6.9.1999 | Hanna Nieminen

Rajujen yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena meille on syntynyt tarve selvittää juuriamme ja omia taustojamme. Vanhat perinteet ovat yksi näistä. Erilaisten perinnekirjojen tekeminen on tällä hetkellä erittäin suosittua. Suomalaisten Pekka Rokan, Leena Järnforsin ja Matti Niemisen kirjoittama "Ennen Vanhaan" on yksi uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista.

Lue lisää

29.8.1999 | Jalagin, Seija

Sadan vuoden takainen Vienan Karjala on tarttunut useimpien mieliin mustavalkoisina valokuvina, joissa karjalainen rahvas arjen puristuksessa kietoutuu karelianismin perintöön. Valokuvaaja, kääntäjä Into Konrad Inhan (1865 - 1930) sadat kuvat rajantakaisesta Vienasta vuonna 1894 ovat antaneet kasvot suomalaiselle karelianismille ja kuvittaneet Lönnrotin Kalevalaa mitä herkimmin, kuten Inha itse oli alun pitäen kaavaillutkin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on nyt julkaissut Kalevalan juhlavuoden kunniaksi uusintapainoksena Inhan mittavan kuvauksen "Kalevalan Laulumailta". Teoksen alussa on Pekka Laaksosen erinomainen johdatus aiheeseen: matkan taustat ja saavutukset, sekä alun perin vuonna 1911 ilmestyneen teoksen vaiheet ja vastaanotto.

Lue lisää

27.8.1999 | Kostiainen, Auvo

Kanadalainen Karen Dubinsky on kirjoittanut mielenkiintoisen tutkimuksen, joka keskittyy kahteen tärkeään kysymykseen: ensinnä, miten Yhdysvaltain ja Kanadan merkittävimmän matkailunähtävyyden, Niagaran putouksen seutu on kehittynyt matkailullisesti viimeisen lähes kahdensadan vuoden aikana, toiseksi, miten tämä liittyy "honeymoonin" eli kuherruskuukauden eli häämatkan historiaan ja siten seksuaalisen matkailuhistorian kysymyksiin. Kirjassa selvitetään perusteellisesti Niagaran matkailun vaiheet ja siinä tapahtuneet muutokset. Se tuli matkailukohteeksi jo 1700-1800-luvun vaihteessa ja ensimmäiset häämatkailijat tulivat aivan 1800-luvun alussa. Niagaran matkailullinen suosio aiheutti valtavan hotelli- ja muiden palvelujen rakennusbuumin 1830-luvulta alkaen.

Lue lisää

Teokseen Kahvi, pahvi ja tango on koottu ensimmäistä kertaa jäsenneltyä tietoa Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteiden kokonaisuudesta. Tarkasteltavina teemoina ovat Suomen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurien kohtaamiset löytöretkeilijöiden aikakaudella, kauppa, ulkopolitiikka, kansalaisjärjestöjen toiminta, Latinalainen Amerikka Suomessa, tiede ja tulevaisuus. Vastaavanlaista yritystä Suomen ja jonkin maanosan suhteiden kokoamisesta yksiin kansiin ei ole aikaisemmin tehty, joten kirjalla on siten kulttuurihistoriallinenkin merkityksensä. Yksi kirjan päämääristä on myös kyseenalaistaa syvään juurtuneita ennakkokäsityksiä Euroopan ulkopuolisten maiden kulttuureista sekä pyrkiä purkamaan Latinalaisesta Amerikasta pitkään vallinneita myyttejä, arveluttavia stereotypioita ja yksinkertaistavia vääristymiä.

Lue lisää

Turun yliopiston Suomen historian laitoksen Suomen oloissa pitkää ympäristöhistoriallista tutkimustraditiota jatkaa syksyllä 1997 toimintansa aloittanut Maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmä. Ryhmässä työskentelee 15 perus- ja jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Ryhmältä on ilmestynyt ensimmäinen väliraportti, Kimmo Jalosen toimittama Myrkyn kylvöä vai puhdasta luontoa - maaseutu, ympäristö ja historia (Turku 1999). Tutkimusryhmä näyttää kirjan mukaan jakautuneen tavallaan kahtia: On maaseudun sosiaali- ja taloushistoriaan keskittyvää tutkimusta, ja maaseudun tutkimusta, jossa korostuu ympäristöhistoriallinen ote.

