Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm.

Lue lisää

1.11.1997 | Reijo Valta

Timo Kantosen "Satakunta sahaa Suomessa" on kulttuurihistoriallisesti merkittävien saharakennusten ja -ympäristöjen inventoinnin raportti. Inventointi on tehty perinteisiä, hyväksi havaittuja menetelmiä käyttäen ja koottu rakennusinventointikorteille. Itse asiassa teoksessa on kohderaportti 71 sahasta ja sahaympäristöstä, pyöristettynähän se on sata.

Lue lisää

Pianotaiteilija, professori Erik T. Tawaststjerna on lyhentänyt ja muokannut isänsä viisiosaisesta Sibelius-elämäkerrasta (Otava 1965- 1988) yksiosaisen laitoksen. Kuten toisaalla on jo todettu, teos on tarkoitettu kahvipöytäkäyttöön: se sisältää loisteliaan kuvituksen, siinä on erinomainen painoasu ja sitä voi selailla sieltä täältä eksymättä alkuteoksen seikkaperäisen kerronnan kiemuroihin. Tekstimäärä on supistettu kolmannekseen alkuperäisestä, mikä tarkoittaa, että säveltäjän elinkaari korostuu aiempaa laitosta värittäneiden miljöökuvausten kustannuksella.

Lue lisää

24.10.1997 | Marjo Kaartinen

Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina ovat Glikl bas Juda Leib, juutalainen, Marie de l'Incarnation, katolilainen, ja Maria Sibylla Merian, protestantti.

Lue lisää

Tiemuseon julkaisuja sarjassa on ilmestynyt Pohjois-Karjalan alueen liikenteen ja tienpidon historiaa käsittelevä tutkimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että teoksessa käsitellään myös Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan pohjoisosien liikenteen historiaa. Ehkä nimen valinnan pohjana on ollut tutkimuksen tilaaja Pohjois-Karjalan tiepiiri, jonka edeltäjän Karjalan tiepiirin alueeseen mainitut alueet myös kuuluivat. Teos kattaa liikenteen historian Pohjois-Karjalassa alkaen ensimmäisestä asiakirjoissa esiintyneestä reittikuvauksesta nykypäiviin asti.

Lue lisää

8.10.1997 | Tero Koistinen

Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, "Suomen taiteen kultakaudella". Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa.

Lue lisää

3.10.1997 | Jukka Partanen

Suomen työväenliikkeen historian alkuvaiheista on kirjoitettu varsin paljon. Antti Kujala on kuitenkin löytänyt aiheen joka ei ole sopinut mihinkään "suureen yhteiskunnalliseen linjaan", kuten hän itse esipuheessaan toteaa. Kujalan tutkimus käsittelee Venäjän hallituksen ja suomalaisen työväenliikkeen kehitystä ja vuorovaikutusta vuosina 1899- 1905.

Lue lisää

22.9.1997 | Kimmo Katajala

Eittämättä sekä Pietari-säätiö että Kustannus Oy Taifuuni ovat tehneet kulttuuriteon julkaistessaan kokoelman venäläisen akateemikon Dmitri Lihatsevin esseitä 1980-luvun puolivälistä. Lihatsev on ollut tähän saakka toinen länsimaissa tunnettu neuvostoajan venäläinen huumorintutkija. Toinen, ja huomattavasti tunnetumpi, on Mihail Bahtin jonka Rabelaisin huumoria käsittelevä tutkimus on todellinen alan klassikko. Bahtin onkin juuri se tutkija, johon Lihatsev koko ajan venäläistä huumoria tutkiskellessaan tuloksiaan ja näkökulmiaan vertaa.

Lue lisää

17.9.1997 | Tero Koistinen

Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun.

Lue lisää

12.9.1997 | Jari Sedergren

Suomen kansallisfilmografian varhaisvuosia esittelevän teoksen ilmestyminen merkitsee sitä, että kansainvälisestikin arvioiden merkittävä kulttuurinen suurtyö kattaa nyt katkoksitta kuuteen teokseen sidottuna vuodet 1907-1961. Filmografia tarjoaa kustakin elokuvasta tuotanto- javalmistustietoja, sisältöselosteen, lehdistöarviot, mielenkiintoisia lisätietoja ja tarkennuksia sisältävät huomautuksia-osaston sekä suomalaisen elokuvan tutkimuksen kannalta äärettömän hyödyllisen lähdeaineisto-osan, jonka toivoisi tavalla tai toisella päivittyvän säännöllisin väliajoin myös tulevaisuudessa.

Lue lisää

12.9.1997 | Janne Pärnänen

Vuonna 1995 ilmestynyt Kohtaamisyhteiskunta alkaa olla jo vanhaa ja ajan uuvuttamaa luettavaa. Sinänsä Savolaisen ja Himasen kirja pyrkii esittelemään ja kartoittamaan suuresti vouhotettua "tietoyhteiskuntaa" varsin monelta kantilta, mutta ainakin parin vuoden viipeellä luettuna kirja saa lukijansa paikoin jopa hymähtelmään. Eikä vika ole kirjassa itsessään, vaan aika ja tietoyhteiskunnan nopeatahtinen muutos saavat sisällön suurimmalta osaltaan tuntumaan auttamatta vanhalta. Kirja on jaettu neljään osaan.

