punnitsin kirjaa suhteessa sen nimeen, verraten nimenomaan sen yli viisisataista tuhtia ulkomuotoaja vaatimattomuuden kaapuun pukeutuvaa nimeä. Toistasataa hanketta esittelevä teos ei suinkaan ole pienuudella pilattu. Nämä hankkeet vaihtelevat äärimmäisen paljon ja tässä muotojen kirjossa on todella ainesta `kulttuuri'kirjaksi.

Lue lisää

8.2.1999 | Juri Nummelin

Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä - marraskuussa - oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla. Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, "aaltoismiin".

Lue lisää

Suomalaisen kommunismin historia alkoi kiinnostaa vakavammin meikäläisiä historioitsijoita ja sosiologeja vasta 1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua. Silloinhan kommunismi aatteena oli jo menettänyt - ainakin toistaiseksi - entisen yhteiskunnallisen merkityksensä ja sitä edustanut puolue meilläkin hajonnut ja kutistunut marginaaliryhmiksi. Marginaaliryhmää on alkanut sittemmin muistuttaa myös SKP:n tai ehkä paremminkin SKDL:n aatteellista perintöä vielä kuin varkain vaaliva Vasemmistoliitto. Tauno Saarelan ja kumppaneiden toimittama artikkelikokoelma Aave vai haave ei ole takakannen mainostekstin mukaan mikään suomalaisen kommunismin juhlakirja.

Lue lisää

3.2.1999 | Juri Nummelin

Antiikin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on niin suuri, että siitä lienee turha yrittää tehdä minkäänlaista yleisesitystä. Antiikin myyttien ja vastaavien tarinoiden uusintoja löytyy melkein mistä tahansa kulttuurituotteesta. Sellaiset intellektuaaliset uudelleentulkinnat kuin vaikkapa viittaukset Ledan ja joutsenen myyttiin Peter Greenawayn elokuvassa Zoo ovat oikeastaan aika harvinaisia, mutta enemmän tai vähemmän tiedostamattomia muunnelmia esiintyy populaarikulttuurissa jatkuvasti. Tunnustettu esseisti ja kirjallisuudentutkija H.

Lue lisää

Klondiken kultaryntäyksestä on juuri kulunut sata vuotta. Kammottaviakin ihmiskohtaloita sisältänyt valloitus dokumentoitiin äskettäin televisiosta tulleella ohjelmalla, jonka perussanoma ei jäänyt epäselväksi: ihmiset eivät ole tajunneet, että kultaa ei ole ihan helppo saada. Lämpimiin ilmoihin tottuneita amerikkalaisia oli jopa huvittava ajatella Kanadan ja Alaskan tulipalopakkasissa. Jokin piti kuitenkin monia paikoillaan eivätkä kaikki suinkaan paenneet pakkasia.

Lue lisää

1.2.1999 | Erik Gullman

Karjalaa kaikin puolin kuvaava "KARJALA", jonka alaotsakkeena on "historia, kansa ja kulttuuri", on kaikin tavoin monumentaalinen ja vaikuttava teos. Monet sen kirjoittajista ovat akateemisesti ansioituneita tutkijoita, kuten professorit Heikki Kirkinen, Hannes Sihvo ja Leea Virtanen. Osa taas muuten omalla alallaan pätevöityneitä kirjoittajia ja tutkijoita. Mutta, entä miten on lukijan laita?

Lue lisää

26.1.1999 | Risto Heikkinen

Veikko Huovisen uusin teos on päiväkirja. Pitkälti miehen ikää elänyt kirjailija (71 v.) kuvaa teoksessa ajanjaksoa lokakuusta -97 tammikuuhun -98. Talven aikana Huovinen seuraa lehdistä ja muista viestimistä tiivisti maailman tapahtumia ja heittää niistä ihmetteleviä, ärhäköitä kommentteja.

