Antiikki on jatkuvasti ympärillämme, niin piiloittelemassa elämänmuotomme perustalla, länsimaisten toiminta- ja ajattelutapojen pohjana kuin konkreettisemmin suorina lainauksina antiikin kulttuurista. Useat käsitteet ja lainasanat, jatkuvasti uudelleen esiin nousevat myyttien hahmot sekä lukuisat yhä käytössä olevat sanonnat ja vertauskuvat tulevat suoraan antiikin maailmasta. Tätä perintöä ei voi ohittaa yksikään kielen ja kulttuurin parissa työskentelevä, olipa sitten tutkija, opiskelija tai toimittaja. Antiikin maailmaan ja sen perintöön ei suomeksi ole ollut tarjolla pitkiin aikoihin hakuteosta.

Lue lisää

On oikeastaan aika outoa, että Suomessa on kirjoitettu ja puhuttu vielä viime vuosinakin paljon Karjalasta noteeraamatta ja siteeraamatta juuri lainkaan sitä valtavaa dokumentti- tai lähdeaineistoa, joka on ollut jo kymmenkunta vuotta suht´ avoimesti tarjolla Venäjän arkistoissa. Sinänsä pätevää akateemista Karjala-tutkimustahan on tehty tähän saakka pääsääntöisesti venäläisiä lähteitä vältellen. Markku Kangaspuron väitöskirja "Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta" on tässä mielessä lähes pioneerityö. Se hyödyntää laajasti Moskovan, Pietarin ja Petroskoin arkistojen aarteita.

Lue lisää

Oulun yliopiston aatehistorian professori Juha Mannisen tuore tutkimus käsittelee päälle päin kaikkea muuta kuin ajankohtaista aihetta, 1700-luvun Turun akatemian valistusaatteita. Tarkemmin katsoen kyseessä on kuitenkin nykymaailmallekin varsin merkittävä aihe, suomalaisen kansallistunteen ja "meidän" historiamme varhaisvaiheet. Perinteisestihän historiankirjoitus on etsinyt suomalaisten kansallistietoisuuden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä, ja 1700-luvun oppineiden suomalaisuusharrastusten on nähty "ennakoivan" ja pohjustavan 1800-luvun suomalaisuusaatetta. Samalla nämä kaksi aatetta, fennofilia ja fennomania on erotettu selkeästi toisistaan, samoin kuin valistus ja romantiikka on nähty toisilleen jyrkästi vastakkaisina ilmiöinä.

Lue lisää

23.10.2000 | Pentti Stranius

KUN PORVARI NUKKUI HUONOSTI... Veikko Koivusalo, Timo Kallinen (toim.): Pitkä 70-luku - valokuvia ja muistikuvia. Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy.

Lue lisää

19.10.2000 | Sulevi Riukulehto

Maamme vanhin yliopisto, Kuninkaallinen Turun akatemia, perustettiin vuonna 1640 Turkuun. Siitä laskee ikänsä Helsingin yliopisto. Turkulaiset Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin peräjälkeen 1917 ja 1920. Tampereen yliopisto laskee ikänsä vuodesta 1925.

Lue lisää

19.10.2000 | Marjo Kaartinen

Otin tehtäväkseni "arvostella" Gallmannin muistelmateoksen siitäkin huolimatta, että pidän jokseenkin järjettömänä arvioida historioitsijana tekstiä, joka voi toimia lähinnä alkuperäislähteenäni. Gallmannin Unelma Afrikasta, sitä korostettakoon, on yhden naisen elämänkertomus, maaginen matka unelmien Afrikkaan. Kirjoitukseni siitä puolestaan luettakoon edellä mainitusta syystä enemmän esittelynä kuin arvosteluna. Luin Gallmannin teoksen ensimmäisen kerran vuosia sitten ostettuani siitä tehdyn pokkarin (Penguin 1991) lontoolaisesta kirjakaupasta.

Lue lisää

Kirja Modernin lumo ja pelko pitää sisällään kymmenen Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksen eri ikäisen (graduntekijästä tohtoriin) tutkijan artikkelia sukupuoliroolien muuttumisen eri puolista 1880-luvulta toisen maailmansodan aattoon. Enimmäkseen liikutaan Suomessa, mutta kirjan kaksi ensimmäistä artikkelia liikkuvat Itämeren alueella ja Pariisi-Pietari -akselilla. Kirjan artikkelit on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen keskittyy vanhojen sukupuoliroolien horjumiseen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneenä aikana ja sen mukana, kun taas toinen saa tutkailee sukupuolirooleja maailmansotien välisenä aikana ja kolmas käsittelee rakkautta ja sukupuolirooleja 1800-luvun lopulta aina toiseen maailmansotaan asti. Artikkelit lähestyvät aiheitaan pääasiassa kaunokirjallisen materiaalin ja taiteilijoiden kautta, mutta toisessa osassa paneudutaan myös lehdistön nuorisolle tarjoamiin ihanteisiin.

