Merisairaan liikemiehen luetuin kirja Robinson Crusoe Tiilitehtailija ja sanomalehtimies Daniel Foen onnistuttua liiketoimissaan hän laittoi sulan hattuunsa ja koristeli nimensä etuliitteellä. Merisairaus haittasi työmatkoja Thames-virran yli ja klaustrofobia politikoinnin tuomaa vankilatuomiota. Vasta yli kuusikymppisenä velkojiaan piilossa kaunokirjallisuutta kirjoittamaan alkanut Defoe tiesi mistä kirjoitti kun aiheena olivat yksinäisyys ja käytännön elämän pienet haasteet. Jos Defoen (1660-1731) omassa elämässä oli aineksia vuosikymmeniksi autiolle saarelle haaksirikkoutuneen merimiehen vaiheiden kuvaamiseksi niin tarjosi virikkeitä todellisuuskin.

Lue lisää

15.6.2001 | Kortti, Jukka

Janne Seppänen on kirjoittanut varsin ansiokkaan ja tervetulleen kirjan visuaalisesta lukutaidosta. Maailman kiihtyvä mediasaatio asettaa pienen ihmisen aikamoisten vaateiden alle, eikä visuaalisten merkkien ja merkitysten tulvassa aina tahdo pysyä perässä. ‘Katseen voima' antaa apuja. Kirja on ilmeisesti tarkoitettu oppikirjaksi - tai ehkä pikemminkin opettajien apuvälineeksi esimerkiksi lukioihin ja keskiasteen oppilaitoksiin.

Lue lisää

11.6.2001 | Veli-Matti Huhta

Ranskalaisen historiatieteen saavutuksia suomennetaan harvakseltaan. Mieleen ei tule kuin kaksi Le Roy Ladurie -lyhennelmää (Montaillou ja Karnevaalit) ja Braudelin toimittama Eurooppa-kirja. Tämän vuoksi jokaista uutta käännöstä on tervehdittävä ilahtuneena. "Omassa huoneessa" on osa Histoire de la vie privée -kirjasarjan kolmatta osaa.

Lue lisää

8.6.2001 | Panu Pulma

Slovakian ja Puolan romanien pienimuotoinen invaasio Suomen rajoille on aiheuttanut monenlaista polemiikkia sekä Suomen ulkomaalaispolitiikasta että EU:n jäsenyyttä haluavien entisten sosialistimaiden ihmisoikeustilanteesta. Sekä tietenkin selvityksiä ja selontekoja, viranomaistyötä. Romaniväestöön kohdistuvalla viranomaistutkimuksella on satavuotiset perinteet, mutta etenkin 1940-luvulla, "mustalaispolitiikan" syntyessä, sekä Suomessa että Ruotsissa tehtiin laajoja ja perinpohjaisiakin selvityksiä romaniväestön elinoloista. Varsin pian myös kansatieteilijät, perinteentutkijat ja sosiologit liittyivät joukkoon, mutta 1980-luvulla kiinnostus kotimaiseen romanikysymykseen muutti luonnettaan.

Lue lisää

8.6.2001 | Tuomas Martikainen

Vesa Puurosen toimittama "Valkoisen vallan lähettiläät" on kirja Joensuun taudista: skineistä, rasismista ja yhteisöstä. Kirja on joensuulaisten tutkijoiden kolmivuotisen akatemiaprojektin tulos, jossa tarkastellaan monipuolisesti paikallista, 1990-luvulla vaikuttanutta rasistista väkivaltaa harrastanutta nuorisojoukkoa, joka on osa kansainvälistä, äärioikeistolaista skinhead-alakulttuuria. Kokoelman kahdeksan artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut yhteensä seitsemän kirjoittajaa. Kirjan punaisena lankana on skinien tarkastelu rikollisena alakulttuurina, vaikka muitakin ääniä kuullaan.

Lue lisää

7.6.2001 | Mikko Ketola

Dosentti Kari Aleniuksen kirjoittama Baltian historian yleisesitys kuuluu epäilemättä viime vuosien suomalaisten tietokirjojen aateliin ja hän on jo saanutkin teoksestaan aiheellista tunnustusta. Alenius toimii yliassistenttina Oulun yliopiston historian laitoksella ja hänen 1996 ilmestyneen väitöskirjansa nimi oli “Ahkeruus, edistys, ylimielisyys. Virolaisten Suomi-kuva kansallisen heräämisen ajasta tsaarinvallan päättymiseen (n. 1850-1917)”.

