25.11.2004 | Jouko Heyno

Turun yliopiston fonetiikan emeritus professori Kalevi Wiik on tullut tunnetuksi virkistävistä näkemyksistään ja keskustelunavauksistaan kielitieteen, ja viimeaikoina etenkin kielihistorian, kentällä. Maankuulu ainakin tiedepiireissä lie hänen edellisen kielihistoriateoksensa ”Eurooppalaisten juuret” aiheuttama kalabaliikki Vuoden tietokirja ”kisan” yhteydessä. Eurooppalaisten juuret oli teos, jossa perustellen esitettiin uusi näkemys Euroopan (ja periaatteessa kaikkien muidenkin) kielten syntytavasta; kielet kehittyvät, ne voivat vaihtaa ”kielikuntaa” ja keskeinen kehitysmotiivi on naapurikielten vaikutus. Uudessa teoksessa Wiik on pyrkinyt soveltamaan ideaansa Suomen kielen kehitykseen ja murrerakenteeseen Lauri Kettusen kuuluisiin murrekarttoihin nojautuen.

Lue lisää

23.11.2004 | Olli J. Ojanen

Reijo Valta on julkaissut jälleen tuloksia ahkeroinnistaan Pohjois-Suomen liikenne- ja ajoneuvohistoriaa koskevan lähdeaineiston parissa. ”Lavakyytiä Rainierilla - Hurstiautokauden liikennöitsijä Oulun Auto Oy 1920 - 1924” kuuluu tekijän mukaan mikro- tai miniatyyrihistorian kategoriaan. Yhden ja vieläpä lyhytikäisen yhtiön vaiheiden kuvaus on kuitenkin aseteltu taitavasti paikalleen. Lukija saa vankan käsityksen siitä toimintaympäristöstä, johon Oulun Auto Oy perustettiin, ja jossa se toimi.

Lue lisää

Viime vuosikymmenien aikana yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä tila on noussut yhä keskeisemmäksi käsitteeksi ja jotkut puhuvatkin jopa tilallisesta käänteestä. Tilan käsite koetaan tärkeäksi muun muassa sen vuoksi, että ihminen on pakostakin jo ruumiinsa kautta sidottu tilaan ja ihmiset järjestävät sekä määrittävät toistensa ja ympäristönsä välisiä suhteita tilallisesti. Tila on aina kunkin ajan ja kulttuurin mukaisesti tuotettu, ja tilan merkitys on kulttuurien merkitysjärjestelmissä perustavanlaatuisen tärkeä. Tilan kokemisen kulttuurihistoriaa -artikkelikokoelman kirjoittajat ovat Turun yliopiston kulttuurihistorian Tilan ja ympäristön tutkimusryhmän jäseniä.

Lue lisää

Viime vuosikymmeninä keskustelussa vanhemmuudesta ja perheestä painopiste on otettu joitakin askelia äitiydestä kohti isyyden käsittelyä. Erityisen voimakkaasti tämä muutos on näkynyt ei-tieteellisten, isyyttä käsittelevien kirjojen määrän voimakkaana kasvuna 1990-luvun aikana. Tämä Aallon ja Kolehmaisen toimittama monitieteinen Isäkirja tarjoaa tervetulleen - ja paikoin tuoreitakin näkökulmia tuovan - lisän tieteelliseen isä-kirjallisuuteen. Isäkirja on ottanut 11 artikkelin ja 12 kirjoittajan voimin tarkasteltavakseen sekä viime aikaisen, että historiallisenkin isyyskeskustelun.

Lue lisää

12.11.2004 | Ilkka Pyysiäinen

Ihmistieteissä on parinkymmenen vuoden ajan juhlittu niin sanottua suurta käännettä, jossa todellisuuden oivallettiin olevan kielellinen ja yhteiskunnallinen rakennelma. Koska myös tutkimus on osa todellisuutta, on sekin rakennelma ja siten kertoo lähinnä vain rakentajastaan. Kun tutkija ei näin voi päästä kielen ja puheen taakse, on turha puhua syy―seuraus-suhteista, metodeista tai teorioista. Tutkija voi vain näyttää, miten puhe toimii, ei selittää, mikä sen tuottaa.

Lue lisää

Filosofia lienee kaikesta päättäen voimissaan Suomessa. Ainakin klassikkokäännöksiä väsätään. Platonin teokset ovat olleet saatavilla jo hyvän aikaa - ja ilmeisesti ne ovat lukijansa löytäneet, päätellen siitä, että niistä on otettu pehmeäkantisia uusintapainoksia. Aristoteleen teoksista ainakin filosofisesti tärkeimmät ilmestyvät myös suomeksi, vaikka niistä ymmärrettävistä syistä tuskin tulee yhtä suosittuja kuin Platonin dialogeista muiden kuin tutkijoiden keskuudessa.