Lue lisää

14.8.1999 | Kykyri, Matti

Värisokeat lautturit Useissa yhteyksissä on pidetty Mark Twainin poikakirjoja rasistisina. Niiden maailmakuva on nähty tympeänä ja mustia loukkaavana. Herra Twain on itse näyttäytynyt näissä arvioissa puolivillaisena populistina, jonka yhteiskuntakriittisyyttä vaimensi pelko lukijakadosta ja hauskan miehen maineen menetyksestä. Twain eli osan elämästään aikana, jolloin orjia oli Yhdysvalloissa aivan oikeasti.

Lue lisää

11.8.1999 | Elina Pursimo

Piikkiön kulttuuriympäristö-julkaisu on osa vuonna 1998 vietetyn ympäristöministeriön, opetusministeriön, Suomen kotiseutuliiton ja Suomen kuntaliiton käynnistämän "Kulttuuriympäristö kunniaan"- teemavuoden satoa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa alueittaisia tai kuntakohtaisia ohjelmia kulttuuriympäristön vaalimiseksi. Piikkiön kulttuuriympäristöohjelma on ensimmäinen Varsinais-Suomessa ilmestynyt kuntakohtainen ohjelma. Ohjelma on toteutettu monen tahon yhteistyönä.

Lue lisää

Tuomo Melasuon Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954 on huomattavasti ajankohtaisempi teos kuin nimi antaa ymmärtää. Algerian koko 1990-luvun jatkuneet levottomuudet kuuluvat niihin konflikteihin, jotka useimmiten julkisuudessa ohitetaan käsittämättöminä tai ongelmien syyksi leimataan pelkkä ääri-islamilaisuus. Kuten Melasuo kirjassaan osoittaa, konfliktin kärjistymisen taustalla on ainakin yhtenä syynä poliittisen järjestelmän kehittymättömyys, jonka juuret ovat vapautussotaa edeltäneissä tapahtumissa. Algerian vapautussota ei ollut pelkkä yhtä maata koskettava tapaus, vaan se aikanaan symboloi pyrkimystä tasa-arvoisempaan maailmaan.

Lue lisää

6.8.1999 | Risto Heikkinen

Perkele. Kapteeni Haddock on helvetinmoinen kiroilija, paljon vivahteikkaampi kuin suomalaiset sadattelijat. Jyväskyläläinen kirjantekijä Reijo Valta on tehnyt oivaa työtä. Hän on koonnut Hergen Tintti-sarjakuvissa esiintyvän kapteenin kaikki kirosanat yhteen ja antanut niille määritelmät.

Lue lisää

Kuubalaisperäisen musiikin uudesta noususta, niin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on julkisuudessa näkynyt 90-luvun kuluessa satunnaisia merkkejä. Suomessa on vuosikymmenen aikana julkaistu jo ainakin kolme kuubalaisen musiikin historiaa ja kulttuuria valottavaa teosta, joista massiivisin on Pertti Luhtalan Rumbakuninkaista salsatähtiin. Luhtalan liki 500-sivuinen teos ilmestyi kaksi vuotta sitten, ja äskettäin se sai rinnalleen myös CD-julkaisun (Rumbakuninkaista salsatähtiin, Texicalli Records). Latinalaismusiikin harrastajien piirissä Luhtalan teokset on koettu tärkeiksi tietolähteiksi.

Lue lisää

4.8.1999 | Juri Nummelin

Vaikka keräilyä on totuttu pitämään jonkinlaisena hulluna puuhana, sille on viime vuosina siunaantunut vaatimatonta seksikkyyttä. Tästä osoituksena ovat television antiikkiohjelmat, joissa kaikenlaisille tavaroille on osoitettu olevan markkinointikelpoiset hinnat, ja eritoten Hakupalat, jossa ihmiset ovat saaneet kertoa keräilevänsä vaikkapa papukaija-aiheisia tavaroita ja toivovansa niitä lisää. Tällaista suhtautumista ei Suomessa olisi voinut vielä viisitoista vuotta sitten edes ajatella. Keräily oli hullujen puuhaa.

Lue lisää

Matkakirjallisuutta ja matkustamista on Suomessakin viime vuosina tutkittu osana modernia elämänmuotoa. Matkakirjallisuus onkin yksi ns. modernisaation tärkeimpiä saavutuksia. Matkakirjallisuuden avulla lukijat ovat saaneet tietoa muista elämänmuodoista ja sen avulla länsimaiset yhteiskunnat ovat voineet osoittaa ylemmyyttään niitä kansoja ja maita kohtaan, joita matkailtaessa on tavattu.

Lue lisää

3.8.1999 | Kimmo Katajala

Matkapäiväkirjat olivat 1800-luvun alussa muotikirjallisuutta. Niiden tehtävänä oli paitsi antaa tietoa lukijalle vieraista olosuhteista myös viihdyttää. Siksi matkapäiväkirjat usein täydennettiin kotiin palattua kirjallisesti tyydyttävään muotoon. Julkaistu matkapäiväkirja oli eräällä lailla antropologisen havainnoinnin ja dokumentaarisuuteen pyrkivän seikkailukirjallisuuden välimuoto.