Lue lisää

18.1.1999 | Teemu Taira

Postmoderni politiikan filosofia on käännös alkujaan englanniksi julkaistusta Tuija Pulkkisen väitöskirjasta "The Postmodern and the Political Agency". Teos on siis suunnattu laajemmalle yleisölle ja siksi suomenkieliseen painokseen on lisätty muutamia viittauksia, joita alkuperäisteoksessa ei ole. Pulkkinen selvittää tutkimuksessaan niin anglo-amerikkalaiseen kenttään sijoittuvan liberaalin kuin mannermaiseen ajatteluun perustuvan hegeliläis-marxilaisten perinteiden poliittista ontologiaa. Näiden modernien mallien rinnalle Pulkkinen nostaa postmodernin politiikan filosofian, jota hän eksplisiittisesti puolustaa tavoitteenaan päästä johdonmukaisesti eroon modernin poliittisesta ontologiasta ja sen päämääräsuuntautuneista utopioista.

Lue lisää

17.1.1999 | Kokkinen Jari

Lokakuussa 1990 sydänkohtaukseen menehtyneen lauluntekijä Juha Vainion merkitystä suomalaiselle iskelmämusiikille tuskin kukaan kykenee kiistämään. Eläessään Vainio nikkaroi sanoituksia yli 2000 lauluun ja taustavaikutti täten useiden iskelmätaivaamme kirkkaimpien tähtien kansansuosioon. Tekstittäjänä hänet luetaan kiistatta maamme ammattilaisten etujoukkoon. Mutta millainen oli mies tekstiensä takana?

Lue lisää

Pitkään työttömyyttä tutkinut Kari Vähätalo on koostanut tämän ja edellisen vuosikymmenen tutkijantyön hedelmiä yksiin kansiin. Kokonaisuutta on kuitenkin maustettu laajasti niin koti- kuin ulkomaisella työttömyystutkimuksella. Vaikka tällaisilla koosteilla on tapana olla kaikkea muuta kuin ajankohtaisia, Vähätalolla on tämänhetkiseen työttömyyskeskusteluun painava viesti. Hän nostaa sormensa mediaa ja poliittisia päättäjiä kohtaan syyttäen niitä moralismista.

Lue lisää

Suomalainen kosmopoliitti - ruotsalainen hovimies ja maanpetturi Stig Ramel: Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814. Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki, Suomessa kunnioitettu valtion perustaja. Suom. Ilkka Pastinen.

Lue lisää

Uusi Venäjä-tietous, joka on päässyt näkyvästi julkisuuteen sitten Neuvostoliiton hajoamisen (1991), on ollut usein iltapäivälehtien lööppien tasoista pikaruokaa. Monet historioitsijatkin ovat olleet valmiit tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä aitoudeltaan kyseenalaisten tai hyvin yksipuolisten "arkistolähteiden" perusteella. Jossakin vaiheessa tutkijoiden sisäpiireissä alettiin puhua jo ns. yhden dokumentin historioitsijoista.

Lue lisää

12.1.1999 | Pentti Stranius

VENÄJÄN KULTTUURIHISTORIAN DRAAMAT JA PARADOKSIT Venäjän kulttuurilla - varsinkin kirjallisuudella, filosofisella ajattelulla, taiteella ja elokuvalla - on ollut huomattava vaikutus koko Euroopan kulttuurihistoriaan. Kukaan ei nykyään kiistäkään esimerkiksi 1800-luvun venäläisen realismin ja 1900-luvun taitteen modernismin tai esimerkiksi eisensteiniläisen elokuvateorian yleismaailmallisia merkityksiä. Vähemmän tunnettuja ovat ne yhteiskunnalliset olosuhteet, paineet ja oppiriidat, joiden puristuksessa taidetta on syntynyt milloin itsevaltiuden, milloin yksilökultin tai puolue-valtion "hellässä huomassa". Vielä huonommin lännessä on ymmärretty sitä tunnettua paradoksia, että venäläinen "luova intelligentsija" (tvortsheskaja intelligentsija) on aina tarvinnut sensorinsa ja vainoojansa pystyäkseen kunnolla kurkottamaan niin sanotun korkeakulttuurin äärelle.

Lue lisää

On myönnettävä, että lähestyin kirjaa Finland. A Cultural Encyclopedia hiukan epäluuloisesti ja oikeastaan hiukan pilke silmäkulmassakin: suomalaisuus - ja nimenomaan sen kulttuurinen puoli - koottu yhdeksi sanakirjaksi! Mitä muuta tämä voisi olla kuin jotain tahattomasti hauskaa suomalaisuuden kliseisiin ja myytteihin perustuvaa tyypittelyä, joka osaltaan uusintaa vanhoja ideologioita? Väärin, ainakin suurimmaksi osaksi.

