Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
17.11.2000 | Petri Lajunen
Mayme Sevanderin kirja Vaeltajat on tekijän omiin kokemuksiin perustuva kirjoitus siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon 1920- ja 30-luvuilla. Kirjan tietojen mukaan vajaa 6 000 kommunistia lähti toteuttamaan sosialistista unelmaa Neuvostoliittoon. Osa heistä palasi takaisin Amerikkaan pettyneenä Neuvostojärjestelmään ja osa joutui järjestelmän uhriksi Stalinin väestöharvennuksien ja pakkosiirtojen seurauksena. Osa siirtolaisista onnistui selviytymään läpi vaikeiden sorto- ja sotavuosien, ja Mayme Sevander kuuluu tähän selviytyjien ryhmään.
15.11.2000 | Turo Uskali
Esko Salminen on ollut vuosikymmenien ajan journalismin tutkimuksen kotimainen toisinajattelija, ensin Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon apulaisprofessorina ja myöhemmin tiedotusopin laitoksen journalistiikan professorina. Hän on 1970-luvulta lähtien uskaltanut tutkia sanomalehdistömme historian arkoja aiheita, kuten itsesensuuria ja suomettumista. Tämän vuoden lopussa Salminen on jäämässä eläkkeelle, mutta on sitä ennen ehtinyt virassaan kirjoittaa vielä yhden mielenkiintoisen tutkimuksen Suomen kuvasta Venäjän ja EU:n lehdistössä. Tutkimus on harvinaisen tiiviisti ajassa kiinni: rajauksena ovat vuodet 1990 - 2000, mutta se sisältää luonnollisesti runsaasti viittauksia myös vuosisadan aikaisempiin tapahtumiin.
15.11.2000 | Seija Jalagin
Otavan hiljattain julkaisema "Etäällä koittaa kevät" jatkaa japanilaisen nykykirjallisuuden suomennettua linjaa edustaen sen vähemmän tunnettua kenttää. Ensinnäkin kirjoittaja Ruriko Kumoi Pilgrim on kirjoittanut teoksensa alunperin englanniksi, mikä heijastelee sitä, että hän on asunut liki koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä muualla Japanin ulkopuolella. Toiseksi, teos on hänen ensimmäisensä eikä puhtaasti fiktiivinen. Joidenkin kirjakauppojen listoilla se on luokiteltu muistelmaksi, vaikka ei täsmällisesti ottaen ole sitä.
13.11.2000 | Tarja-Liisa Luukkanen
Dosentti Pertti Lassilan teos Rumpali ja runoilija. Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä (SKS 2000) on ja tulee olemaan kiistelty teos. Se on esseekokoelma, joka suhteellisen suppeasta sivumäärästään (133 s.) huolimatta sisällyttää itseensä kansallista historiaa Franzénista Eino Leinoon ja Volter Kilpeen.
7.11.2000 | Jukka Palm
Tätä on odotettu pitkään! Arkeologisen inventoinnin monipuolinen ja Suomen oloihin tehty opaskirja on loistanut poissaolollaan. Kokonaiset arkeologisukupolvet ovat kentälle lähtiessään päntänneet Matti Huurteen sinänsä ansiokasta artikkelia vuodelta 1973. Inventointioppaan juuret juontavat vuoden 1997 Agricolan päivään, jolloin vietettiin Museoviraston, Helsingin yliopiston ja Tampereen museoiden organisoimaa inventointipäivää.
2.11.2000 | Lahtinen, Anu
Naisyrittäjyyttä on Suomessakin alettu viime vuosina tutkia. Historioitsijan näkökulmasta kiintoisimpia lienevät sosiologi Anne Kovalaisen tutkimus 1900 -luvun jälkipuoliskon naisyrittäjistä sekä historioitsija Kirsi Vainio-Korhosen tutkimusprojekti suomalaisesta naisyrittäjyydestä 1700-luvulta näihin päiviin. Tutkimusten mukaan naisyrittäjät (kuten myös naispuoliset palkkatyöntekijät) ovat työskennelleet ja yhä työskentelevät palvelualoilla, esimerkiksi vaatetus-, kampaamo- ja ravintolaliikkeissä. Naisten yritykset ovat usein suoranaisia mikroyrityksiä, joiden päätarkoituksena on yrittäjän itsensä tai ehkä muutamien muiden työllistäminen.
1.11.2000 | Ville Vuolanto
Antiikki on jatkuvasti ympärillämme, niin piiloittelemassa elämänmuotomme perustalla, länsimaisten toiminta- ja ajattelutapojen pohjana kuin konkreettisemmin suorina lainauksina antiikin kulttuurista. Useat käsitteet ja lainasanat, jatkuvasti uudelleen esiin nousevat myyttien hahmot sekä lukuisat yhä käytössä olevat sanonnat ja vertauskuvat tulevat suoraan antiikin maailmasta. Tätä perintöä ei voi ohittaa yksikään kielen ja kulttuurin parissa työskentelevä, olipa sitten tutkija, opiskelija tai toimittaja. Antiikin maailmaan ja sen perintöön ei suomeksi ole ollut tarjolla pitkiin aikoihin hakuteosta.
