Magiikkaa ja pedagogiikkaa - taikalyhtyjen ihmeellinen maailma Taikalyhty eli laterna magica on elävän kuvan heijastamisen historiaan liittyvä väline. Se on myös vertauskuvana tuttu mitä moninaisimmista yhteyksistä. Taikalyhdyssä tarkoitusta varten erityisesti rakennetun esityslaitteen sisällä olevan valonlähteen avulla heijastetaan kankaalle tai seinälle lasilevylle piirrettyjä ja maalattuja kuvia. Kautta elävän kuvan historian toistuvat tietyt pyrkimykset: pyrkimys välittää tunteisiin vetoavia elämyksiä kuvin, pyrkimys kertoa tarinoita sekä pyrkimys kertoa läheisistä tai kaukaisista asioista opetus- ja valistushengessä.

Lue lisää

11.12.2000 | Pekka Kaarninen

Kaikessa mukana kuvaa hyvin Hella Wuolijoen elämää, sillä niin monipuolisiin toimiin Wuolijoki ehti elämänsä aikana osallistua. Menestyksekkään kirjailijanuran lisäksi hän osallistui politiikkaan ja liike-elämään sekä hoiti suurta kartanoa. Hän oli vankilassa, eduskunnassa ja Yleisradion johdossa. Kaiken lisäksi hänellä oli riittävästi aikaa tavata hyvin monenlaisia ihmisiä ja olla näiden kanssa yhteistyössä.

Lue lisää

Kesäisellä Venäjän Karjalan matkalla kesällä 2000 poikkesin Karjala-lehden toimituksessa Petroskoissa. Siellä silmiini osui kirja, ja sen kannessa tuttu kuva - Kalle Ranta oli kirjoittanut elämäkertansa, kirja ilmestyi WSOY:n julkaisemana talvella 2000. Siellä sain kuulla että Kalle Rannan monivaiheinen elämä oli päättynyt pian kirjan julkaisemisen jälkeen. Ensimmäisen kerran tapasin Kalle Rannan Karviassa 1980-luvun alussa ja tein hänestä haastattelun paikallislehteen.

Lue lisää

7.12.2000 | Klaus Lindgren

Oikeuslaitos on eräs yhteiskunnan keskeisimpiä instituutioita. Nimismies ja kihlakunnantuomari olivat vuosisatojen ajan valtiovallan tärkeimmät ja arvovaltaisimmat edustajat tavallisen kansan elämässä, olihan heidän hallussaan mahdollisuus väkivalloin pakottaa käskyjen noudattamiseen. Eräs oikeuslaitoksen näkyvimmistä uudistuksista toteutettiin vuonna 1993, kun vanhojen kaupunkien raastuvanoikeudet ja muun Suomen kihlakunnanoikeudet muutettiin kaikki käräjäoikeuksiksi, lautamiesinstituutiota vahvistettiin ja se ulotettiin kaupunkeihinkin. Vanhan järjestelmän kadottua eräät vanhat tuomioistuinten kanslistit kääntyivät oikeusministeriön puoleen, jotta siihen liittyvät perinteet eivät kokonaan katoaisi.

Lue lisää

3.12.2000 | Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala

Tieto-Finlandia ehdokas, kirja "Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna" on mahtava teos ja ansaitsee varmasti ehdokkuutensa. Surullista vain, että kirja alkaa sanoin: "Suomalainen kylä on tässä kirjassa nähty paikkana, joka sijaitsee ennen kaikkea menneisyydessä". Kirja perustuu Seurasaarisäätiön 1950- ja 60-luvuilla tekemiin tutkimuksiin. Eri puolilta Suomea oli valittu 15 kylää, joihin lähti kansantieteilijöitä ja taiteilijoita tallentamaan kylien elämää monelta kantilta.

Lue lisää

Kulutuksen ja teknologian sosiaali- ja kulttuurihistoriasta aikaisemminkin kirjoittanut Mika Pantzar (etenkin ‘Kuinka teknologia kesytetään', 1996) on uusimmassa kirjassaan lähtenyt jäljittämään nykyisen ja tärkeiltä osiltaan suomijohteisena pidetyn digitaalivallankumouksen taustoja. Aiemmat käsityksensä, että suomalaisilla on lähes kritiikittömän myönteinen suhde uuteen tekniikkaan on käsillä olevan kirjan mukana kuitenkin muuttunut. Pantzarin mukaan suomalaisia ei leimaa niinkään kritiikitön teknologiainto vaan pikemminkin kulttuurinen avoimuus muualta tuleville virikkeille. Uuden tekniikan mutkaton omaksuminen selittyy suomalaisten, kuten myös ruotsalaisten, sekä uutuuksien hyötyjä korostavalla ajattelutavalla että kulttuurisella avoimuudella.

