Ensimmäisen maamme puutarhataiteen yleisesityksen päätoimittaja on Mauno Häyrynen. Johdantokappaleessa hän luo tiiviin katsauksen Suomen puutarhataiteen vaiheisiin. Seuraavat viisi osiota, kukin seitsemästä artikkelista koostuva, keskittyvät sitten syvällisemmin tiettyyn teemaan. Avausosiossa keskitytään kartanopuistoihin.

Lue lisää

1.5.2002 | Leena Salminen

Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia -kirjassa esiteltävä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä tutkimusohjelmaa Syreeni (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa). Kuten kirjoittajat huomauttavat, rasismia ja syrjintää koskevassa (sosiaalipsykologisessa) tutkimuksessa on tähän asti keskitytty lähinnä niiden ihmisten tarkasteluun, joilla on ennakkoluuloja ja jotka syrjivät. Syrjinnän ja rasismin kohteiksi joutuneiden henkilöiden kokemuksista ja näiden ilmiöiden yleisyydestä ei tähän asti ole juuri ollut koko maata ja useaa maahanmuuttajaryhmää koskevaa tutkimustietoa. Tätä puutetta paikataan käsillä olevassa tutkimuksessa.

Lue lisää

15.4.2002 | Nyyssönen, Heino

Jyväskylän yliopistossa toimi parikymmentä vuotta sitten poliittinen ryhmittymä "Se siitä ja Honka-liitosta". Tämä sitoutumattomaksi itsensä määritellyt ryhmittymä tuli väkisinkin mieleeni, kun luin Juhani Suomen toimittamia Urho Kekkosen päiväkirjoja sekä Max Jakobsonin muistelmien toista osaa. Kirjat tarjoavat tuhdin paketin perinteistä poliittista historiaa, minkä jälkeen en ihmettele sitä (tiedostamatonta?) purkausta, mikä näkyi ylioppilaskunnan edustajistossa Koiviston Suomessa.

Lue lisää

Professori Pekka Valtosen kirjoittama teos Latinalaisen Amerikan historia on kauan odotettu ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys maanosan historiasta. Teos on jokaisen Latinalaisen-Amerikan historiasta ja nykypäivästä kiinnostuneen tutkijan ja maallikon välttämätön hankinta - kilpailijoitahan teoksella ei (ainakaan toistaiseksi) markkinoilla ole, ei edes käännösteoksena. Latinalaisen-Amerikan historian suomenkielisen yleisesityksen kirjoittamista ja kustantamista on pidettävä merkittävänä kulttuuritekona, joka toivottavasti tuo Latinalaisen-Amerikan tutkimuksen piiriin uusia, innokkaita opiskelijoita nyt kun perustiedot laaja-alaisesta aihepiiristä on omaksuttavissa yhdestä opuksesta selvällä suomenkielellä. Valtosen teos on kirjoitettu toimimaan käsikirjana ja hakuteoksena, mitä tarkoitusta se palveleekin hyvin.

Lue lisää

10.4.2002 | Klaus Lindgren

Kansakunnalla on aina suurmiehensä, miehet (tosin nyttemmin naisetkin huomioidaan), joiden kuvat kuuluvat kansakunnan historiaan. Suurmiehen kuva on olennainen osa kansallista kulttuuria ja historiaa. Sitä kautta se on myös olennainen osa kansallista identiteettiäme, kuvaamme siitä, keitä me olemme ja keitä me emme ole. Tämän takia tätä kuvaa pitää aika ajoin uusintaa ja uudistaa, kunkin sukupolven on korjattava vanhaa suurmiesmyyttiä ja saada se paremmin vastaamaan omia tarpeitaan.

Lue lisää

Useimmat meistä ovat varmaan joutuneet pohtimaan lomakkeiden, raporttien ja kyselyiden rastitusvaihtoehtoja. Rastita oikea vaihtoehto: oletko opiskelija vai ammatinharjoittaja? Työtön vai kotiäiti? Jatko-opiskelija vai yliopiston henkilökuntaa?

Lue lisää

25.3.2002 | Pentti Stranius

Dosentti Kimmo Katajalan Vuoden tiedekirjaksi valittua Suomalaista kapinaa on suitsutettu ansaitusti ja asiantuntevasti useammassa lehdessä. Panu Pulman mielestä (HS, 23.2.2002) se oli niin hyvä, että kritiikin kirjoittaminen kävi vaikeaksi.