Lue lisää

6.6.2001 | Fingerroos, Outi

"Suvun Suuri kertomus: Muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista" on Pauliina Latvalan toimittama ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kustantama teos, jonka aineistona ovat vuonna 1997 (1.3.-31.8.

Lue lisää

5.6.2001 | Klaus Lindgren

Helsingin Suomalainen Klubi on ollut perustamisestaan lähtien kiehtova ja tärkeä instituutio. Jarmo Virmavirta, vanha kokoomusvaikuttaja, ansioitunut journalisti ja aktiivinen klubilainen on nyt kirjoittanut kirjan Klubista ja sen jäsenistöstä. Suomalaisen Klubin kaltainen, vanha, kunnianarvoisa instituutio on täyttänyt sata vuotta jo aika päiviä sitten, eikä tietenkään voinut olla silloin kirjoituttamatta itselleen historiaa. Virmavirran kirjan käteen ottaessa tuleekin kysyneeksi syytä kirjan kirjoittamiseen: Klubillahan on jo Eero Saarenheimon kirjoittama historia, miksi siis uusi kirja?

Lue lisää

5.6.2001 | Tuomas Martikainen

Juha Herkmanin kirjoittama "Audiovisuaalinen mediakulttuuri" on erinomainen, kulttuurintutkimuksen näkökulmasta kirjoitettu oppikirja median läpäisemästä nykykulttuurista. Kirja on tarkoitettu av-alan koulutuksen apuvälineeksi, mutta sitä voi käyttää huomattavasti laajempi lukijakunta: oikeastaan kaikki jotka kaipaavat asiallista ja informatiivista johdatusta median merkityksestä tänä päivänä. Oppitunneilla "Audiovisuaalinen mediakulttuuri" ansaitsisi kunnollisen johdatuksen, sillä muutoin kirjan valtaisa tietoryöppy saattaa valua ohitse ja kirjoittajan keskeiset havainnot jäädä taka-alalle. Kirja sisältää todella suuren määrän tietoa, joka on kuitenkin onnistuttu muokkaamaan luettavaan muotoon.

Lue lisää

4.6.2001 | Osmo Kekäläinen

Marguerite Duras on tuttu ja usein erilaisissa tiedotusvälineissä esiintyvä nimi, jonka ympärille on vähitellen kehkeytymässä kultinomaista hohdetta. Nimi jää jäljelle, se hakataan hautakiveen, sen jälkeen kun fyysinen olentomme ja olomuotomme on poissa. Tämä, tarkemmin ajatellen suppea ja todellisuuden vastainen ajatus kohoaa voimakkaasti esiin Yann Andréan eräänlaisesta kirjallisesta hyvästijätöstä intohimonsa ja rakkautensa kohteelle. Ajatus on epätyydyttävä siksi, että nimi säilyy vain kestävien ja merkittävien tekojen signeerauksena, ei pelkkänä nimenä.

Lue lisää

Noin viikko sitten Helsingin Sanomissa oli pienehkö uutinen, jossa ympäristöhistoriaan perehtynyt toimittaja Juha Kuisma kritisoi Suomen nostamista ympäristönsuojelun mallimaaksi ja samassa yhteydessä valitteli sitä, että suomalaisen ympäristötietoisuuden kehitys liian usein esitetään jatkumona A. E. Nordenskiöldistä Koijärven kautta ympäristöministeriön perustamiseen. Unhoon jäävät sellaiset aiheet kuin 1800-luvulla alkanut vesiensuojelu ja sodan vaikutukset suomalaisten luontosuhteeseen.

Lue lisää

28.5.2001 | Jaana Märsynaho

Lauluntekijänä tunnetuksi tulleen Sirkka-Liisa Sassin (s. 1938) omaan elämään pohjautuva romaani Noidankehä on lukuisine yksityiskohtineen ja juonenkäänteineen aikamoinen koettelemus, haaste, joka ei helpolla päästä otteestaan. Romaani kertoo taimiolaisen vaatekauppiaan tyttären, sittemmin Saksaan avioituneen hienostorouvan elämästä, jota varjostaa vuosi vuodelta paheneva skolioosi eli selkärangan kierouma. Lisan kärsimys kruunataan saksalaisella nikamaklinikalla, jolla tehdystä selän oikaisuoperaatiosta muodostuukin koko romaanin kantava voima, ihan kirjaimellisestikin: ilman terässauvaa selkärankansa tukena Sass tuskin olisi pystynyt kirjoittamaan romaaniaan.

