23.7.2003 | Helena Teräväinen

Alkukesästä ilmestyi Otavan kustantamana teos ÎSuomen kulttuurinähtävyydetÎ, joka takakannen mukaan on kuvitettu opas Suomen kulttuuriin ja historiaan. Arkkitehti Pirkko-Liisa Louhenjoki- Schulman on kirjoittanut teoksen alun perin ulkomaalaisia varten englanniksi. Jyri Kokkonen ja Kari Koski ovat kääntäneet sen suomeksi. Kirjan esittely lupaa, että kattava kulttuuri- ja historiaopas johdattaa matkailijan taiteen, arkkitehtuurin ja luonnonnähtävyyksien äärelle.

Lue lisää

14.7.2003 | Paula Merikko

Islamiin monipuolisesti ja asiantuntevasti keskittyviä tietokirjoja on viime vuosina julkaistu suomeksi kiitettävästi. Islamin historia, opinkappaleet ja muslimien elintavat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi muun muassa Jaakko Hämeen-Anttilan lukuisien teosten ansiosta. Tietokirjojen lisäksi islamilaista maailmaa ovat valottaneet mielenkiintoisella tavalla myös muun muassa muistelmien ja matkakertomusten muotoon kirjoitetut kaunokirjalliset teokset. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu myös vuonna 2001 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen V.

Lue lisää

Hur har det finländska landsbygdssamhället genom tiderna reagerat när nya idéer, teknologier och incentiv för naturbruket anlänt utifrån? Den frågeställningen är den röda tråden genom en ny artikelsamling om finländsk landsbygds- och miljöhistoria ”Ympäristöhistorian monet kasvot - kirjoituksia suomalaisesta ympäristöhistoriasta” (Miljöhistoriens många ansikten - uppsatser om finländsk miljöhistoria). De nio artiklarna i boken spänner över ett brett fält, från järnålder till 1900-tal och från jord- och skogbruk till byggnadsskick och föreningsväsende. Boken är redan den tredje artikelsamlingen som forskningsgruppen för lantsbygds- och miljöhistoria vid Åbo Universitet producerat sedan 1999.

Lue lisää

1.7.2003 | Susanna Sulkunen

Pohjois-Irlannin jokakesäinen marssikausi on jälleen käynnissä ja ylittänee pian kansainvälisen uutiskynnyksen erimielisyyksineen. Sen, mikä toiselle yhteisölle näyttäytyy merkityksellisen menneisyyden muistamisena ja kunnioittamisena, toinen yhteisö kokee helposti aggressiivisena eleenä. Protestanteille marssiminen ilmentää oman arvokkaan kulttuuriperinnön juhlistamista ja vahvistamista, kun taas katolisille se näyttäytyy tilan nimeämisenä ja hallintana. Ulkopuoliset marssijat häpäisevät heidän asuinalueensa.

Lue lisää

Ennen Metsään mieleni -artikkelikokoelman arviointia lienee syytä kirjata ylös muutama sana teoksen ja sen sisarteosten Vesi vetää puoleensa (Maahenki 2002) ja Suo on kaunis (Maahenki 1999) historiasta. Teokset ovat syntyneet 1994 Kolilla alkunsa saaneen kansainvälien ympäristöestetiikan konferenssisarjan myötä: 1994 teemana oli maisema, 1996 metsä, 1998 suo ja 2000 vesi. Tänä vuonna sarja saa jatkoa, kun Lepaalla kokoonnutaan 5.-8.

Lue lisää

25.6.2003 | Jaakko Suominen

Istuimme pari vuotta sitten kulttuurihistorian oppiainekaljoilla ravintola Ribsissä Aurajoen partaalla. (Saattoi paikka olla Uusi Apteekki tai panimoravintola Koulukin.) Visioimme kirjaprojektista, suuntana avaruus. "Marsin kulttuurihistoria" -teoksen piti käsitellä marsilaisen sivilisaation rapistumista ja häviämistä.

Lue lisää

22.6.2003 | Merja Leppälahti

Muistamisen ja unohtamisen voidaan ajatella olevan tahdosta riippumatonta, hiukan sattumanvaraistakin yksilöllistä toimintaa. Jokin asia vain jää mieleen ja joku toinen unohtuu. Muistaminen ja unohtaminen voivat myös olla tietoista politiikkaa. Monet ryhmät näkevät historiassa asioita, jotka eivät koskaan saisi painua unohduksiin ja toisaalta sellaisia asioita, jotka olisi paras jättää rauhaan ja unohtaa.

