30.12.2003 | Katve-Kaisa Kontturi

Osmo Rauhala: Luonnon aika on kaunis, hyvin taitettu taidekirja, joka tematiikaltaan tasapainoilee tieteen ja taiteen rajamailla. Se ei ole kuitenkaan pelkkä kuvakirja vaan sisältää runsaasti tekstiä. Rauhalan omien kirjoitusten rinnalla lukija voi tutustua Rauhalan ja biologi, oppihistorioitsija Anto Leikolan käymään laajamittaiseen dialogiin. Lisäksi teokseen kuuluu Leikolan täsmäiskuja luonnontieteelliseen ja filosofiseen käsitteistöön sekä Markku Valkosen esipuhemainen esittely Rauhalan taiteen luonto- ja eläinaiheista.

Lue lisää

19.12.2003 | Pekka Kaarninen

Vanha toteamus, että merimies on eri mies, pätee myös merimiesten ammattiyhdistystoimintaan. Merimiesten työssä on monia tekijöitä, joiden vuoksi se poikkeaa monista muista ammateista. Merimiehet työskentelevät ja asuvat laivoissa, jotka saattavat olla missä päin tahansa maailman seitsemällä merellä. Toisaalta osa merimiehistä työskentelee sisävesialuksilla ja osa rannikkoliikenteessä.

Lue lisää

17.12.2003 | Juha Heinänen

Italian maine viinimaana on ollut ristiriitainen: toisaalta maa on ollut viinintuotannon jättiläinen, jonka perinteet ulottuvat yli kahdentuhannen taa. Suurin osa tuotannosta on kuitenkin mennyt paikalliseen kulutukseen. Viinin viejänä Italia on muutamaa todellista huippuviiniä lukuunottamatta vaikuttanut etupäässä halpojen massaviinien tuottajana. Italian viinintuotanto on kuitenkin ollut vilkkaassa käymistilassa jo pitkään.

Lue lisää

3.12.2003 | Teemu Taira

Mitä tapahtuu työlle ja työn hyveille? Tätä kysymystä Jussi Vähämäki ruotii teoksessaan "Kuhnurien kerho". Tavoitteena on kuvata työn ja työhyveiden muutosta ja analysoida uusien kontrollien ja ohjausjärjestelmien perusteita, siis sitä, mikä ohjaa sanomista ja tekemistä ei niinkään sisällön (mitä sanotaan ja mitä tehdään) kuin yleisen sanomisen tai tekemisen pakon tasolla. Asetelma jäsentyy vanhan ja uuden työn vastakkaisuudelle.

Lue lisää

"Varhaisia rasistisia liikkeitä yhdistää fasismiin ja moderniin oikeistoradikalismiin se, että ne ovat kaikki omalla tavallaan reaktioita valistukseen ja Ranskan vallankumouksesta alkaneeseen tasa-arvokehitykseen", painottaa oululainen historioitsija Jouko Jokisalo - Raisa Simolan ja Kaija Heikkisen toimittaman Monenkirjava rasismi-artikkelikokoelman avaustekstissä. Suunnilleen saman asian Ranskan vallankumouksen "merkityksestä" rasismin ja fasismin syntyyn on todennut myös totalitarismia paljon tutkinut filosofi Hannah Arendt, johon kirjoittaja viittaakin. Jokisalon artikkeli Klassisesta rasismista kulttuuri- ja ekorasismiin on hyvin perusteellinen ja nykyhetkeen ulottuva johdattelu aiheeseen. Jatkossa saamme tietää myös sen, miksi ns.

Lue lisää

2.12.2003 | Jouko Heyno

Kari Alenius on saanut aikaiseksi tutkimuksen, jolla on - historiallisesta aiheestaan huolimatta (tai juuri sen takia) - kuin tilaus nykyajan yhdentyvässä Euroopassa. Teos kuvaa sitä prosessia ja niitä vaikeuksia, joita juuri syntyneessä uudessa valtiossa, Viron tasavallassa, syntyi suhteessa kielellisiin vähemmistöihin, ja miten tilanne maassa ratkaistiin. Saman tyyppinen tilanne on parhaillaan Euroopan Unionissa, vain moninkertaisena. Kieliä on ”vaikka muille jakaa”.

Lue lisää

1.12.2003 | Antero Leitzinger

Elina Sana on onnistunut erinomaisesti marraskuussa julkaistun kirjansa ennakkomainonnassa. Harva ulkomaalaishistoriaan liittyvä julkaisu saa osakseen yhtä laajaa huomiota. Julkisuudessa on riennetty vaatimaan virallista selvitystä asiassa jo ennen kuin kukaan ehti kirjaa kunnolla lukemaankaan. Vaikka Sanaa huolettaa eniten kommunistien kohtelu, jota hän luonnehtii vainoksi, ulkomaita myöten suurin häly on noussut juutalaisten kohtalosta.

