24.1.2003 | Helena Teräväinen

Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon lehtori Pekka Kautovaara on aiemmin julkaissut mm toistakymmentä kyläkirjaa ja pitänyt useita valokuvanäyttelyitä. Kirjaa "Kättentöitä" on vaikea sijoittaa luokittelussa: itse katsoin sitä ensin kuin kansatieteellistä tutkielmaa, sitten kuin kuvateosta ja lopulta tajusin että kyseessä on myös matka kirjoittajan omiin muistoihin. Kuvateoksena kirjaa oli vaikea ottaa ehyenä vastaan, koska siinä oli tunnelmaltaan ja tarkoitukseltaan niin kovin erilaisia valokuvia. Osa kuvituksesta oli kauniita ja tarkkoja piirroksia vanhoista tarvekaluista ja työvälineistä.

Lue lisää

24.1.2003 | Pekka Kaarninen

Sota-ajan poikkeusoloissakin pyrittiin elämään mahdollisimman normaalia elämää vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Monet sotavuosien erikoisratkaisut kuitenkin unohdettiin pian sodan jälkeen. Heikki Eteläpään kirja tuo esiin melko vähäiselle huomiolle aikaisemmissa tutkimuksissa ja historioissa jääneet suomalaiset sotateatterit. Jatkosodan aikana suomalaiset perustivat kuusi kiinteään ammattiteatteria lähelle rintamia.

Lue lisää

IT-alan nousu - ja osittainen tuho - ovat kirvoittaneet useita bittimuotoisia ja sähköisiä analyysejä tapahtuneesta, kohuttu Sonera-kirja mukaan lukien (ks. esim. http://www.kolumbus.

Lue lisää

Tämän kirjan tekijä, Marianne Blomqvist, on kirjoittanut Huvudstadsbladet-lehteen joka päivälle kyseisen päivän nimipäivistä ja niiden taustoista. Näitä nimipäivätekstejä on julkaistu vuoden ajan (29.1.2001 - 28.

Lue lisää

18.1.2003 | Jarmo Ailio

Länsimaissa äänestysaktiivisuus näyttää vuosi vuodelta laskevan, vaikka politiikka ja poliitikot ovatkin päivittäin voimakkaasti esillä eri tiedotusvälineissä. Voisikin ajatella, että politiikka itsessään kiinnostaa, mutta poliitikot eivät kykene vastaamaan ihmisten toiveisiin ja odotuksiin, mikä vähentää intoa äänestää. Suomessa sateenkaarihallitus tukee kehitystä, koska ihmiset eivät pysty enää erottamaan eri puolueiden näkemyksiä, eivätkä myöskään superkonsensuksesta johtuen vaikuttamaan äänestyskäyttäytymisellään poliittisiin linjauksiin. Italialaisen filosofin Giorgio Agambenin esseekokoelma Keinot vailla päämäärää pureutuu tähän ongelmaan.

Lue lisää

16.1.2003 | Jaatinen, Satu

Kirja on nimensä mukaisesti Coca-Colan merkkivuoden kunniaksi tehty yrityshistoriikki. Juoma rantautui Suomeen kesällä 1952 Helsingin olympialaisten aikana, koska se oli jo vuodesta 1928 alkaen ollut virallinen kisajuoma. Olympialaiset ja menestyvät urheilijat ovat yhä vieläkin näkyvä osa Coca-Colan markkinointia. Kirjan tarina ei kulje kronologisessa järjestyksessä, vaan tuotteen synty, markkinointi-ideologia ja sen kokemat vastoinkäymiset käsitellään jokainen omassa luvussaan.

Lue lisää

Turun yliopiston fonetiikan laitoksen eläkkeelle jäänyt professori Kalevi Wiik on iskenyt kyntensä maailmoja syleilevään historian alan ongelmaan: Keitä me eurooppalaiset oikein olemme, mistä me olemme tulleet? Missä ovat ”juuremme”? Wiikin teos on ennen kaikkea tieteen ja tiedon popularisointia, ei akateeminen tutkimus. Ollen itse fonetiikan professori, ja vaikka kielihistoria onkin ennen kaikkea äännehistoriaa, tekijän tärkeä perustelumateriaali koostuu suurelta osin myös muiden tieteenalojen tutkimustuloksista.