Lue lisää

13.6.2003 | Toni Ahlqvist

Francis Crickin ja James Watsonin mullistavan löydön täyttäessä 50-vuotta alkavat kaksoiskierteen vaikutukset ulottua yhä kiihtyvällä tahdilla myös yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Ihmisen genomin nukleotidisekvenssi on kartoitettu, kantasoluista etsitään avaimia lääketieteellisiin ongelmiin ja useilta suunnilta on kiirinyt epämääräisiä, ja toistaiseksi epäuskottavia, viestejä ihmisen kloonaamisesta. Etenkin Yhdysvalloissa on uuden vuosituhannen alussa ilmestynyt useampikin bioteknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtiva teos, esimerkiksi Francis Fukuyaman Our Posthuman Future ja Gregory Stockin Redesigning Humans. Kovinkaan montaa bioteknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia laajemmin pohtivaa teosta ei ole kuitenkaan vielä ilmestynyt suomeksi.

Lue lisää

Eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä syntynyt kirja The Welfare State. Past, Present, Future kertoo nimensä mukaisesti eurooppalaisen hyvinvointivaltion historiasta ja nykypäivästä, ja ehkä vähän sen tulevaisuudestakin. Kirjan taustavaikuttajana on ryhmittymä, joka tunnetaan nimillä CLIOH ja CLIOHnet. Kysymyksessä on 58 eurooppalaisen yliopiston historian laitosten yhteistyöverkosto, joka on saanut tukea Euroopan Unioni kulttuuriohjelmilta.

Lue lisää

31.5.2003 | Sanna Karkulehto

Tätä olen odottanut: väitöskirjaa, joka edustaa ensisijaisesti homo- ja lesbotutkimusta ja jonka perustava kysymyksenasettelu määritellään heti alussa (s. 10) queer-teoreettiseksi. Pelkästään queer-teoriaan nojaava Tuula Juvosen sosiaalipolitiikan väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia ei silti tietenkään ole. Queer-teoriaa soveltaville tutkimuksille tyypilliseen tapaan se on monitieteinen ja toisinaan tieteiden välisiä rajapintoja haastavakin.

Lue lisää

30.5.2003 | Mikko Hyvärinen

Suomalaisen urheilun historiaan mahtuu niin monta synkkää hetkeä, että osa niistä on jo unohtunut tai sitten niistä on haluttu vaieta. Pekka Kaarnisen tuore kirja muistuttaa nykyajan kyynisiä urheilukriitikkoja siitä, että maamme atleetit ovat jo vuosikymmenien ajan kohdanneet kaikenlaisia vastoinkäymisiä arvokisoissa: on ollut kohtalokkaita välinerikkoja, ongelmia alkoholin ja kanssakilpailijoiden kanssa sekä mitä kummallisimpia sääntötulkintoja voittajien ratkaisemiseksi. Ei ole mitenkään yllättävää, että kirjan avaa Paavo Nurmen ammattilaisuuskysymyksen käsittely. Pitkän matkan juoksijoidemme tarinat ovat mitä hupaisinta luettavaa näin jälkikäteen, mutta aikanaan heidän ongelmansa ovat olleet koko kansan asioita, joihin on suhtauduttu haudanvakavasti.

Lue lisää

26.5.2003 | Kari Yli-Annala

Markku Eskelisen ja Raine Koskimaan toimittama artikkelikokoelma Cybertext -yearbook 2001 alkaa toimittajien poleemisella esipuheella. Sen jälkeen antologian varsinaisesti aloittava Noah Wardrip Fruin ja Brion Moss Fruinin ja Mossin artikkeli "The Impermanence Agent, Project and Context" käy erittäin kiinnostavasti läpi kirjoittajien tekemän samannimisen browser-teoksen suunnittelun ja toteutuksen. Artikkelissa Fruinin ja Mossin lisäksi olleiden a.c.

Lue lisää

22.5.2003 | Isto Vatanen

“Vauhti, jolla tämän kirjan edelliset painokset, kaksi italiankielistä, kaksi englanninkielistä ja yksi ranskankielinen, ovat myyneet loppuun, kertoo paitsi kirjan suosiosta, myös koko ajan kasvavasta kiinnostuksesta etruskikulttuuria kohtaan. Tämä johtunee huomattavista löydöistä, tutkimustuloksista ja julkaisuista eikä vähiten kasvaneesta yleisestä tietoisuudesta, jota ovat levittäneet useat näyttelyt eri Euroopan maissa”. Marjatta Nielsenin, Jorma Kaimion ja Eero Jarvan tuoreesta Etruskit-kirjasta ei ole vielä ehditty ottaa useampia painoksia. Vielä vähemmän tällä ensimmäisellä kattavalla suomenkielisellä etruskikulttuurin kokonaisesityksellä on italian-, ranskan- tai englanninkielisiä aikaisempia versioita.