Lue lisää

29.11.2000 | Teemu Hamalainen

23.11.2000 Joiko Lönnrot pelkkää teetä? Kaikki tietävät Lönnrotin runonkeruumatkojen lopputuloksen, Kalevalan.

Lue lisää

29.11.2000 | teemu hämäläinen

Kaikki tietävät Lönnrotin runonkeruumatkojen lopputuloksen, Kalevalan. Matkoista on kuitenkin myös muuta mielenkiintoista kerrottavaa. Markku Niemisen toimittama Elias Lönnrotin matkat Kainuussa todistaa, että Lönnrot näki matkoillaan muutakin kuin runonlaulantaa. Lönnrotin muistiinpanot, kirjeet ja päiväkirjamerkinnät kertovat säälimättömän pikkutarkasti, mutta vivahteikkaasti niin ruokailutavoista kuin paikallisten vaatetuksesta.

Lue lisää

Tapio Huttula selvittää väitöskirjassaan lapuanliikkeen organisoimia eri puolilla Suomea tapahtuneita työväentalojen sulkemisia. Tutkimuksen aikajaksona on liikkeen toiminta-aika eli vuodet 1929--1932. Vaikka tutkimuskohteena ovatkin työväentalojen sulkemiset ja niihin suunnattu muu väkivalta, tulee tutkimuksen sivujuonteena tarkasteltavaksi myöskin lapuanliikkeen nousu ja tuho. Tutkimus alkaa syksystä 1929, jolloin liikkeen kannattajat kävivät paikkakunnalle tulleiden vasemmistonuorten kimppuun ja riisuivat näiltä sirpein ja vasaroin koristellut punaiset paidat.

Lue lisää

21.11.2000 | Klaus Lindgren

Suomen kielen professori, senaattori ym. Emil Nestor Setälä oli harvinaisen lahjakas ja kyvykäs mies, monesti suorastaan neroksi luonnehdittu. Suureen maineeseen on syytäkin, ainakaan Suomesta ei varmasti löydy toista lukiopoikaa, joka saa oppikirjakseen itse kirjoittamansa kieliopin. Setälälle kävi juuri näin.

Lue lisää

21.11.2000 | Heikki Myyryläinen

Veijo Hietalalle omistettu Populaarin lumo - mediat ja arki sisältää kaikkiaan yli 20 hyvin eritasoista artikkelia, joissa tarkastellaan populaarikulttuuria monesta eri suunnasta. Teoksessa pohditaan populaarikulttuuria sekä laajasta että hyvin suppeasta näkökulmasta. Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa Hannu Niemisen pohdinnan julkisuuden kohtalosta myöhäismodernissa sekä Jenni Ukkosen kirjoituksen tv-sarjasta Kauniit ja rohkeat lehtikirjoituksen kohteena. Populaarin lumossa esitellään useita erilaisia tapoja lähestyä populaarikulttuuria.

Lue lisää

Johannes Remyn väitöskirja käsittelee puolalaista opiskelijaliikettä vuosina 1832-1863, toisin sanoen kahden kansannousun välisenä aikana. Aihe on epäilemättä tärkeä kaikille Puolan historian tutkijoille, mutta kiinnostanee myös muun muassa Suomen autonomian ajan tutkijoita. Kuten jo kirjan otsikosta näkyy, hänen mielenkiintonsa keskeisimpänä kohteena on puolalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansallinen identiteetti. Koska Varsovan yliopisto oli kyseisenä aikana enimmäkseen suljettu, Remy tarkastelee Kiovan, Moskovan, Pietarin ja Tarton yliopistojen ja korkeakoulujen puolalaisopiskelijoiden kansallismiestä toimintaa.

Lue lisää

20.11.2000 | Kimmo Hämäläinen

Kun sain käsiini tämän viime toukokuussa Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjan, ajattelin, että vihdoin on saatavilla tiiviissä paketissa analyyttinen kuvaus Suomen ja Yhdysvaltain välisten virallisten poliittisten suhteiden alkutaipaleelta. Lukemisen jälkeen totesin, että näin onneksi olikin, mutta taas kerran "nuoren kansakunnan huikea menestystarina" -kliseineen. Puolalaistutkija Jaroslaw Suchoples paneutuu kronologisessa opinnäytetyössään itsenäisen Suomen ja USA:n ulkopoliittisten suhteiden alkamisprosessiin siten, että työn pääpaino on yhdysvaltalaisten päättäjien mielikuvien ja käsitysten analyysissa suomalaisten itsenäisyyspyrkimyksiä kohtaan. Aihe on erittäin hedelmällinen ja Suchoples on onnistunut hyvin koostamaan kovin laajasta aiheesta tiiviin tietopaketin.

