19.4.1999 | Päivi Kosonen

On totta, kuten Tuija Vertainen toteaa Ranskan kirjallisuuden historiaa esipuheessa, että "meiltä on puuttunut yleiskatsaus ranskalaiseen suuren vallankumouksen (1789) jälkeiseen kirjallisuuteen" (s. 10). On totta, että Ranskan kirjallisuuden vaiheista kiinnostunut suomalainen lukija on joutunut tyytymään osin vanhentuneihin esityksiin, Rafael Koskimiehen Maailman kirjallisuuden eri osiin, Kansojen kirjallisuden eri osiin, Anna-Maria Tallgrenin Ranskan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1934) ja Eino Palolan 1950-luvun kirjailijaelämäkertoihin. Nykykirjallisuuden osalta tilanne on ollut vielä hankalampi.

Lue lisää

2

18.4.1999 | Pertti Näränen

HY:n viestinnän laitoksella alan oppihistoriaa opettanut Terhi Rantanen on koonnut leipälajistaan pätevän johdannon kirjamuotoon. Luentokurssien tuoma kokemus näkyy approbatur-tasolle sopivassa oppikirjassa: teksti on selkeää, tiivistä ja johdonmukaisesti etenevää. Kirja käy suppeassa mitassa läpi viestinnän tutkimuksen päälinjat ja rajapyykit 1800-luvulta 1980-luvulle. Hengästyttävä saavutus, joka ymmärrettävästi sivuuttaa paljon sekä valtavirtojen ulkopuolelta että syvyystasosta niiden sisältä.

Lue lisää

15.4.1999 | Tero Koistinen

Tarja-Liisa Hypénin väitöskirja edustaa reseptiohistoriallista kirjallisuudentutkimusta. Pari vuotta sitten julkaistu Leeni Tiirakarin väitöskirja "Taistelevat lukumallit. Minna Canthin teosten vastaanotto" ja Hypénin tutkimus ovat monella tapaa suomalaisen vastaanottotutkimuksen sisarpari. Molemmat pohjautuvat laajaan ja perusteellisesti käsiteltyyn aineistoon, eikä kummankaan väitöskirjan aineistoon jää jälkipolville juuri lisättävää.

Lue lisää

14.4.1999 | Jukka Kortti

Todennäköisesti vaihtuva vuosituhat muistetaan vuosikymmenien kuluttua merkittävänä viestinnän ja median murroskautena. 1900-luvun jälkipuoliskolla vauhtiin päässyt automaattinen tietojenkäsittely on 1990-luvulla saavuttanut eräänlaisen ylikuumenisvaiheen, joka luultavasti tasottuu tulevina vuosikymmeninä. Tosin on hyvä painottaa, että tämä koskee vain tiettyjä kehittyneitä teollisuusmaita, joiden kärjessä Suomi on. Viime vuodet ovat merkinneet ennenkaikkea telekommunikaation (matkapuhelimet) muuttumista ja ns.

Lue lisää

Nimellisesti kovin kiinnostavaan kirjaan tarttuu innolla, sillä myös takakansi lupaa kirjan olevan tarkoitettu "erityisesti kielen-, historian- ja kulttuurintutkijoille sekä sanaston historiasta kiinnostuneille maallikoille". Kirja on kiinnostava, mutta se on vain luettelo ja tarvitsee seurakseen monia muita mielenkiintoisia teoksia, kuten Vanhan kirjasuomen sanakirjan (osat 1 & 2: A-K, ilmestyneet 1985, 1994) ja ainakin etymologisen sanakirjan. Ymmärrän hyvin, että kyseessä on suomen kielen kehitykseen kohdistavaa ns. perustutkimusta, joka voi ulkopuolisen silmissä näyttää hieman tarkoituksettomankin tylsältä.

Lue lisää

1.4.1999 | Timo Toivonen

Larmolan ja Lumpeen kirja on jatkoa tekijöiden muille Helsingistä Kukkulan korttelista kertoville kirjoille. Se on fiktiivinen teos, kuten on itse Kukkulan korttelikin, mutta kulttuurihistoriallisesti kirja on erittäin mielenkiintoinen. Kirjassa kuvataan jaksoa elokuun lopusta 1955 kesäkuun alkuun 1956 eli yhtä koulun lukuvuotta. Ajanjaksoa voi pitää tämän vuosisadan yhtenä mielenkiintoisimmista, varsinkin jos itse on ollut tuolloin nuori.

Lue lisää

1.4.1999 | Päivi Kosonen

Laure Adlerin elämäkerta Marguerite Durasista on enemmän kuin perinteinen biografia. Durasin elämä on Adlerille tutkimusmatka, jonka vaiheita hän ei yritä pyyhkiä pois tekstistä. Päin vastoin: kirjasta on luettavissa tutkimuksen kulku.