Lue lisää

19.5.2003 | Juha Vahe

Sinerma, Martti: Adolf Ehrnrooth sodan ja rauhan näyttämöllä. WSOY 2002. 468 s. Brantberg, Robert: Ehrnrooth.

Lue lisää

Mitä merkitsevät historiankirjoituksen objektiivisuus ja poliittinen historia? Mikä on teorian merkitys historiantutkimuksessa? Tuomitseeko Hobsbawm kyllin selvästi Stalinin hirmuhallinnon? Nämä kysymykset ovat kevään keskustelunaiheita Historiaverkossa, peräti aiheellisia.

Lue lisää

Tavallisesti suomalaisten uskonnollisuudesta kiinnostuneet etsivät käsiinsä Harri Heinon käsikirjan "Mihin Suomi tänään uskoo". Vaikka se on käsikirjana toimiva, ei se anna järin pureskeltua tulkintaa Suomen uskonnollisesta kentästä. Kimmo Kääriäisen, Kati Niemelän ja Kimmo Ketolan yhteistyössä kirjoittama "Moderni kirkkokansa" sen sijaan on tasapainoinen yhdistelmä empiirisen aineiston jäsentämistä ja löydöksien tulkintaa. Kirjoittajat lähtevät siitä näkökulmasta, että uskonnollisuuden muutosta tulee tarkastella suhteessa yhteiskunnan sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin.

Lue lisää

29.4.2003 | Helena Teräväinen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana ilmestyi maaliskuussa näyttävä kuvateos nimeltään "Maatilan pihapiiri". Teoksen tekstin on kirjoittanut kansatieteilijä FT Sirkka-Liisa Ranta ja kuvat on ottanut valokuvaaja Juhani Seppovaara. Talonpoikaiskulttuurisäätiö, joka on perustettu 1938 edistämään vanhan talonpoikaiskulttuurin tutkimusta ja uuden syntymistä, on ollut teoksen alullepanijana ja antanut tukensa työlle. Teoksen esipuheessa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Hanna Snellman kirjoittaa mm.

Lue lisää

28.4.2003 | Riitta Mäkinen

- Miksi Elsa Enäjärvi on nykyisin melkein unohdettu modernin suurkaupungin kuvaajana, kun Olavi Paavolaisen vuonna 1929 julkaistusta Nykyaikaa etsimässä -esseekokoelmasta on sitä vastoin tullut kulttikirja ja Paavolaisen merkitys on kohotettu lähes myyttiselle tasolle. Näin on kysynyt turkulainen kirjallisuudenprofessori Päivi Lappalainen ja vastannut itse: Naiset suljetaan pois tai marginalisoidaan herkästi myös kulttuurikirjoittelussa ja tutkimuksessa. Ritva Hapuli, turkulainen kirjastonhoitaja ja kulttuurihistorian dosentti on aiemmin tutkinut juuri Olavi Paavolaista, mutta tarttui sitten Enäjärven Vanha iloinen Englanti -kirjaan ja pariinkymmeneen muuhun suomalaisnaisen matkakuvaukseen 1920-30 -luvuilta. Margit Borg, Hilja Haahti, Aino Kallas, Helmi Krohn, Aino Malmberg, Katri Palola, Vappu Roos, Seere Salminen (Serp), Gurli Sevón-Rosenbröijer, Irja Spira ja Tyyni Tuulio kiersivät Moskovat, Lontoot ja Pariisit, Orientit ja Amerikat, Kaukoitää ja yksi seikkaili jopa valaanpyytäjänä.

Lue lisää

Maatilan pihapiiri - kirja tulee tarpeeseen. Maatilat rakennuksineen ja lähiympäristöineen ovat merkittävä ympäristötyyppi ja merkittävä, mutta vähän arvostettu osa rakennusperintöämme. Suuri osa Suomea on ja vielä suurempi osa maatamme on ollut maaseudun kulttuuriympäristöä, jonka vaalimisessa maaseudulla työskentelevillä ja asuvilla on mahdollisuus ja vastuu. KIRJASSA NELJÄ KOKONAISUUTTA Muuttuva maatila - luku antaa yleispiirteisen kuvauksen kehityksestä.

Lue lisää

25.4.2003 | Jani Mesikämmen

Moni tutkija varmasti unohtaa toisinaan, että kieli on tieteentekijän tärkeimpiä työkaluja. Sitä on siis syytä vaalia. Määräaikaishuoltoa tarjoaa Vastapainon tuore artikkelikokoelma Tieteellinen kirjoittaminen. Kuten kirjan saateosiossa osuvasti todetaan, tieteessäkään ei ole tärkeää vain se, mitä sanotaan, vaan myös se, miten sanotaan.

Lue lisää