Lue lisää

Kun näin Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin olevan tarjolla arvosteltavaksi Agricolaan olin suorastaan innoissani. Teoksen mainittiin olevan pamfletinomainen ja keskustelua herättävä. Ja niitä molempia se myöskin on. Sen sijaan oma innostukseni aihetta kohtaan haihtui nopeasti lukemisen myötä.

Lue lisää

18.5.2001 | Kortti, Jukka

MTV:n vuonna 1997 kuolleen ensimmäisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin muistelmat on vihdoin saatu postuumina julkaistua. Kirjan on toimittanut teatteriohjaaja Markku Onttonen. Onttonen on pitkän linjan teatteri- ja televisio-ohjaaja. Hän on tunnettu muun muassa ohjaamistaan televisioelokuvista, kuten 'Kätkäläinen', 'Kun taivas repeää', 'Taivas sinivalkoinen' sekä Suomen lähihistoriaan keskittyvistä tv-dokumenteista 'Jääkärien tie I-III', 'Talvisodan henki' ja 'Suomea ei koskaan miehitetty'.

Lue lisää

15.5.2001 | Jaakko Suominen

Tämä arvostelu piti kirjoittaa kuukausia sitten. Mutta ei. Juttu ei syntynyt. Kirjan lukeminenkin jäi kesken.

Lue lisää

7.5.2001 | Pentti Stranius

MERSUA EI JÄTETÄ! Moskovan suomalaiset Venäjän murroksessa 1991 ja 1993 "Evakuointivalmisteluissa nousi yksi kysymys yli muiden. Mitä tehdä verovapaiden Jaguaarien, Mersujen, Bemarien ja Volvojen kanssa, jos kriisi puhkeaa? ...

Lue lisää

5.5.2001 | Heino Nyyssönen

Takavuosina kerrottiin kaskua eri kansallisuuksia edustaneista ihmisistä, jotka näkivät kadulla norsun. Heistä vain suomalainen mietti mielessään, mitä norsu mahtaa hänestä ajatella. No nyt sekin tiedetään. On nimittäin kerrassaan hieno idea, että joku on hoksannut - tahtoen tai tahtomattaan - viedä tämän idean peräti kirjan tasolle.

Lue lisää

4.5.2001 | Reijo Valta

Sata lasissa on Turun historiallisessa arkistossa julkaistu artikkelikokoelma, jossa esitellään paikallisen yliopiston tutkijoiden antia suomalaisen autoilun historian tutkimisessa. Suomalaista autoilua on tutkittu monesta eri näkökulmasta, Turussa on erityisesti tarkasteltu autoilun vaikutuksia yhteiskuntaan, Jyväskylässä puolestaan on keskitytty kuorma- ja linja-autoliikenteeseen. Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomessa ja Turussa autoiltiin ensimmäisen kerran. Teoksen ensimmäisessä artikkelissa Jukka Marttila käsitteleekin ensimmäistä autoa, turkulaisen kauppaneuvos Victor Forseliuksen vuonna 1900 hankkimaa Benz Velo Comfortablea.

Lue lisää

Harold Bloom: Lukemisen ylistys Suom. Kalevi Nyytäjä Pentti Linkola on kyseenalaistanut eräässä teoksessaan, mihin tarvitsemme uutta kaunokirjallisuutta, kun meillä on jo ylittämättömät klassikkomme, joiden pariin voimme palata. Mihin tarvitaan kymmentä dickensiä tai dostojevskia? Amerikkalainen kirjallisuudenprofessori Harold Bloom olisi varmaankin samaa mieltä Linkolan kanssa, että klassikoita on jo riittämiin.

Lue lisää

2.5.2001 | Hanna Nieminen

Antiikkikirjan ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1964. Tarkoitukseni oli siis tutustua jo 14.painokseen kirjasta. Nykyaikana ihmiset ovat kiitollisesti kiinnostuneita vanhoista tavaroistaan ja niiden alkuperästä.

Lue lisää