Lue lisää

29.11.2003 | Kirsi Salonen

Haus der Bayerischen Geschichte on Baijerin kulttuuriministeriön rahoittama instituutti, jonka tarkoituksena on tuoda Baijerin historiaa laajempaan tietoisuuteen. Tätä tehtävää varten se järjestää vuosittain useita Baijerin alueella liikkuvia historia-aiheisia näyttelyitä ja seminaareja sekä julkaisee Baijerin historiaan liittyviä tutkimuksia sarjassaan ”Veröffentlichungen zur Bayerischen Geschichte und Kultur”. Sarjassa julkaistaan pääasiassa runsaasti kuvitettuja näyttelykatalogeja Baijerin historian, taidehistorian sekä kansatieteen aloilta. Siinä on ilmestynyt lukuisia kiinnostavia teoksia, joista saa yksityiskohtaisempaa tietoa internetsivulta www.

Lue lisää

25.11.2003 | Juha Vahe

Kun tohtorit Rusi ja Rehn alkoivat työstää kirjaa kylmästä tasavallasta, aivan ensimmäiseksi herrojen olisi kannattanut kerätä jäitä hattuun. Nyt on koottu tulisia hiiliä, ja se näkyy lopputuloksessa. Etenkin Rehnin olisi toivonut kaatavan vettä liekkeihin - bensiinin asemesta. Rusi on sentään asianosainen.

Lue lisää

"Veljet, nämä amerikkalaiset ovat taivaisiin asti lemuavia kaupustelijasieluja. Kuolleita kaikelle kulttuurille, hiirimäisen kuolleita." Amerikkalaisilla ei ole kiinnostusta muuhun kuin "kaupalliseen" ja "tekniseen" kyvykkyyteen. Mutta tälläkään maaperällä "ei ole kasvanut esille mitään orgaanisesti sisältäpäin, vaan kaikki on väkivaltaisesti ulkoa tuotua perustavaa vailla olevaa kulttuuria".

Lue lisää

Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen ovat tehneet merkittävän historiallisen työn julkaistessaan Talvisodan aikaisen hallituksen pöytäkirjat ja muistiinpanot. Kuten tekijät itse huomauttavat, näitä asiakirjoja on jo kauan käytetty tutkimuksissa, mutta tulkitsemattomana kokonaisuutena ne eivät ole aiemmin olleet kuin tutkijoiden käytössä. Nyt julkaistu teos kuuluu jokaisen Suomen historiaa tutkivan ja harrastavan hyllyyn. Huolimatta muutamista häiritsevistä pikku kieli- ja kirjoitusvirheistä (mm.

Lue lisää

17.11.2003 | Hanna Palovuori

1.1 Agnille Agnia minä kutsun, esipappia, Uhrin jumalpappia, Rikkaimmin palkitsevaa hotaria. Agnia muinaisten tietäjien Ja nykyistenkin on kutsuttava, Hän jumalat tänne tuokoon. Agnilta rikkautta saavuttakoon, Menestystäkin päivittäin, Maineikasta, monipoikaista.

Lue lisää

17.11.2003 | Jouko Heyno

Itänaapurimme historian ja sen Suomen-suhteiden kannalta keskeisimmän alueen, Karjalan, historian tuntemuksen kannalta on oleellista, että asiaa harrastavat tutustuvat myös toisen osapuolen näkemyksiin tapahtumista, niiden taustoista ja seurauksista. Tämä jo muinaisten roomalaisten artikuloima periaate toteutuu kiitettävällä tavalla Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen suomeksi julkaisemassa Neuvosto-Karjalan historiassa. Teos on alun perin julkaistu venäjäksi Petroskoissa 1999, joten sitä on pidettävä melko tuoreena esityksenä. Teoksen arvoa lisää, että se on julkaistu Neuvostoliitossa tapahtuneiden syvällisten yhteiskunnallisten murrosten jälkeen, vaikutusten pääosin jo vakiinnuttua.

Lue lisää

Uusi Lappi: maa, kansat, kulttuurit kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan teossarjaan, jonka aloitti kirja Inkeri: historia, kansa ja kulttuuri vuonna 1991. Lappi-kirjaa varten teossarjan alaotsikoksi vakiintunut ”maa, kansa, kulttuuri” muutettiin muotoon ”maa, kansat, kulttuurit” korostamaan laajan alueen moninaisuutta. Television kulttuuriuutisissa Ilmo Massan kanssa kirjan toimittanut Hanna Snellman sanoi, ettei teos edusta maakuntahenkeä. Kirjan alkusivuilla muistutetaan, että kauneuden, hiljaisuuden ja puhtauden lisäksi Lapista löytyy rumuutta, melua ja likaisuutta.