Lue lisää

20.11.2000 | Sulevi Riukulehto

Oletko joskus tuntenut itsesi roistoksi kerjäläisen edessä? Oletko paheksunut aiheettomien sosiaalietuisuuksien haalijoita, veropakolaisia tai veronkiertäjiä? Olet löytänyt luterilaisen itsestäsi. Jaana Hallamaan toimittama kirja Rahan teologia ja Euroopan kirkot esittelee keskeisten kirkkokuntien sosiaalieettisiä eroja.

Lue lisää

17.11.2000 | Petri Lajunen

Mayme Sevanderin kirja Vaeltajat on tekijän omiin kokemuksiin perustuva kirjoitus siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon 1920- ja 30-luvuilla. Kirjan tietojen mukaan vajaa 6 000 kommunistia lähti toteuttamaan sosialistista unelmaa Neuvostoliittoon. Osa heistä palasi takaisin Amerikkaan pettyneenä Neuvostojärjestelmään ja osa joutui järjestelmän uhriksi Stalinin väestöharvennuksien ja pakkosiirtojen seurauksena. Osa siirtolaisista onnistui selviytymään läpi vaikeiden sorto- ja sotavuosien, ja Mayme Sevander kuuluu tähän selviytyjien ryhmään.

Lue lisää

Esko Salminen on ollut vuosikymmenien ajan journalismin tutkimuksen kotimainen toisinajattelija, ensin Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon apulaisprofessorina ja myöhemmin tiedotusopin laitoksen journalistiikan professorina. Hän on 1970-luvulta lähtien uskaltanut tutkia sanomalehdistömme historian arkoja aiheita, kuten itsesensuuria ja suomettumista. Tämän vuoden lopussa Salminen on jäämässä eläkkeelle, mutta on sitä ennen ehtinyt virassaan kirjoittaa vielä yhden mielenkiintoisen tutkimuksen Suomen kuvasta Venäjän ja EU:n lehdistössä. Tutkimus on harvinaisen tiiviisti ajassa kiinni: rajauksena ovat vuodet 1990 - 2000, mutta se sisältää luonnollisesti runsaasti viittauksia myös vuosisadan aikaisempiin tapahtumiin.

Lue lisää

Otavan hiljattain julkaisema "Etäällä koittaa kevät" jatkaa japanilaisen nykykirjallisuuden suomennettua linjaa edustaen sen vähemmän tunnettua kenttää. Ensinnäkin kirjoittaja Ruriko Kumoi Pilgrim on kirjoittanut teoksensa alunperin englanniksi, mikä heijastelee sitä, että hän on asunut liki koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä muualla Japanin ulkopuolella. Toiseksi, teos on hänen ensimmäisensä eikä puhtaasti fiktiivinen. Joidenkin kirjakauppojen listoilla se on luokiteltu muistelmaksi, vaikka ei täsmällisesti ottaen ole sitä.

Lue lisää

Dosentti Pertti Lassilan teos Rumpali ja runoilija. Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä (SKS 2000) on ja tulee olemaan kiistelty teos. Se on esseekokoelma, joka suhteellisen suppeasta sivumäärästään (133 s.) huolimatta sisällyttää itseensä kansallista historiaa Franzénista Eino Leinoon ja Volter Kilpeen.

Lue lisää

Tätä on odotettu pitkään! Arkeologisen inventoinnin monipuolinen ja Suomen oloihin tehty opaskirja on loistanut poissaolollaan. Kokonaiset arkeologisukupolvet ovat kentälle lähtiessään päntänneet Matti Huurteen sinänsä ansiokasta artikkelia vuodelta 1973. Inventointioppaan juuret juontavat vuoden 1997 Agricolan päivään, jolloin vietettiin Museoviraston, Helsingin yliopiston ja Tampereen museoiden organisoimaa inventointipäivää.

Lue lisää

2.11.2000 | Lahtinen, Anu

Naisyrittäjyyttä on Suomessakin alettu viime vuosina tutkia. Historioitsijan näkökulmasta kiintoisimpia lienevät sosiologi Anne Kovalaisen tutkimus 1900 -luvun jälkipuoliskon naisyrittäjistä sekä historioitsija Kirsi Vainio-Korhosen tutkimusprojekti suomalaisesta naisyrittäjyydestä 1700-luvulta näihin päiviin. Tutkimusten mukaan naisyrittäjät (kuten myös naispuoliset palkkatyöntekijät) ovat työskennelleet ja yhä työskentelevät palvelualoilla, esimerkiksi vaatetus-, kampaamo- ja ravintolaliikkeissä. Naisten yritykset ovat usein suoranaisia mikroyrityksiä, joiden päätarkoituksena on yrittäjän itsensä tai ehkä muutamien muiden työllistäminen.

Lue lisää