Lue lisää

Viime syksynä Elina Sana julkaisi kohukirjan Luovutetut, jonka perusteella maailman mediassa väitettiin Suomen luovuttaneen Saksaan jatkosodan aikana tuhansia Suomen kansalaisia (BBC). Samalla väitettiin, että tätä synkkää salaisuutta olisi Suomessa peitelty vuosikymmeniä. Kohujournalismin tuote palkittiin tietokirjana, vaikka jo väite aiemman tutkimuksen puutteesta oli perätön: Hannu Rautkallio oli julkaissut jo toistakymmentä vuotta aiemmin kirjat Ne kahdeksan ja Suomen omatunto (Espoo 1985) ja Finland and the Holocaust (New York 1987). Rautkallio on nyt palannut aiheeseen vielä kerran kertaamalla vanhoja tietoja ja lisäämällä uusia.

Lue lisää

8.11.2004 | Isto Vatanen

Antiikkia käsitteleviä monipuolisia sekä tutkijaa, opiskelijaa että laajemmin yleisöä kiinnostavia esityksiä ilmestyy harvakseltaan. Syitä tähän voi etsiä perinteisistä suunnista kuten kielialueemme pienuudesta ja tutkijoiden verrattain vähäisestä määrästä, mutta luonnollisesti myös eri lukijaryhmien tarpeiden välillä tasapainoilun vaikeudesta. Varoittavia esimerkkejä epäonnistuneista yrityksistä eri kielillä löytyy ilman kissojen ja koirien apuakin. Marja-Leena Hännisen ja Maijastina Kahloksen toimittama uutuus onnistuu tässä eittämättä haastavassa tehtävässä ilahduttavan hyvin.

Lue lisää

2.11.2004 | Jaatinen, Satu

Juhani Seppovaara on vapaa kirjailija ja valokuvaaja joka on kirjoittanut useita kansallisromanttisia kuvateoksia. Seppovaaran uusin teos Muistojen markkinoilla on kokoelma kymmenistä muutaman sivun mittaisista artikkeleista, jotka käsittelevät erilaisia pitkäikäisiä suomalaisista tuotteita. Joitakin niistä valmistetaan yhä ja osa niistä on jo poistunut markkinoilta. Mukana on niin makeisia, vaatteita kuin huonekalujakin.

Lue lisää

Historian väitöskirjojen onnistuu harvoin herättää yhtä paljon mielenkiintoa kuin Markku Jokisipilän väitöskirja ”Aseveljiä vai liittolaisia?” viime keväänä. Väitöksen saama julkisuus perustui sekä Jokisipilän aihepiiriin että hänen tutkimustulokseensa juhannuksen 1944 ns. Rytin-Ribbentropin-sopimuksen tarpeellisuudesta.

Lue lisää

Kirja ja kirjailija Syksyllä 2002 helsinkiläinen tutkija Anna Kortelainen julkaisi mikrohistoriallisen matkakirjan "Virgienie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina". Teos on kovakantinen, ja siinä on kannessa maalaus Virginiestä, sama kuva kuin tämän esseen kannessa. Virginie on kirjoitettu koristeellisin punaisin kirjaimin, totta puhuen kirjan ulkoasu näyttää viehättävältä naisten romaanilta.

Lue lisää

28.10.2004 | Iiris Sarmas

Helenen valon ja varjon tie Helsingin yliopiston taidehistorian professorina toimiva Riitta Konttinen on kulkenut ansiokkaasti polkua, jonka varrelta hän on nostanut naistaiteilijoita toisensa jälkeen asemaan, joka heille olisi kuulunut jo kauan sitten. Konttisen tutkimusten myötä lukijat ovat tutustuneet kansallisen itsetuntomme rakentajiin, jotka on sukupuolensa vuoksi jätetty huomiotta. Erityisesti Konttisen Hämeenlinnan taidemuseon kanssa tehty yhteistyö on ollut mielenkiintoista seurattavaa tieteen ja käytännön museotyön kohdatessa. Tällä kertaa Konttinen on tarttunut monumentaaliaiheeseen, Helene Schjerfbeckiin.

Lue lisää

25.10.2004 | Sirkku Rautakilpi

John Campin ja Elizabeth Fisherin teos Antiikin Kreikan maailma, pyrkii kertomaan tiivistetysti Kreikan historian paleoliittiselta kaudelta aina ottomaanien valtakuntaan saakka. Kirjoittajilla on vankka tausta antiikin tutkijoina ja harrastajina. John Camp toimii Ateenassa arkeologisten kaivausten johtajana. Elizabeth Fisher on puolestaan klassisten kielten ja taidehistorian professori Randolph-Macon Collegessa Virginiassa ja Kreikan pronssikauden asiantuntija.

Lue lisää

Historia mirabilis -refereesarjassa on ilmestynyt toinen artikkelikokoelma, Sami Louekarin ja Anna Sivulan kokoama ”Historioita ja historiallisia keskusteluja”, joka sisältää kaikkiaan 11 tekstiä. Kirjan esittelyn ja takakansitekstin perusteella olisin odottanut teoksen keskittyvän historian metodologisiin tai historiografisiin keskusteluihin tai edes käyvän keskusteluja jo käydyistä keskusteluista. Vähänkään historiatieteen kansainvälistä metodologista keskustelua seuranneelle ”Historioita ja historiallisia keskusteluja” jää kuitenkin sisällöltään varsin ontoksi. Vaikka jotkut artikkelit onnistuvat kertomaan uusia asioita menneisyydestä, empiirinen painotus liiskaa alleen metodologiset kysymykset.