Lue lisää

Tutkimuksen tekemisen tapoja on tunnetusti monia. Yksi niistä on käyttää aiempien töiden kritiikkiä, palautetta ja kokemuksia uusiin tutkimuksiin orientoivana voimana. Pirjo Markkola muistelee uusimman teoksensa Synti ja siveys esipuheessa väitöskirjastaan saamaansa palautetta. Vastaväittäjänä toiminut Irma Sulkunen oli kritisoinut Markkolaa uskonnon merkityksen unohtamisesta tutkimuksessaan Työläiskodin synty - Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle (1994).

Lue lisää

Historia on julkinen tiede; sillä on usein joko julkilausuttua tai tiedostamatonta vaikutusta monenlaiseen politiikkaan. Siihen nähden historioitsijat ovat onnistuneet säilyttämään hyvin vaatimattomuutensa ja tutkimukset historian poliittisesta käytöstä ovat harvinaisia. Petri Kuokkasen väitöskirja on ilahduttava poikkeus, joka tutkii kolmen historiankirjoittajan vuorovaikutusta Yhdysvaltain yhteiskunnallisen eliitin kanssa 1800-luvun lopulta seuraavan vuosisadan puoliväliin. Tämän takia teoksen toivoisi leviävän historiantutkijoiden joukosta laajemmalle muutenkin historian roolista nykykulttuurissa kiinnostuneille ja ylipäätään kaikille, joita Yhdysvaltojen politiikka kummastuttaa.

Lue lisää

31.10.2003 | Ilari Lindroos

Dosentti Virpi Mäkinen on kirjoittanut erittäin selkeän ja helppolukuisen johdatuksen keskiaikaiseen ajatteluun, ja tarkemmin sanottuna muutamaan siinä esiintyvään teemaan. Mäkisen teoksen kohteena on ollut keskiaikaisen eurooppalaisen yliopistolaitoksen muotoutuminen, siinä 1200- ja 1300-luvuilla vaikuttaneet oppisuunnat, näiden väliset oppiriidat sekä kiistojen seurauksena syntyneet uudet käsitykset niin ihmisestä, tieteestä, taloudesta kuin laeista ja yhteiskuntateorioista. Hänen teoksensa tavoite on vuorostaan osoittaa, että totuttu - joskin nykyisin laajasti kyseenalaistettu - näkemys 1500-luvusta uuden ajan alkuna on ongelmallinen, sillä monet tuolloin uutuuksina esitetyt ajatukset olivat saaneet ensiesiintymisensä jo muutama vuosisata aiemmin. Mäkisen mukaan uuden ajan alkua tuleekin ruveta hahmottelemaan 1100-luvulta alkaneen tieteen renessanssin myötä alkaneiden prosessien ja tapahtumasarjojen näkökulmasta.

Lue lisää

27.10.2003 | Markku Soikkeli

Vaikka yliopistoista löytyy edelleen taiteentutkimukselle omistautuneita laitoksia, niiden oppiaineita eivät nykyisellään yhdistä niinkään estetiikka ja taideinstituutio kuin yksittäiset ilmiöt. Ilmiötutkimuksen poikkitieteellisyyttä edistää Urpo Kovalan ja Tuija Saresman toimittama artikkelikokoelma Kulttikirja. Sitä voi suositella luettavaksi yhtä hyvin perusopintojen kurssikirjana kuin ajatusten ja lähteiden opastajana populaarikulttuuria sivuaviin tutkimuksiin. Kulttikirjan artikkelit esittelevät fanien muodostamia osakulttuureita ja sitä, miten kulttuuri muotoilee meitä faneiksi.

Lue lisää

Oli synkkä ja myrskyinen yö - marraskuun 3. vuonna 1944. Puna-armeijan kolonna marssi Helsingin Jätkäsaaresta kohti Porkkalan vuokra-aluetta, kunnes matka keskeytyi laukauksiin Lauttasaaressa. Hevoskärryillä makoillutta merivoimien talouskapteenia, Ivan Belovia, oli ammuttu, ja hän menehtyi välittömästi.

Lue lisää

Viime päivien uutisista olemme kuulleet, kuinka EU:n säännökset uhkaavat maatalouden harjoittamista pohjoisissa olosuhteissa. Maataloustuottajien huoli ammattinsa tulevaisuudesta kasvaa. Suomessa on harjoitettu maataloutta kuitenkin jo yli 4000 vuotta, joten kovin nopeasti ei EU varmaankaan pysty suomalaista maataloutta alas ajamaan. Suomen maatalouden historian ensimmäinen osa luotaa maatalouden kehitystä esihistorialliselta ajalta 1870-luvulle.

Lue lisää