Lue lisää

1.4.1999 | Joel Kuortti

Kaj Ilmosen toimittaman Moderniteetti ja moraali -kirjan otsikko voisi hyvin olla ironinen heitto, sillä vaatisihan näin laajojen asioiden suppea käsittely melkoista älyllistä akrobatiaa. Kirja itsessään onkin sitten paljon maanläheisempi, tai ainakin se tarttuu modernin ja moraalin kysymyksiin vähemmän ylimielisesti. Lähtiessään johdantoluvussa liikkeelle moraalikysymysten ajankohtaisuuden teemasta, Ilmonen viittaa brittiläiseen moraalikeskusteluun. Minusta tämä asetelma ei oikein toimi, varsinkaan kun yhteyttä suomalaiseen moraalikeskusteluun ei osoiteta, todetaan vain: "Moraalinen hämmennys näyttäisi vallitsevan muissakin länsimaisissa yhteiskunnissa - myös Suomessa" (s.

Lue lisää

Digitaalista kulttuuri on käsitteenä syntynyt 1990-luvulla tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistymisen myötä. Kulttuurintutkimukselle uudet tietotekniset sovellukset ovat olleet tutkimuskohteina paitsi mielenkiintoisia myös haasteellisia. Varsinkin humanisteille teknologian kulttuurihistorian käsittely on tuottanut melkoisesti ongelmia, syystä jota on hieman vaikea perustella pelkästään tek-niikkaa kohtaan tunnetuilla ennakkoluuloilla. Perinteiset humanistiset tutkimusalat ovat joutuneet käsittelemään ilmiötä täysin uudelta pohjalta, minkä vuoksi vanhat teoreettis-metodiset työkalut on jouduttu hiomaan tutkimuskohteeseen sopivalla tavalla.

Lue lisää

16.3.1999 | Erkki Urpilainen

Turun akatemian aikaisen oppihistorian tutkimuksessa on yllättävän suuria aukkoja. Tieteenalakohtaisia kokonaisesityksiä on olemassa, mutta nekin ovat sata vuotta vanhoja. Tietyistä merkittävimmistä professoreista ja muista tutkijoista on tehty biografioita tai suppeampia erityistutkimuksia. Ne eivät kuitenkaan mitenkään kata koko kenttää.

Lue lisää

3.3.1999 | Kortti, Jukka

Kulutuksen tutkiminen on pop. Suomen lähihistoria pop. Lisäksi kun pannaan ilahduttavasti merkille, että akateemisessa tutkimuksessa eri tutkimustapojen yhdisteleminen on yleistymään päin, voidaan törmätä sellaisiin teoksiin, kuten tämä Visa Heinosen väitöskirja. Kyse ei ole vain yksiselitteisesti suomalaisesta identiteetistä ja sen hakemisesta EU:n liittyvien uhkakuvien vastareaktiona.

Lue lisää

Jalo velvollisuus onnistuu siinä, missä hyvän historiantutkimuksen pitääkin, se auttaa ymmärtämään nykypäivää ja katsomaan omaa aikaamme pidemmällä perspektiivillä. Kurkistus 1800-luvun puurtajien elämään panee oman aikamme paineissa ponnistelevan virkanaisen historialliseen kontekstiin ja muistuttaa taas kerran kuinka lyhyt aika sata vuotta onkaan. Kasvatus kuuliaisuuteen ja velvollisuudentuntoon on vielä meidänkin aikamme virkanaisen taustalla; pieneen palkkaan on sosiaalikasvattajan ja opettajan tyytyminen siinä missä sata vuotta sitten eläneen virkasiskonsa, sillä eikö työ oikeastaan olekin vain ilomme ja velvollisuutemme? Kirjoittaja kertoo saatesanoissa, että alunperin tarkoitus oli tehdä elämäkerta Suomalaisen Yhteiskoulun pitkäaikaisesta johtajattaresta ja Naisasialiitto Unionin perustajajäsenestä Lucina Hagmanista (1853-1946), mutta kävi niin kuin historioitsijalle alkuperäislähteiden äärellä usein käy: lähteet veivät mukanaan ja uudenlaiset kysymykset alkoivat kummitella mielessä.

Lue lisää

24.2.1999 | Kristiina Laine

Yksi viime vuoden lopun esitellyimmistä kirjauutuuksista lienee Kaari Utrion Perhekirja. Perheen historiateos ei kokonsa puolesta sovi iltalukemisiksi ja unentuojaksi yöpöytäkäyttöön. Suurikokoinen, yli 500 sivua käsittävä teos on upea laitos kaikin puolin ja "vie mennessään". Kirjan mielenkiintoinen kuvamateriaali ja Utrion sujuva kerronta tekee teoksesta "joka kodin" historiateoksen.