Lue lisää

Paikan heijastuksia -artikkelikokoelma on ensimmäinen osa Oulun yliopistossa suunniteltua julkaisusarjaa, jonka on tarkoitus liittyä monitieteelliseen ympäristöalan tutkimukseen. Paikan heijastuksia liittyy seminaarisarjaan, joka pidettiin aiheesta vuonna 2003. Pohdittavana on ollut ihmisen ympäristösuhde, jonka tarkasteluvälineenä on käytetty representaatiota. Yhteistä tämän artikkelikokoelman kirjoittajille on sidonnaisuus Oulun yliopistoon, oman aiheen tarkastelu representaation kautta sekä ympäristön ja paikan merkityksen esiin nostaminen.

Lue lisää

Jokainen keski-ikäinen suomalainen, joka on nuoruudessaan ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen, muistaa miten laaja edistyksen etujoukko Kokoomuksen nuorista stalinisteihin osallistui Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaaleille. Noiden festivaalien tunnuksissa vastustettavina mörköinä esiintyi amerikkalaisen imperialismin ohella sionismi. Sionismi näytti pinnallisesti katsoen viittaavan asukasluvultaan Suomen kokoisen Israeliin, jonka kansallisuusaatteen nähtiin tuovan tuhon vähintäänkin sataa kertaa runsaslukuisammalle arabikansakunnalle. Mutta sionismi ei ensisijaisesti tarkoittanutkaan Israelia.

Lue lisää

15.10.2004 | Kari Hintsala

Kerettiläisen polttaminen, murhamiehen hirttäminen, vääränrahantekijän keittäminen, kapinoitsijan paloitteleminen teilipyörään - työ tarvitsee tekijänsä ja edellä mainittuihin urakoihin tarvittiin keskiajalla ja uuden ajan alussa pyöveli, alansa ammattilainen jolta odotettiin työnsä täydellistä hallintaa ja nuhteetonta elämää, mutta jota kuitenkin pelättiin, halveksittiin ja vihattiin, usein lynkkaukseen saakka. Muiden keskiajan paarialuokan ihmisten tavoin ei pyöveleidenkään oma ääni enää ole tavoitettavissa, mutta turkulainen Hannele Klemettilä on kirjassaan ”Keskiajan pyövelit” luonut laajaan lähdeaineistoon perustuvan kuvan pyövelin työstä ja arkipäivästä ja varsinkin siitä millaisena ympäröivä yhteisö näki ja miten se kohteli yksilöä jota ilman se ei tullut toimeen mutta jonka työ silti koettiin pahana ja syntisenä. Pyöveleiden ammattikunta syntyi hämmästyttävän myöhään, vasta 1200-luvulla jolloin voimistuva kuninkaanvalta otti yhä enemmän oikeudenkäytön hoitaakseen ja myös rangaistukset alkoivat koveta. Kuolemantuomioita ja ruumiinrangaistuksia tuli yhä useammista rikoksista ja mm.

Lue lisää

11.10.2004 | Maria Sell

Sunnuntaina 10.10. Helsingin sanomien ulkomaiden uutisten sivuilla mainittiin muutamalla rivillä filosofi Jacques Derridan kuolemasta. Jutussa todettiin Derridan olleen "dekonstruktionismin" perustaja ja mainittiin arvostelijoiden moittineen Derridan ajatuksia "hämäriksi ja nihilistisiksi".

Lue lisää

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteiset kesäseminaarit tuottavat jatkuvasti erinomaisia artikkelikokoelmia elämän eri aloilta. Seuran toiminnassa perinteen ja historian tutkimuksen traditiot ovat kohdanneet yhteiskuntatutkimuksen nykyisiä virtauksia ja yhteistyön tulokset ovat olleet yleensä inspiroivia ja uusia ideoita herättäviä. Näin on nytkin: Työväen verkostot sisältää paitsi yksinäänkin jo erinomaisia ja herkullisia artikkeleita, myös mielenkiintoisen kokonaiskuvan työväentutkimuksen moderneista kiinnostuksen kohteista. Toimittajat ovat jakaneet kokoelman kolmeen teemaan: Politiikka, Työ ja arki sekä Marginaali.

Lue lisää

29.9.2004 | Tiina Korhonen

Artikkelikokoelma "Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa" on kirja, jota varmaankin moni historian ystävä ja tutkija on jo kauan odottanut, sillä tarinat Helsingin venäläisistä kauppiassuvuista ovat laajalle levinneitä. Sinebrychoffit, joiden aivan mainio sukutarina kirjassa on esitetty, lienevät tunnetuimpia Helsingin venäläisistä kauppiaista ja venäläisistä kauppiaista yleensäkin. Ainakin Koffin olut on useimmille tuttu mikäli Paul Sinebrychoffin keräämästä taidekokoelmasta syntynyt museo ei yhtä tuttu olisikaan. On harmillista, että tästä kirjasta on puhuttu niin vähän.

Lue lisää

1