Lue lisää

21.3.2002 | Meri Vuohu

20 vuotta sitten ilmestyi Natalie Zemon Davisin teos "Le retour de Martin Guerre", joka nosti kirjoittajansa maailmanmaineeseen. Siitä julkaistiin pian ainakin englannin-, ruotsin- ja italiankielinen laitos. Suomennos saatiin viime vuonna nimellä "Martin Guerren paluu". Zemon Davis on rakentanut kerrontansa kiinnostavalla tavalla, sillä kirjaa on mahdollista lukea kuin kepeää historiallista dekkaria, vaikka kirjoittaja etsiikin kertomansa tarinan kautta myös vastausta kysymykseen, mitä henkilöllisyys merkitsi 1500-luvulla.

Lue lisää

13.3.2002 | Teemu Taira

"Raha puhuu. Noin se puhuu. Jos sille näyttää puun, se laskee kiintokuutiometrit." Näin pohtii 'Minun elämäni' -sarjakuvassa ympäri Helsinkiä kävelevä kyyninen vanhus.

Lue lisää

11.3.2002 | Jouko Heyno

Dosentti Martti Häikiön uusin kirja on merkillinen teos. Nojaamalla aiempien töiden saamaan ansaittuun arvovaltaan ja maineeseensa Häikiö on luonut hämmästyttävän tekeleen, joka on jotain poliittisen pamfletin ja historiantutkimuksen välimailta - olematta kumpaakaan. Jo nimestään lähtien teos hankaloittaa lukunautintoa - profeetoista Häikiö puhuu vain teoksen alussa, ensimmäisen luvun ensimmäisessä alaluvussa. Muissa artikkeleissa - teos on lähinnä artikkelikokoelma - Häikiö osoittelee kanssaan menneisyydenkuvasta eri mieltä olevien syntejä.

Lue lisää

7.3.2002 | Kirsi Tuohela

Pienistä päivittäisistä viesteistä, arkisista kirjeistä pojalta äidille voi ajan myötä syntyä tuhti historiateos. Tällaiseksi komeaksi kirjaksi ovat päätyneet Albert Edelfeltin (1854-1905) vuosina 1873-1901 kirjoittamat kirjeet äidilleen Alexandra Edelfeltille (1833-1901). Kirjan nimi ”Niin kutsuttu sydämeni” on lainaus ”Atten” kirjeestä äidilleen huhtikuulta 1884 ja se heijastaa hyvin teoksen luonnetta. Kyse on kirjeistä, joissa Albert Edelfelt purkaa ja keventää ”niin kutsuttua sydäntään” elämänsä tärkeimmälle ihmiselle, äidille.

Lue lisää

6.3.2002 | Katriina Lehto

Berliini on aina kiehtonut ja vetänyt puoleensa meitä suomalaisia. Vuonna 1999 tuo vetovoima kasvoi entisestään, kun siitä tuli toisen kerran koko Saksan pääkaupunki: liittopäivät samoin kuin muut tärkeimmät hallintorakennukset siirtyivät Bonnista Berliiniin ja alkoi "Berliinin tasavallan" aika. Tähän muutoksen liittyy Hannes Saarisen toimittama kokoomateos Suomi Berliinissä/ Finnland in Berlin, joka ilmestyi yhtä aikaa sekä suomeksi että saksaksi. Kirja koostuu alkusanojen lisäksi yhteensä yhdeksästä artikkelista, joiden kirjoittajat ovat kaikki joko yliopistomaailmasta tai julkisuudesta tunnettuja miehiä.

Lue lisää

Heikki Annanpalon teos Aikain muistot - Lapin kuvauksia neljältä vuosisadalta paljastui viehättäväksi ja mielenkiintoiseksi hyvin erilaisten kirjoitelmien antologiaksi. Aihe on laaja ja valittu ajanjakso pitkä, ja se lyö leimansa teokseen. Teoksen nimi on kuvaava: teoksessa on valittuja katkelmia Lappia kuvaavista kirjoituksista. Näistä varhaisin on 1660-luvulta ja tuorein vuodelta 1992.

Lue lisää

Martti Häikiö on rohkea historiantutkija. Hän on tehnyt kadehdittavan ja vaativan työn. Häikiö on tarttunut Nokia-konsernia, Suomen talouden ja itsetunnon nykyistä tukijalkaa sarvista ja kirjoittanut laajan kolmiosaisen historiateoksen kännykkäkolossin vaiheista. Tai ei yrityshistorioiden konkari Häikiö yksin.

