Arvostelut

Tampereen kehitykseen on vaikuttanut hyvin huomattavasti tekstiiliteollisuus. Suomalainen tekstiiliteollisuus on sijoittunut muutamille keskuspaikoilla ja Tampere on ollut näistä suurin. Viime vuosikymmenien hallitut ja hallitsemattomat rakennemuutokset ovat kuitenkin muuttaneet Tampereenkin teollista kuvaa ja varsinainen kutomateollisuus on kadonnut kaupungista lähes kokonaan. Kaupungin keskustaa hallitsevat Finlaysonin ja Tampellan teollisuusalueet ovat siirtyneet muunlaiseen käyttöön.

Marja-Liisa Honkasalo, Ilka Kangas & Ullamaija Seppälä (toim.): Sairas, potilas, omainen. Näkökulmia sairauden kokemiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki 2003.

Pyhän Birgitan syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 700 vuotta, ja sen kunniaksi on järjestetty erilaisia tapahtumia sekä koottu tämä pyhimystä monipuolisesti käsittelevä teos. Kirjoittajien erilaiset lähtökohdat tutkimuksessa luovat monia näkökulmia aiheeseen; teoksessa on teemoja aina musiikista maalauksiin ja tutkimushistoriaan, Birgittaa ja birgittalaisuutta unohtamatta. Kahdeksan artikkelia kertovat Birgitasta kukin omasta näkökulmastaan, mikä on hyvä ratkaisu, jotta näinkin yksityiskohtaisia seikkoja on Birgitasta saatu pantua yksiin kansiin. Kirjan nimi, Pyhä Birgitta - Euroopan suojeluspyhimys, loi toisaalta lukijalle ensin hieman vääränlaisen kuvan sisällöstä.

"Siberia - Life on the Taiga and Tundra " on teos tulvillaan artikkeleita (17 kpl!) Uralin takaisista alueista ja kansoista. Artikkelikokoelma on julkaistu osana Helsingin Kulttuurien museossa 14.5.

Vaatiiko syntymistä neroksi, että voisi olla luova tieteellisessä työssä? Tämä kysymys kiinnostaa tietenkin meitä "rivitutkijoita". Kuuluisia tieteellisen luovuuden puuskia ovat saaneet Isaac Newton omenan pudotessa, samoin kuin Friedrich August Kekulé nähdessään bentseenin rakenteen unensa häntää purevassa käärmeessä. Ihmiskunnan "Suuret Nimet" ovatko he olleet sen luovempia?

Alkukesästä ilmestyi Otavan kustantamana teos ÎSuomen kulttuurinähtävyydetÎ, joka takakannen mukaan on kuvitettu opas Suomen kulttuuriin ja historiaan. Arkkitehti Pirkko-Liisa Louhenjoki- Schulman on kirjoittanut teoksen alun perin ulkomaalaisia varten englanniksi. Jyri Kokkonen ja Kari Koski ovat kääntäneet sen suomeksi. Kirjan esittely lupaa, että kattava kulttuuri- ja historiaopas johdattaa matkailijan taiteen, arkkitehtuurin ja luonnonnähtävyyksien äärelle.

Islamiin monipuolisesti ja asiantuntevasti keskittyviä tietokirjoja on viime vuosina julkaistu suomeksi kiitettävästi. Islamin historia, opinkappaleet ja muslimien elintavat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi muun muassa Jaakko Hämeen-Anttilan lukuisien teosten ansiosta. Tietokirjojen lisäksi islamilaista maailmaa ovat valottaneet mielenkiintoisella tavalla myös muun muassa muistelmien ja matkakertomusten muotoon kirjoitetut kaunokirjalliset teokset. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu myös vuonna 2001 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen V.

Hur har det finländska landsbygdssamhället genom tiderna reagerat när nya idéer, teknologier och incentiv för naturbruket anlänt utifrån? Den frågeställningen är den röda tråden genom en ny artikelsamling om finländsk landsbygds- och miljöhistoria ”Ympäristöhistorian monet kasvot - kirjoituksia suomalaisesta ympäristöhistoriasta” (Miljöhistoriens många ansikten - uppsatser om finländsk miljöhistoria). De nio artiklarna i boken spänner över ett brett fält, från järnålder till 1900-tal och från jord- och skogbruk till byggnadsskick och föreningsväsende. Boken är redan den tredje artikelsamlingen som forskningsgruppen för lantsbygds- och miljöhistoria vid Åbo Universitet producerat sedan 1999.

Pohjois-Irlannin jokakesäinen marssikausi on jälleen käynnissä ja ylittänee pian kansainvälisen uutiskynnyksen erimielisyyksineen. Sen, mikä toiselle yhteisölle näyttäytyy merkityksellisen menneisyyden muistamisena ja kunnioittamisena, toinen yhteisö kokee helposti aggressiivisena eleenä. Protestanteille marssiminen ilmentää oman arvokkaan kulttuuriperinnön juhlistamista ja vahvistamista, kun taas katolisille se näyttäytyy tilan nimeämisenä ja hallintana. Ulkopuoliset marssijat häpäisevät heidän asuinalueensa.

Ennen Metsään mieleni -artikkelikokoelman arviointia lienee syytä kirjata ylös muutama sana teoksen ja sen sisarteosten Vesi vetää puoleensa (Maahenki 2002) ja Suo on kaunis (Maahenki 1999) historiasta. Teokset ovat syntyneet 1994 Kolilla alkunsa saaneen kansainvälien ympäristöestetiikan konferenssisarjan myötä: 1994 teemana oli maisema, 1996 metsä, 1998 suo ja 2000 vesi. Tänä vuonna sarja saa jatkoa, kun Lepaalla kokoonnutaan 5.-8.