Lue lisää

14.1.2003 | Hanna Korsberg

Lauri Meren Pentti Siimes näyttämöllä, kotonaan kertoo näyttelijästä, jonka roolitöitä kaikki tietävät, mutta joka on pitänyt yksityiselämänsä tiukasti itsellään. Avain tähän julkisen työn ja yksityisen elämän vastakkain asetteluun löytyy Siimeksen luonteesta. Hän toteaa olleensa lapsesta lähtien kaksijakoinen persoona: toisaalta ujo, toisaalta innokas esiintyjä. Tällaisen henkilön haastatteleminen on vaikeaa, minkä on voinut lukea monista Siimeksestä tehdyistä haastatteluista.

Lue lisää

13.1.2003 | Törmäkangas Raili

Historian ja elämänkertojen tutkijat ovat löytäneet uudet haasteet tarttuessaan tavallisten ihmisten näkökulmaan heidän elämismaailmansa kuvauksissa. Hannu Auramon tapaus on esimerkki, kuinka Suomen historialliset tilanteet heijastuvat yhden ihmisen kehittymisessä ja vaikutusmahdollisuuksissa verkostojensa kautta. Auramon elämää viitoittaneet valinnat sattuivat itsenäisyyden alkuun ja osoittavat hyvin, kuinka vaikeasti ennustettavissa tilanteissa yksilö tekee omat strategiset ratkaisunsa. Teos kuvaa riskejä harkitsevan miehen unettomia öitä ja tinkimätöntä työmoraalia, jolla elämää yritetään hallita vastuuntuntoisesti.

Lue lisää

12.1.2003 | Kalle Toivo

Jaakko Heinimäki, Simo Heininen, Markus Hiekkanen & Heikki Kotila: LOGOS 2003 Vuosikirja. Edita: Helsinki 2002. 183 s. Logos 2003 Vuosikirja on usean kirjoittajan tuottama tietoteos kirkkovuoden kulusta ja siihen liittyvistä juhlista ja perinteistä.

Lue lisää

Umberto Eco & Carlo Martini: Mihin uskot jos et usko? Kerran minulta kysyttiin, uskonko Jumalaan. Vastasin, etten usko. Kysyjä totesi: "Ahaa, uskot siis tieteeseen!

Lue lisää

30.12.2002 | Osmo Kekäläinen

Keskustelu musiikin vaikutuksesta ihmismielen liikkeisiin ja tunnelmiin on kiinnostanut filosofeja ja tiedemiehiä aina antiikin ajoista saakka. Damon määritteli musiikin psykologisen vaikutuksen jo 430-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Hänen mielestään musiikki ja tanssi olivat inhimillisten tunteiden ilmaisua. Mutta miksi tietyt sävelsuhteet, harmoniat, tuntuvat rahoittavan mieltä ja toiset kiihdyttävät sitä?

Lue lisää

21.12.2002 | Reijo Valta

Edesmennyt Kaarle Hirvonen käänsi ja julkaisi omakustanteena 1970-luvulla syyrialais-kreikkalaisen, 100-luvulla eläneen Lukianoksen satiirin ’Kuinka historiaa on kirjoitettava’. Alkuperäinen teksti on mitaltaan lyhyt, mikä lienee syy siihen että 1970-luvulla kustantajat eivät ottaneet sitä julkaistavakseen. Nykyisin kun pienimuotoiset teokset ovat yleistyneet, on opus oiva lisä antiikin kirjallisuuteemme. Samalla tuore Faros-kustannus on löytänyt itselleen nimensä mukaista julkaistavaa: Lukianos mainitsee kirjassaan myös Faroksen majakan, yhden antiikin seitsemästä ihmeestä.

Lue lisää

18.12.2002 | Gia Virkkunen

Artikkelissa Bysantin armeliaisuuden perinnöstä käsitellään bysanttilaisen aikakauden (330 - 1450) kirkon ja hallitsijoiden filantrooppista aatetta ja sen suhdetta köyhyyteen. Bysantin filantropian käsitettä voidaan rinnastaa kreikkalaisen agape-käsitteeseen, ulottuivathan filantropian juuret kreikkalaiseen aatemaailmaan. Bysantin filantropia oli kehittyneempää kuin muinaisen Kreikan hyväntekeväisyysideologia. Mitä siihen sitten sisältyi?