28.10.2000 | Pentti Stranius
On oikeastaan aika outoa, että Suomessa on kirjoitettu ja puhuttu vielä viime vuosinakin paljon Karjalasta noteeraamatta ja siteeraamatta juuri lainkaan sitä valtavaa dokumentti- tai lähdeaineistoa, joka on ollut jo kymmenkunta vuotta suht´ avoimesti tarjolla Venäjän arkistoissa. Sinänsä pätevää akateemista Karjala-tutkimustahan on tehty tähän saakka pääsääntöisesti venäläisiä lähteitä vältellen. Markku Kangaspuron väitöskirja "Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta" on tässä mielessä lähes pioneerityö. Se hyödyntää laajasti Moskovan, Pietarin ja Petroskoin arkistojen aarteita.
26.10.2000 | Klaus Lindgren
Oulun yliopiston aatehistorian professori Juha Mannisen tuore tutkimus käsittelee päälle päin kaikkea muuta kuin ajankohtaista aihetta, 1700-luvun Turun akatemian valistusaatteita. Tarkemmin katsoen kyseessä on kuitenkin nykymaailmallekin varsin merkittävä aihe, suomalaisen kansallistunteen ja "meidän" historiamme varhaisvaiheet. Perinteisestihän historiankirjoitus on etsinyt suomalaisten kansallistietoisuuden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä, ja 1700-luvun oppineiden suomalaisuusharrastusten on nähty "ennakoivan" ja pohjustavan 1800-luvun suomalaisuusaatetta. Samalla nämä kaksi aatetta, fennofilia ja fennomania on erotettu selkeästi toisistaan, samoin kuin valistus ja romantiikka on nähty toisilleen jyrkästi vastakkaisina ilmiöinä.
23.10.2000 | Pentti Stranius
KUN PORVARI NUKKUI HUONOSTI... Veikko Koivusalo, Timo Kallinen (toim.): Pitkä 70-luku - valokuvia ja muistikuvia. Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy.
19.10.2000 | Sulevi Riukulehto
Maamme vanhin yliopisto, Kuninkaallinen Turun akatemia, perustettiin vuonna 1640 Turkuun. Siitä laskee ikänsä Helsingin yliopisto. Turkulaiset Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin peräjälkeen 1917 ja 1920. Tampereen yliopisto laskee ikänsä vuodesta 1925.
19.10.2000 | Marjo Kaartinen
Otin tehtäväkseni "arvostella" Gallmannin muistelmateoksen siitäkin huolimatta, että pidän jokseenkin järjettömänä arvioida historioitsijana tekstiä, joka voi toimia lähinnä alkuperäislähteenäni. Gallmannin Unelma Afrikasta, sitä korostettakoon, on yhden naisen elämänkertomus, maaginen matka unelmien Afrikkaan. Kirjoitukseni siitä puolestaan luettakoon edellä mainitusta syystä enemmän esittelynä kuin arvosteluna. Luin Gallmannin teoksen ensimmäisen kerran vuosia sitten ostettuani siitä tehdyn pokkarin (Penguin 1991) lontoolaisesta kirjakaupasta.
18.10.2000 | klaus Lindgren
Kirja Modernin lumo ja pelko pitää sisällään kymmenen Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksen eri ikäisen (graduntekijästä tohtoriin) tutkijan artikkelia sukupuoliroolien muuttumisen eri puolista 1880-luvulta toisen maailmansodan aattoon. Enimmäkseen liikutaan Suomessa, mutta kirjan kaksi ensimmäistä artikkelia liikkuvat Itämeren alueella ja Pariisi-Pietari -akselilla. Kirjan artikkelit on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen keskittyy vanhojen sukupuoliroolien horjumiseen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneenä aikana ja sen mukana, kun taas toinen saa tutkailee sukupuolirooleja maailmansotien välisenä aikana ja kolmas käsittelee rakkautta ja sukupuolirooleja 1800-luvun lopulta aina toiseen maailmansotaan asti. Artikkelit lähestyvät aiheitaan pääasiassa kaunokirjallisen materiaalin ja taiteilijoiden kautta, mutta toisessa osassa paneudutaan myös lehdistön nuorisolle tarjoamiin ihanteisiin.
17.10.2000 | Katja Huumo
Valtaosa historiantutkijoista on tekopyhiä teeskentelijöitä, jotka piiloutumalla ammattikuntansa tuoman auktoriteetin suojiin torjuvat heihin kohdistuvan arvostelun. Tämä on kärjistettynä viesti, joka päällimmäisenä jää mieleen Jorma Kalelan kirjasta "Historiantutkimus ja historia" (Gaudeamus 2000). Kalela ryöpyttää historiantutkijoita juurtajaksaen asettamalla kriittisen tarkastelun alle ammattikunnan pyhät peruspilarit, kuten oikeaoppisen lähdekritiikin avainaseman sekä vaatimuksen totuuden esiintuomisesta tutkimustyön perimmäisenä motiivina. Kalelan mukaan historiantutkijat elävät sitkeästi uskoen, että heillä on yksinoikeus menneisyyteen.