Lue lisää

Valtaosa historiantutkijoista on tekopyhiä teeskentelijöitä, jotka piiloutumalla ammattikuntansa tuoman auktoriteetin suojiin torjuvat heihin kohdistuvan arvostelun. Tämä on kärjistettynä viesti, joka päällimmäisenä jää mieleen Jorma Kalelan kirjasta "Historiantutkimus ja historia" (Gaudeamus 2000). Kalela ryöpyttää historiantutkijoita juurtajaksaen asettamalla kriittisen tarkastelun alle ammattikunnan pyhät peruspilarit, kuten oikeaoppisen lähdekritiikin avainaseman sekä vaatimuksen totuuden esiintuomisesta tutkimustyön perimmäisenä motiivina. Kalelan mukaan historiantutkijat elävät sitkeästi uskoen, että heillä on yksinoikeus menneisyyteen.

Lue lisää

16.10.2000 | Jaakko Suominen

Noin vuosi sitten hävisin oman taisteluni kännyköitymistä vastaan. Avopuolisoni sai töistä uuden matkapuhelimen ja hänen vanha kännykkänsä tuli minun käyttööni. Aluksi pidin puhelinta usein pois päältä, enkä paljastanut numeroa oikein kenellekään. Vähä vähältä vastarinta on heikentynyt.

Lue lisää

Useimpien ihmisten elämä on kautta aikojen ollut aika lailla tylsää: he ovat syntyneet, saaneet yhteisölleen tyypillisen kasvatuksen, tehneet töitä ja lopulta kuolleet. Suurimmasta osasta ihmisiä ei ole edes jäänyt juuri mitään kirjallisia jäänteitä, joiden varaan heidän elämäkertansa voisi kirjoittaa.. Paljon helpompaa kirjoittaa ja lukijoitakin useimmiten kiehtovampaa on kertoa erilaisten mahtimiesten tai muuten merkittävien ihmisten elämästä. Poliitikkojen, suurliikemiesten, kirjoittajien ja taiteilijoiden päätöksillä, ajatuksilla ja päämäärillä on ollut vaikutusta koko kulloisenkin yhteiskunnan elämään, ja itse teot ovat näin ollen monesti myös dramaattisempia kuin tavallisten ihmisten.

Lue lisää

Mika Kallioinen (Turun yliopisto, Suomen historia) on kirjoittanut mittavan tutkimuksen Turun porvariyhteisön muodostumisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Bibliotheca Historica" -sarjassa julkaistun teoksen pääotsake "Kauppias, kaupunki, kruunu" on paljon puhuva. Kallioinen keskittyy työssään kaupunkikehityksen kannalta oleellisen väestönosan, kauppiaiden ja käsityöläisten, kehityshistoriaan. Porvaristoksi nimitetyn ryhmän kehityskulkua peilataan yhtäältä teoksen taustaviitekehikkona toimivaan Turun kaupunkihistoriaan ja toisaalta suhteessa kruunuun, Ruotsin valtioon ja paikallisiin käskynhaltioihin.

Lue lisää

8.10.2000 | Osmo Kekäläinen

Perustuuko näkemyksemme latinalaisamerikkalaisesta kulttuurista pelkästään "El Zorron", "Pekka Lipposen seikkailujen", "Speedy Gonzlezin", "Manoliton", Hesperian sambakarnevaalien tai tex-mex-pikaruokaloiden tarjoamiin maku- ja kulttuurielämyksiin? Mikäli vastaus on kyllä, mielikuvia kannattaa laajentaa tutustumalla Jussi Pakkasvirran ja Jukka Arosen toimittamaan teokseen "CafÉ con tango". Jos vastaamme ei, ei tätä kirjaa kannata jättää lukematta, sillä niin paljon kiinnostavasti esitettyä ja kulttuurintuntemusta syventävää uutta faktatietoa se tarjoaa. "CafÉ con tango" ei siis esittele vain argentiinalaista tangoa, vaan tarkastelee laajemmin Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia suhteita, joista kahvi ja tango ovat meille arkipäiväisimpiä ja tutuimpia.