Muistamisen ja unohtamisen voidaan ajatella olevan tahdosta riippumatonta, hiukan sattumanvaraistakin yksilöllistä toimintaa. Jokin asia vain jää mieleen ja joku toinen unohtuu. Muistaminen ja unohtaminen voivat myös olla tietoista politiikkaa. Monet ryhmät näkevät historiassa asioita, jotka eivät koskaan saisi painua unohduksiin ja toisaalta sellaisia asioita, jotka olisi paras jättää rauhaan ja unohtaa.

Francis Crickin ja James Watsonin mullistavan löydön täyttäessä 50-vuotta alkavat kaksoiskierteen vaikutukset ulottua yhä kiihtyvällä tahdilla myös yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Ihmisen genomin nukleotidisekvenssi on kartoitettu, kantasoluista etsitään avaimia lääketieteellisiin ongelmiin ja useilta suunnilta on kiirinyt epämääräisiä, ja toistaiseksi epäuskottavia, viestejä ihmisen kloonaamisesta. Etenkin Yhdysvalloissa on uuden vuosituhannen alussa ilmestynyt useampikin bioteknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtiva teos, esimerkiksi Francis Fukuyaman Our Posthuman Future ja Gregory Stockin Redesigning Humans. Kovinkaan montaa bioteknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia laajemmin pohtivaa teosta ei ole kuitenkaan vielä ilmestynyt suomeksi.

Eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä syntynyt kirja The Welfare State. Past, Present, Future kertoo nimensä mukaisesti eurooppalaisen hyvinvointivaltion historiasta ja nykypäivästä, ja ehkä vähän sen tulevaisuudestakin. Kirjan taustavaikuttajana on ryhmittymä, joka tunnetaan nimillä CLIOH ja CLIOHnet. Kysymyksessä on 58 eurooppalaisen yliopiston historian laitosten yhteistyöverkosto, joka on saanut tukea Euroopan Unioni kulttuuriohjelmilta.

Tätä olen odottanut: väitöskirjaa, joka edustaa ensisijaisesti homo- ja lesbotutkimusta ja jonka perustava kysymyksenasettelu määritellään heti alussa (s. 10) queer-teoreettiseksi. Pelkästään queer-teoriaan nojaava Tuula Juvosen sosiaalipolitiikan väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia ei silti tietenkään ole. Queer-teoriaa soveltaville tutkimuksille tyypilliseen tapaan se on monitieteinen ja toisinaan tieteiden välisiä rajapintoja haastavakin.

Suomalaisen urheilun historiaan mahtuu niin monta synkkää hetkeä, että osa niistä on jo unohtunut tai sitten niistä on haluttu vaieta. Pekka Kaarnisen tuore kirja muistuttaa nykyajan kyynisiä urheilukriitikkoja siitä, että maamme atleetit ovat jo vuosikymmenien ajan kohdanneet kaikenlaisia vastoinkäymisiä arvokisoissa: on ollut kohtalokkaita välinerikkoja, ongelmia alkoholin ja kanssakilpailijoiden kanssa sekä mitä kummallisimpia sääntötulkintoja voittajien ratkaisemiseksi. Ei ole mitenkään yllättävää, että kirjan avaa Paavo Nurmen ammattilaisuuskysymyksen käsittely. Pitkän matkan juoksijoidemme tarinat ovat mitä hupaisinta luettavaa näin jälkikäteen, mutta aikanaan heidän ongelmansa ovat olleet koko kansan asioita, joihin on suhtauduttu haudanvakavasti.

Markku Eskelisen ja Raine Koskimaan toimittama artikkelikokoelma Cybertext -yearbook 2001 alkaa toimittajien poleemisella esipuheella. Sen jälkeen antologian varsinaisesti aloittava Noah Wardrip Fruin ja Brion Moss Fruinin ja Mossin artikkeli "The Impermanence Agent, Project and Context" käy erittäin kiinnostavasti läpi kirjoittajien tekemän samannimisen browser-teoksen suunnittelun ja toteutuksen. Artikkelissa Fruinin ja Mossin lisäksi olleiden a.c.

“Vauhti, jolla tämän kirjan edelliset painokset, kaksi italiankielistä, kaksi englanninkielistä ja yksi ranskankielinen, ovat myyneet loppuun, kertoo paitsi kirjan suosiosta, myös koko ajan kasvavasta kiinnostuksesta etruskikulttuuria kohtaan. Tämä johtunee huomattavista löydöistä, tutkimustuloksista ja julkaisuista eikä vähiten kasvaneesta yleisestä tietoisuudesta, jota ovat levittäneet useat näyttelyt eri Euroopan maissa”. Marjatta Nielsenin, Jorma Kaimion ja Eero Jarvan tuoreesta Etruskit-kirjasta ei ole vielä ehditty ottaa useampia painoksia. Vielä vähemmän tällä ensimmäisellä kattavalla suomenkielisellä etruskikulttuurin kokonaisesityksellä on italian-, ranskan- tai englanninkielisiä aikaisempia versioita.

Sinerma, Martti: Adolf Ehrnrooth sodan ja rauhan näyttämöllä. WSOY 2002. 468 s. Brantberg, Robert: Ehrnrooth.

Mitä merkitsevät historiankirjoituksen objektiivisuus ja poliittinen historia? Mikä on teorian merkitys historiantutkimuksessa? Tuomitseeko Hobsbawm kyllin selvästi Stalinin hirmuhallinnon? Nämä kysymykset ovat kevään keskustelunaiheita Historiaverkossa, peräti aiheellisia.