Lue lisää

11.9.1997 | Jouko Tossavainen

"jäljelle jäi vain vauhkoontunut sota, jota harvat yrittivät ohjata, jota kukaan ei kontrolloinut ja josta kaikki kärsivät. Näky on surullinen eikä kovinkaan mieltä ylentävä, mutta, näin uskon, sitäkin opettavaisempi." Noihin sanoihin päättää Peter Englund suomenkielisen laitoksen esipuheen teoksessaan Suuren sodan vuodet. Kirjassaan Englund ainakin pitää sen mitä lupaa. Hänen lähestymistapansa kolmikymmenvuotiseen sotaan tuo esille raadollisen hirviön, joka repii ja raastaa. Hirviön, jonka kahlitsemiseen eivät tuon ajan valtiomiesten taidot näytä millään pystyvän.

Lue lisää

9.9.1997 | Mikko Ketola

Jüri Viikberg aloitti anekdoottien keruun 1970-luvun alussa opiskellessaan Tarton yliopistossa virolaista filologiaa. Aika oli "anekdooteista tiine", kuten hän sanoo, mutta kukaan ei näyttänyt merkitsevän niitä muistiin. Päästyään opinnoissaan jo vihille folkloristiikasta ja kokoamistyöstä hän ryhtyi itse kokoamaan juttuja kuin kansanrunoutta ikään.

Lue lisää

Lembit Raid on eläkkeellä oleva Tarton yliopiston historian professori. Hän on tieteellisen uransa aikana toiminut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen historian, sosialismin historian ja sosiologian laitoksilla sekä erikoistunut sen jälkeen väestötieteeseen ja viimeksi Viron evankelisluterilaista kirkkoa koskeviin arkistolähteisiin Tartossa sijaitsevassa Viron historian arkistossa (Eesti Ajalooarhiiv). Hänen teoksistaan voi mainita mm. virolaista marxilaista ateismia käsittelevän tutkimuksen Vabamõtlejate ringidest massilise ateismini : marksistlik ateism Eestis aastail 1900 - 1965 (Vapaa-ajattelijoiden piireistä joukkoateismiin: marxilainen ateismi Virossa 1900-1965).

Lue lisää

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan Technology as Freedom hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia.

Lue lisää

29.8.1997 | Päivi Kosonen

Tuula-Liina Variksen Peili ja ikkuna on kokoelma esseitä ja muisteluita, kirjoituksia joita naistutkijat Yhdysvalloissa nykyään nimittävät tilapäiskirjoituksiksi. Tälläiselle kirjoitustavalle on ominaista omaelämäkerrallisuus, puheenomaisuus ja jonkinlainen muistiinpanoihin kuuluva hiomattomuus ja keskeneräisyys. Variksen kirjan luettuani jouduin kuitenkin pohtimaan, kannattaako tämän tyyppisiä kirjoituksia enää lainkaan julkaista kirjana. Osuvampi julkaisufoorumi näille sinänsä puhutteleville muisteluille ja nuoruuden päiväkirjamerkinnöille voisi olla internet, jos kirjan todennäköinen lukijakunta, keski-ikäiset naiset, vain olisi tottuneempi käyttämään sähköistä viestintää.

Lue lisää

Viime vuoden loppupuolella (9.11.96) väitelleen Minna Harjulan väitöskirja on aihepiiriltään ja materiaaliltaan hyvin kiinnostava. Tutkimus käsittelee vammaisuuden tulkintoja suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-lopulle.

Lue lisää

20.8.1997 | Anu Lahtinen

Antiikin tutkimukseen ja naishistoriaan perehtynyt Päivi Setälä on siirtynyt hiukan myöhäisempään aikaan ja kirjoittanut yleistajuisen teoksen keskiajan naisen elämästä. Keskiaika ja nais- tai genderhistoria ovat parhaillaan sangen suosittuja erikseen ja yhdessä, ja aiheista on viime aikoina voitu lukea myös suomen kielellä joitakin laadukkaita ja kiinnostavia teoksia.

Lue lisää

18.8.1997 | Jaakko Suominen

Sähköiho on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa "kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä "myyttejä" ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun."

Lue lisää

18.8.1997 | Mikko Ketola

Eversti Matti Lukkari toimi 1993-1994 Viron poliittisen ja sotilaallisen johdon sotilaallisena avustajana. Tehtävässään hänellä oli mahdollisuus keskustella virolaisten vaikuttajien kanssa ja päästä hiukan näkemään sisäpuolelta virolaisen politiikan kiemuroita. Lukkari innostui Virosta ja virolaisista niin paljon, että halusi kirjoittaa kirjan, jossa yhdistyisivät hänen omat kokemuksensa sekä hänen kuulemansa ja lukemansa. Omien sanojensa mukaan Lukkari on kirjoittanut "historiallisiin tapahtumiin sidotun mielipidekirjan". Päälähteekseen hän ilmoittaa "keskeisten vaikuttajien haastattelut".

Lue lisää