Lue lisää

13.2.2002 | Marjut Anttonen

Paatsjokelainen eläkkeellä oleva rehtori Olav Beddari on vuosien varrella kirjoittanut kotiseutunsa historiasta ja perinteestä lukuisia artikkeleita pohjoisnorjalaisiin lehtiin ja Varanger Årbok -vuosikirjaan. Nyt hän on koonnut ja muokannut niistä osan kirjaksi, jonka nimi viittaa jokilaakson historiaan vaihtuvien valtionrajojen alueena. Pohjoinen rajajoki Paatsjokilaakso oli vuosisatojen ajan ruotsalais-norjalais-venäläistä yhteisaluetta. Kun Norjan ja Venäjän välinen raja vedettiin Paatsjokea pitkin vuonna 1826, alueella asui kolttasaamelaisia sekä jonkin verran norjan- ja suomenkielistä väestöä.

Lue lisää

11.2.2002 | Anna Sivula

Opettajan työkalupakki Kulttuuriperintö on prosessi, jossa menneisyyden jättämät jäljet aktiivisesti muovaavat meidän aineellista ja henkistä nykyisyyttämme ja vaikuttavat tulevaisuuteemme. Kulttuuriperintöä koskevat kysymykset ovat siis menneisyyden läsnäoloa koskevia kysymyksiä. Suomen Tammi plus on Museoviraston, Opetushallituksen ja ympäristöministeriön yhteinen kulttuuriperinnön opetuksen kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään kulttuuriperintöön liittyvää tietotaitoa. Maailmanperintöä esittelevä opetusopas on varsin käyttökelpoinen.

Lue lisää

Kesällä 1958 Kansallismuseon kansatieteellinen osasto ja Suomen Kuvalehti julistivat kilpailun: Missä Suomen talossa on eniten hirsirakennuksia ja -huoneita? Voittajaksi julistettiin ulkorakennuksineen 86 hirsihuonetta käsittävä maalaistalo Kurussa. Suomenniemeläisellä Lyytikkälän tilalla oli »vain« 36 huonetta, mutta Kansallismuseon tutkijat huomasivat sen muuten mielenkiintoiseksi. Suunnitteilla oli kansatieteellisiä elokuvia, joiden kuvauspaikaksi persoonallisen vanhanpojan isännöimä talo sopi ilmeisen hyvin.

Lue lisää

1.2.2002 | Helena Pilke

Suomeksi ilmestyneen ympäristöhistoriallisen kirjallisuuden määrä on melko vähäinen, eikä kansainväliselläkään tarjonnalla täydennetty kirjahylly tämän alan teosten painosta taida notkua. Kustantajansa mukaan Näkökulmia Helsingin ympäristöhistoriaan on Euroopan ensimmäinen yhden kaupungin ympäristöhistoriasta toimitettu teos. Teoksen toimittajat kertovat avauspuheenvuorossaan, että Tanskassa on julkaistu Kööpenhaminan ympäristön pilaantumista ja suojelua käsittelevä historiikki. Muualla maailmassa aiheeseen on tartuttu ainakin USA:ssa, jossa on julkaistu Saint Louisin ympäristöhistoria.

Lue lisää

Suomessa on kirjoitettu harvalukuisesti tiedemiesten, ja vielä vähemmän matemaatikkojen, elämäkertoja, vaikka muistelmia onkin julkaistu. Rolf Nevanlinna (1895-1980) on poikkeus tiedemiesten joukossa, mutta hänestäkään ei ennen ole kirjoitettu elämäkertaa. Hänen matemaatikoksi poikkeuksellisen moniin asioihin poukkoilleesta toimeliaisuudestaan ja persoonastaan, jotka nostivat hänet julkisuuteen Suomessa vähän väliä 1920-luvulta 1990-luvulle, on kirjoitettu aiemminkin, mutta nyt akateemikko Olli Lehto on vetänyt yhteen Rolf Nevanlinnan elämän monet julkiset langat ja yksityistäkin elämänkulkua. Tuloksena on helposti luettava, monipuolinen kokonaisesitys, joka toiminee hyvänä pohjana tuleville Rolf Nevanlinnaa sivuaville tai käsitteleville tutkimuksille.

Lue lisää

28.1.2002 | Jussi Parikka

”Sanoja sanoja sanoja”, vastaa Hamlet kuulostaen ehkäpä hiukan tuskaiselta kun Polonius kysyy, mitä tämä lukee. 1900-luvun lopussa Tuomari Nurmio taas lauloi kuinka ”suuret sanat elävät vain hetken kerrallaan, tänään niille hurrataan, ja huomenna ne haudataan.” Gutenbergin kirjapainotekniikan yksi seurauksista olikin painetun tekstimateriaalin räjähdysmäinen kasvu. Tämä muutti oleellisesti tiedon määritelmää, kuten mediahistorioitsija Friedrich Kittler huomauttaa: ”...

Lue lisää