Lue lisää

3.8.1999 | Kimmo Katajala

Pyhän Henrikin surmavirsi on tunnetuimpia ja vanhimpia suomalaisia balladirunoelmia. Siinä kerrotut tapahtumat ajoitetaan Pyhän Henrikin legendan mukaan oletetun ruotsalaisten vuonna 1155 Suomeen tekemän ristiretken jälkeiseen aikaan. Ristiretkellä mukana ollut Henrik jäi Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan Suomeen piispaksi vuosiksi 1155-1156. Surmavirsi on runoiltu ilmeisesti 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta sen varhaisimmat tunnetut kirjalliset toisinnot ovat vasta 1600- luvulta.

Lue lisää

Tänä päivänä Tintti, Milou, kapteeni Haddock, Tuhatkauno ja poliisiveljekset Dupont ja Dupond lienevät tuttuja kaikille. Tintti sai alkunsa 70 vuotta sitten belgialaisen Georges Rémin (1907-1983) kynästä. Sarjakuvansa hän signeerasi nimimerkillä Hergé. Tintin maailmanmaine ei kuitenkaan syntynyt hetkessä.

Lue lisää

27.7.1999 | Joel Kuortti

Pian tulee kuluneeksi 350 vuotta Thomas Hobbesin (1588-1679) "Leviathanin" (1651) ilmestymisestä. Onkin jo aika julkaista suomennos tästä kirjasta, joka on vaikuttanut olennaisesti vallitsevaan yhteiskunnalliseen filosofiaan. Tällaisten klassikkojen kääntäminen vuosisatojen jälkeen on todellinen kulttuuriteko. Se on ajattelua, kieltä ja ympäristöä muokkaavaa työtä.

Lue lisää

27.7.1999 | Kortti, Jukka

Tässä meillä on kirja ilmeiseen tarpeeseen. Nykyään käytännössä melkein kaikkialle tunkeutuva mediasoituminen ja nousukauden myötä lisääntynyt kaupallisen koulutuksen merkityksen lisääntyminen toivottavat varmasti tervetulleeksi Karvosen kirjan. 'Elämää mielikuvayhteiskunnassa' onnistuu parhaiten tietynlaisen yleiskuvan antamisessa maineen, imagojen, brandien, tavaraestetiikan, vaikutelmien hallinnan, mediaretoriikan ja propagandan maailmasta. Näin se sopii hyvin niin yhteiskuntatieteitten, kuin kulttuurintutkimuksenkin perusopintokirjoihin.

Lue lisää

26.7.1999 | Jaakko Suominen

"Ja sana tuli kiveksi. Minun sanani. Tämä linna." Näillä mahtipontisilla Eerik Akselinpoika Tottin sanoilla alkaa retki Olavinlinnan multimediamuotoon siirrettyihin maisemiin.

Lue lisää

26.7.1999 | Antti-Ville Kärjä

Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisema Tangosta Dingoon on yksi tuoreimmista suomalaisen populaarimusiikin tutkimuksen artikkelikokoelmista. Teoksen esipuheessa Elina Niemelä ja Pauliina Savolainen arvatenkin perustelevat teoksen olemassaoloa ensisijaisesti väittämällä, että populaarimusiikkia ja sen tutkimusta vähätellään. Epäilemättä kysyntää kokoelman kaltaisille "vakavasti" populaarimusiikkin suhtautuville näkökulmille on, mutta kyllähän näitä teoksia on jo runsain mitoin. Populaarimusiikki on jo legitiimi tutkimuskohde, vaikka sen vastustajista tuskin koskaan päästään eroon - aivan kuten ei päästä heidänkään vastustajistaan.

Lue lisää

Teos jakaantuu kahteen osaan, josta ensimmäisessä piirretään turkulaisten historioitsijoiden henkilökuvia, ja toisessa osassa käydään läpi tutkimusta ja opetusta. Kirjoittajat ovat suurelta osaltaan nykyisiä tai entisiä Turun yliopistojen historian professoreja (Max Engman, Kalervo Hovi, Sune Jungar, Kari Immonen, Jussi T. Lappalainen, Timo Soikkanen). Usein kirjoittajat ovat myös kuvauksen kohteena olleiden entisten professorien oppilaita ja/tai joissain turkulaisissa suurprojekteissa keskeisessä asemassa olleita henkilöitä.

Lue lisää