Lue lisää

15.2.1999 | Kortti, Jukka

Suomalainen elokuva on melkein sama tällä hetkellä, kuin suomalainen omakuva. Useampikin käsikirjoitus suomalaisen elokuvan alkuvuoden hegemoniassa on perustunut hyvin suomalaisiin aiheisiin, kuten etelä-pohjalaiseen miesuhoon (Häjyt), jatkosotaan (Rukajärven tie) ja sodanjälkeiseen kansalliseen polulaarikulttuurin (Kulkuri ja Joutsen). Suomalaisuudesta ja suomalaisesta identiteetistä on muutoinkin keskusteltu koko vuosikymmenen ajan EU:iin liittymisen yhteydessä - ajottain kiihkeästikin. Jo vuosisatojen ajan suomalaisuuden määrittelystä ovat vastanneet ennenkaikkea sivistyneistö.

Lue lisää

13.2.1999 | Jaakko Suominen

"Kuninkaallisia, Keisarillisia, Tasavaltalaisia" on vuonna 1993 käynnistyneen Suomen kansallisbiografia-hankkeen ensimmäinen laajennus cd-rom -muotoon. Rompulla on elämäkertatietoja suomalaisista valtionpäämiehistä ja heidän puolisoistaan tuhannen vuoden aikaperiodilla. Levy sisältää henkilöiden lyhyitä esittelyjä, laajempia artikkeleita, liitetietoja, aikajanoja, kuvia, karttoja sekä muutamia ääni- ja elokuvanäytteitä. Romppuja arvioitaessa kiinnitetään sisällön arvostelun sijasta yleensä päähuomio käyttöliittymän toimivuuteen sekä aineiston monipuolisuuteen ja laajuuteen.

Lue lisää

10.2.1999 | Joel Kuortti

Kiinnitin "Pieneen kulttuurikirjaan" ensi kertaa huomiota Turun kirjamessuilla viime syksynä. Tuolloin punnitsin kirjaa suhteessa sen nimeen, verraten nimenomaan sen yli viisisataista tuhtia ulkomuotoaja vaatimattomuuden kaapuun pukeutuvaa nimeä. Toistasataa hanketta esittelevä teos ei suinkaan ole pienuudella pilattu. Nämä hankkeet vaihtelevat äärimmäisen paljon ja tässä muotojen kirjossa on todella ainesta `kulttuuri'kirjaksi.

Lue lisää

8.2.1999 | Juri Nummelin

Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä - marraskuussa - oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla. Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, "aaltoismiin".

Lue lisää

Suomalaisen kommunismin historia alkoi kiinnostaa vakavammin meikäläisiä historioitsijoita ja sosiologeja vasta 1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua. Silloinhan kommunismi aatteena oli jo menettänyt - ainakin toistaiseksi - entisen yhteiskunnallisen merkityksensä ja sitä edustanut puolue meilläkin hajonnut ja kutistunut marginaaliryhmiksi. Marginaaliryhmää on alkanut sittemmin muistuttaa myös SKP:n tai ehkä paremminkin SKDL:n aatteellista perintöä vielä kuin varkain vaaliva Vasemmistoliitto. Tauno Saarelan ja kumppaneiden toimittama artikkelikokoelma Aave vai haave ei ole takakannen mainostekstin mukaan mikään suomalaisen kommunismin juhlakirja.

Lue lisää

3.2.1999 | Juri Nummelin

Antiikin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on niin suuri, että siitä lienee turha yrittää tehdä minkäänlaista yleisesitystä. Antiikin myyttien ja vastaavien tarinoiden uusintoja löytyy melkein mistä tahansa kulttuurituotteesta. Sellaiset intellektuaaliset uudelleentulkinnat kuin vaikkapa viittaukset Ledan ja joutsenen myyttiin Peter Greenawayn elokuvassa Zoo ovat oikeastaan aika harvinaisia, mutta enemmän tai vähemmän tiedostamattomia muunnelmia esiintyy populaarikulttuurissa jatkuvasti.

Lue lisää

Klondiken kultaryntäyksestä on juuri kulunut sata vuotta. Kammottaviakin ihmiskohtaloita sisältänyt valloitus dokumentoitiin äskettäin televisiosta tulleella ohjelmalla, jonka perussanoma ei jäänyt epäselväksi: ihmiset eivät ole tajunneet, että kultaa ei ole ihan helppo saada. Lämpimiin ilmoihin tottuneita amerikkalaisia oli jopa huvittava ajatella Kanadan ja Alaskan tulipalopakkasissa. Jokin piti kuitenkin monia paikoillaan eivätkä kaikki suinkaan paenneet pakkasia.

Lue lisää