Lue lisää

Cambridgen yliopiston modernin historian emeritus-professori Owen Chadwick ei ole ensimmäistä kertaa paaveja kyydissä. Tähän samaan sarjaan hän on aiemmin kirjoittanut teoksen The Popes and European Revolution (1981). Samaan aihepiiriin kuuluu myös hänen tutkimuksensa Britain and the Vatican during the Second World War (1987). Allekirjoittanutta häiritsi hieman se, ettei kirjassa ole minkäänlaista esipuhetta tai johdantoa, josta lukija saisi tietää, mikä Chadwickillä on ollut tavoitteena kirjaa kirjoittaessaan, mikä hänen mahdollinen kantava ideansa on ollut tai minkälaiseen tutkimustyöhön teos pohjautuu.

Lue lisää

6.1.1999 | Lassi Saressalo

Romaani alkaa ja päättyy Tallinnassa vuonna 1972. Nykyiselle Vironkävijälle tuntematon pelko ja ahdistus neuvostovallan alla on selvästi aistittavissa kun suomalainen Mikko Idänpää kohtaa salaperäisiä ennen aikojaan vanhentuneita miehiä ja saa näiltä Suomeen vietäväksi Ilmar Saksenin päiväkirjat jotka alkavat vuodesta 1938. Saksen on romanin suomalainen minä, joka opiskelee Tarton yliopistossa. Huoleton ylioppilaselämä saa kuukausien kuluessa väistyä Viron tulevaisuutta koskevien uhkakuvien tieltä, Neuvostoliiton painostus uhkaa tukahduttaa kuuluisan Tarton hengen ja lopulta tekeekin sen.

Lue lisää

4.1.1999 | Mikko Ketola

Käbi Laretei (s. 1922) on maineikas pianisti, jonka musisointia voi kuulla mm. eräissä Ingmar Bergmanin elokuvissa (Bergman on hänen ex-aviomiehensä). Laretei on syntynyt Tartossa ja muuttanut toisen maailmansodan lopussa Ruotsiin perheensä kanssa.

Lue lisää

Tielaitos ja sen eri tiepiirit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kirjoituttaneet huomattavan määrän teiden ja tielaitoksen historiaa koskevia teoksia. Tiemuseon julkaisusarja on "Pohjanmaan kautta" teoksen myötä edennyt jo viidenteentoista osaansa. Vaikka suuri osa tiemuseon julkaisusarjan teoksista on eri tiepiirien "paikallishistorioita", on kysymyksenasettelun ja aikarajauksin onnistuttu estämään pahimmat päällekkäisyydet. Lisäksi on tekeillä laaja, kolmiosainen tielaitoksen 200-vuotishistoria, joka valmistuu juhlavuodeksi 1999.

Lue lisää

1.1.1999 | Jaakko Suominen

Näin joulunjälkeisten kinkun- ja looransyöntitalkoiden lomassa on herkullista tarttua viestinnällistä ahmintaa käsittelevään kirjaan. Kasvatustieteilijä Jussi T. Koski kuvaa ja analysoi teoksessaan "Infoähky ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta" ongelmakenttiä, jotka koskevat myös useimpia meitä Internetin postituslistojen tilaajia. Kirjan kannessa teoksen julistetaankin olevan "Sytyke- ja pohdintakirja tietotyön sankareille, opettajille, toimittajille, poliitikoille, johtajille, tutkijoille ja virkamiehille".

Lue lisää

Intiaanitietäjä Bear Heartin kirjaan tarttui jo ennalta ristiriitaisin tuntein. Tunnelmaa korosti John Grayn (Mars ja Venus-kirjasarjan kirjoittaja!) siteeraminen paratekstissä: "erinomainen opaskirja terveeseen elämään monimutkaisessa maailmassa". Olin juuri äskettäin käynyt Kanadassa mi'kmaq-reservaateissa tutustumassa heidän kulttuuriinsa.

Lue lisää