16.10.2000 | Jaakko Suominen
Noin vuosi sitten hävisin oman taisteluni kännyköitymistä vastaan. Avopuolisoni sai töistä uuden matkapuhelimen ja hänen vanha kännykkänsä tuli minun käyttööni. Aluksi pidin puhelinta usein pois päältä, enkä paljastanut numeroa oikein kenellekään. Vähä vähältä vastarinta on heikentynyt.
9.10.2000 | Klaus Lindgren
Useimpien ihmisten elämä on kautta aikojen ollut aika lailla tylsää: he ovat syntyneet, saaneet yhteisölleen tyypillisen kasvatuksen, tehneet töitä ja lopulta kuolleet. Suurimmasta osasta ihmisiä ei ole edes jäänyt juuri mitään kirjallisia jäänteitä, joiden varaan heidän elämäkertansa voisi kirjoittaa.. Paljon helpompaa kirjoittaa ja lukijoitakin useimmiten kiehtovampaa on kertoa erilaisten mahtimiesten tai muuten merkittävien ihmisten elämästä. Poliitikkojen, suurliikemiesten, kirjoittajien ja taiteilijoiden päätöksillä, ajatuksilla ja päämäärillä on ollut vaikutusta koko kulloisenkin yhteiskunnan elämään, ja itse teot ovat näin ollen monesti myös dramaattisempia kuin tavallisten ihmisten.
9.10.2000 | Topiantti Äikäs
Mika Kallioinen (Turun yliopisto, Suomen historia) on kirjoittanut mittavan tutkimuksen Turun porvariyhteisön muodostumisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Bibliotheca Historica" -sarjassa julkaistun teoksen pääotsake "Kauppias, kaupunki, kruunu" on paljon puhuva. Kallioinen keskittyy työssään kaupunkikehityksen kannalta oleellisen väestönosan, kauppiaiden ja käsityöläisten, kehityshistoriaan. Porvaristoksi nimitetyn ryhmän kehityskulkua peilataan yhtäältä teoksen taustaviitekehikkona toimivaan Turun kaupunkihistoriaan ja toisaalta suhteessa kruunuun, Ruotsin valtioon ja paikallisiin käskynhaltioihin.
8.10.2000 | Osmo Kekäläinen
Perustuuko näkemyksemme latinalaisamerikkalaisesta kulttuurista pelkästään "El Zorron", "Pekka Lipposen seikkailujen", "Speedy Gonzlezin", "Manoliton", Hesperian sambakarnevaalien tai tex-mex-pikaruokaloiden tarjoamiin maku- ja kulttuurielämyksiin? Mikäli vastaus on kyllä, mielikuvia kannattaa laajentaa tutustumalla Jussi Pakkasvirran ja Jukka Arosen toimittamaan teokseen "CafÉ con tango". Jos vastaamme ei, ei tätä kirjaa kannata jättää lukematta, sillä niin paljon kiinnostavasti esitettyä ja kulttuurintuntemusta syventävää uutta faktatietoa se tarjoaa. "CafÉ con tango" ei siis esittele vain argentiinalaista tangoa, vaan tarkastelee laajemmin Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia suhteita, joista kahvi ja tango ovat meille arkipäiväisimpiä ja tutuimpia.
4.10.2000 | Veli-Matti Pussinen
Juhani Pöyhösen suomalainen sukunimikartasto on kunnioitettavan laajan ja pitkäaikaisen harrastustyön tulos. Kartasto sisältää 2459 suomalaisen sukunimen levinneisyyden 500 kartalle kuvattuna. Tähän on heti lisättävä, että Pöyhösen aineisto, josta kartasto kattaa kaikkein yleisimmät nimet, käsittää kaikkiaan 26266 sukunimeä. Edelleen kaupungistuvassa maassamme oli kuitenkin vuonna 1985 käytössä peräti 79000 eri asuista sukunimeä.
25.9.2000 | Sanna Kivimäki
"Maamme-kirjojen" kirjoittaminen on yleensä ollut miespuolisten aikalaisten heiniä. Siksi olikin kiintoisaa tarttua Anna Ziguren Latvia-kirjaan, joka selvästi keskittyy ´oman maan ja kansan´ kuvailuun. Latvian maa ja taivas on Ziguren toinen suomeksi julkaistu Latvia-kirja: vuonna 1997 tullut Kuitenkin niin lähellä oli luonteeltaan toisenlainen, pikemminkin muistelma. Lähtötilanne Latvia-kirjan kirjoittamiselle oli Zigurelle mielenkiintoinen.