Lue lisää

18.12.2002 | Hanna Palovuori

Kirjassa Alkuperämaa tuntematon valotetaan kansainvälistä kauppaa yhden tuotteen, kengän, valmistus- ja myyntiketjua tarkastelemalla. Kirja ei sisällä rallitakaa-ajoja, sankarillisia pelastumisia tai hyviä ja pahoja jätkiä. Skandaalien metsästyksen sijaan kirjan tekijät ovat pyrkineet tutustumaan kansainvälisen kaupan toimijoiden arkeen. Kirjan aihepiiri, länsimaisten kuluttajien ja aasialaisten tuottajien välinen elintasokuilu, olisi mahdollistanut hyvinkin mustavalkoisen asenteen.

Lue lisää

17.12.2002 | Miikka Pyykkönen

Joka toinen vuosi ilmestyvä "Arkeologia Suomessa" on ehdottoman hyödyllinen opus niin arkeologian harrastajalle kuin kokeneella alan tutkijallekin. Tämä arvostelu on kirjoitettu ennen kaikkea edellisestä näkökulmasta. Teos, joka koostuu eri kirjoittajien artikkeleista ja yksityiskohtaisista inventointi- ja kaivausluetteloista, tarjoaa sekä kattavan yleiskuvauksen vuosituhannen vaihteen arkeologiseen toimintaan Suomessa että syväluotaavampia tapaus- ja paikkakuntakohtaisia esittelyjäkin. Kirja on lähes pakkohankinta niille, jotka mielivät pysyä kärryillä siinä, missä suomalaisessa arkeologiassa mennään tällä hetkellä.

Lue lisää

25.11.2002 | Osmo Kekäläinen

Kapellimestari Eri Klasin muistelmat alkavat lapsuudesta sodan varjossa ja päätyvät meidän päiviimme. Tästä asetelmasta jäsentyy lahjakkaan yksilön ja ajoittain ahdasmielisen yhteisön kehitystä ja vuorovaikutusta kiintoisasti kuvaava, henkisesti ja sosiaalisesti avartuva ajanjakso, jota monet historialliset seikat muovaavat. Perhettään ja vaikeita lapsuuden kokemuksiaan Klas kuvaa vähän, mutta vaikuttavasti. Perhe ja suku ovat hänelle tärkeitä ja näistä hän kertoo asiaan kuuluvalla arvokkuudella.

Lue lisää

21.11.2002 | Pentti Stranius

Kansakunnan menneisyys ja sen erilaiset tulkinnat ovat aina läsnä kun tehdään suuria poliittisia päätöksiä ja linjauksia. Lähes jokaisella sukupolvella on taipumus kirjoittaa historiaa uusiksi - erityisesti silloin, kun yhteiskunnassa eletään suurten murrosten aikaa. Myös menneen "uusmuista-minen" on yllättävän tavallista vanhempien sukupolvien parissa. Silti näitä kysymyksiä on tieteessä käsitelty varsin vähän, vaikka esimerkiksi ex-sosialistiset maat tarjoaisivat tällaisille historiallinen muisti-analyyseille paljonkin aihetta.

Lue lisää

Erkki Vettenniemen väitöskirja Surviving the Soviet Meat Grinder (2001) käsittelee lähihistorian muistamista muistelmakirjallisuuden kautta. Samalla tutkitaan yhtä hyvin - kuin rivien välissä - myös tarkoitushakuista unohtamista ja tuotetaan uustulkintoja suomalais-venäläisten suhteiden arassa lähihistoriassa. Lähdeaineisto on selkeästi rajattu. Vettenniemen käsittelyssä ovat ainoastaan kaikki kirjoina ilmestyneet suomalaisten Gulag-muistelmat (33 kpl) aina Neuvostoliiton hajoamiseen 1991 saakka.

Lue lisää

Mikäpä olisi kiinnostavampaa kuin sellainen, jota ei ole - tai ainakin sellainen, jonka vain harva on nähnyt. Anto Leikolan “Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä -myyttisten olentojen elämää“ pureutuu tähän kysymykseen hyvinkin monessa mielessä. Kuten kirjoittajakin esipuheessaan toteaa, teos sopii hyvin vuosituhannen vaihteen myytti- ja tarubuumiin Tolkienin uuden tulemisen ja Harry Potter -ilmiön ohella. Toisaalta laajasti antiikin kulttuurin taruolentoja käsittelevä Leikolan teos sopii hyvin jatkoksi myös nykyiseen jonkinlaiseen antiikki-innostukseen, mistä selvimpänä osoituksena lienevät Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooma- ja latina-aiheiset populaariesitykset.

Lue lisää