Lue lisää

4.10.2000 | Veli-Matti Pussinen

Juhani Pöyhösen suomalainen sukunimikartasto on kunnioitettavan laajan ja pitkäaikaisen harrastustyön tulos. Kartasto sisältää 2459 suomalaisen sukunimen levinneisyyden 500 kartalle kuvattuna. Tähän on heti lisättävä, että Pöyhösen aineisto, josta kartasto kattaa kaikkein yleisimmät nimet, käsittää kaikkiaan 26266 sukunimeä. Edelleen kaupungistuvassa maassamme oli kuitenkin vuonna 1985 käytössä peräti 79000 eri asuista sukunimeä.

Lue lisää

25.9.2000 | Sanna Kivimäki

"Maamme-kirjojen" kirjoittaminen on yleensä ollut miespuolisten aikalaisten heiniä. Siksi olikin kiintoisaa tarttua Anna Ziguren Latvia-kirjaan, joka selvästi keskittyy ´oman maan ja kansan´ kuvailuun. Latvian maa ja taivas on Ziguren toinen suomeksi julkaistu Latvia-kirja: vuonna 1997 tullut Kuitenkin niin lähellä oli luonteeltaan toisenlainen, pikemminkin muistelma. Lähtötilanne Latvia-kirjan kirjoittamiselle oli Zigurelle mielenkiintoinen.

Lue lisää

20.9.2000 | Tuomas Martikainen

Monikulttuurinen Suomi käsittelee valtaväestön ja vähemmistöjen välisiä suhteita Suomessa. Karmela Liebkindin toimittamaa 200-sivuista artikkelikokoelmaa on ollut laatimassa seitsemän kirjoittajaa, joista Liebkind itse on ollut mukana tekemässä useampaa kahdestatoista artikkelista. Muut kirjoittajat ovat Liisa Eränen, Juha Haaramo, Magdalena Jaakkola, Inga Jasinskaja-Lahti, Liisa Kosonen ja Marja Tiilikainen. Kirjoittajien tausta on yhteiskunta- ja kulttuuritieteissä.

Lue lisää

18.9.2000 | Mikko Ketola

“The Beatles ei palaa yhteen niin kauan kuin John Lennon pysyy kuolleena”, George Harrison sanoi sarkastiseen tyyliinsä vuonna 1989. Tässä hän kuitenkin oli eräässä mielessä väärässä, sillä 1995-1996 maailma sai kuultavakseen kaksi uutta Beatles-singleä, olkoonkin, että John Lennon esiintyi ns. haudan takaa. Uusien laulujen julkaisu liittyi The Beatles Anthology -tv-sarjan, -videoiden ja -levyjen julkaisuun.

Lue lisää

15.9.2000 | Sulevi Riukulehto

Extremt Österbotten -artikkelikokoelma on ruotsinkielisen historianopiskelijoiden ainejärjestön, Historicus r.f:n, kevätseminaarin satoa. Seminaari toteutettiin kiertoajeluna - kukin luento on siis pidetty historiaa paikan päällä -tyyppisesti eri puolilla Pohjanmaata. Kirjoittajat ovat eri aineiden tutkijoita ja opiskelijoita Suomesta ja Ruotsista.

Lue lisää

14.9.2000 | Sulevi Riukulehto

Menneisyyden kuva ei ole koskaan täydellinen. Voittajan ääni kuuluu suurten kansanjoukkojen yli, ja toisinajattelu tukahtuu helposti massojen pauhuun. Objektiivisuutta tavoitteleva tutkija joutuu oikein ponnistelemaan kuullakseen - joskus suurtenkin - taka-alalle lyötyjen ryhmien ääntä. Professori Toivo Nygård on tällainen ponnistelija.

Lue lisää

11.9.2000 | Osmo Kekäläinen

Suomenruotsalaisen kirjallisuudenseuran vuosikirja numero 75 tarjoaa lukijalle yhdeksän eri aiheista laadittua artikkelia sekä seuran vuosikertomuksen 1999 lyhennettynä. Vain yksi artikkeleista käsittelee kirjallisuutta, toinen estetiikka, muut ammentavat aiheensa historian alalta. Artikkelit eivät muodosta mitään temaattista kokonaisuutta, mutta paria lukuun ottamatta niiden aiheet sijoittuvat viime vuosisadan ensimmäiselle puoliskolle ja siten avaavat erilaisia näkymiä tuohon turbulenttiin aikakauteen. Mutta ennen historiallisia aiheita luodaan katsaus nykypäivään.

Lue lisää

Onko tutkielman kirjoittaminen vaikeaa? Ilmeisesti näin on, päätellen vaikkapa asiasta kirjoitettujen oppaiden määrästä. Opintoihin kuuluvana osana tutkielma onkin yksittäisistä opintojaksoista usein laajin. Yhä suurempi osa opiskelijoista käy läpi koulutusasteen, jossa tutkielma kuuluu opintoihin.

Lue lisää