Ernesto ”Che” Guevara tunnetaan nykyisin lähinnä pop-ikonina. Hänen kasvot ovat nykyään tavaramerkki, jolla myydään julisteita, sikareita, olutta ja varsinkin t-paitoja. Chen kasvot kävelevät päivittäin minua vastaan. Chen huomiotaherättävyydestä kertoo sekin, että Jon Lee Andersonin käynti Suomessa Turun tiedemessuilla viime lokakuussa noteerattiin lehdissä.

Lue lisää

"Performatiivia voisi luonnehtia lausumaksi, joka voi aina sairastua" tarttui lempilauseekseni Lea Laitisen ja Lea Rojolan toimittaman kielen performatiivisuutta pohtivan artikkelikokoelman johdannosta (s. 17). Sillä he luovat siltaa J.L.

Lue lisää

17.11.1998 | Lassi Kämäri

Oi Suomi , katso, sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, kuin itse taivahan kansi sois. Yön vallat aamun valkeus jo voittaa. Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. V.

Lue lisää

14.11.1998 | Timo Toivonen

Toisen maailmansodan aikana Suomen puolustuksen keskeisissä tehtävissä toimi kolme öötä: Oesch, Öhquist ja Österman. He kaikki olivat myös jääkäreitä. Harald Öhquist oli talvisodan 2. armeijakunnan komentaja, Hugo Österman oli talvisodan Karjalan armeijan komentaja läpimurtovaiheen jälkeiseen aikaan asti ja Oesch mm.

Lue lisää

Alvar Aalto oli niin monipuolinen arkkitehti ja suunnittelija, että hänen suhteestaan maantieteellisesti pieniinkin alueisiin saa kokonaisesityksiä aikaan. Ilmestynyt on ainakin tutkimuksia Aalto ja Kotka, Aalto Satakunnassa, Aalto Turussa; kirjaksi on koottu joukko artikkeleita, joissa pohditaan Aallon vaikutusta Helsinkiin, sen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Kiistelty Aallon Helsinki Aallon monet helsinkiläiset työt ovat olleet usein ristiriitaisten kiistojen kohteena. Monet ovat sitä edelleenkin.

Lue lisää

Ei ole helppoa ryhtyä kirjoittamaan Michel Foucault’n viimeisten kolmen teoksen suomennoksesta. Ovathan ne eläneet keskustelussa jo pari vuosikymmentä ja vaikuttaneet mullistavasti lukuisten tutkijoiden ajatteluun. Foucault’n tai Seksuaalisuuden historian pelkkä esittely Agricolan lukijoille lienee turhaa. Niille jotka kaipaavat tekijän ja teoksen sijoittamista vuosisadan ajatteluun, suosittelen Ilpo Helénin jälkisanoja ja saman kirjoittajan artikkelia teoksessa Sosiologian teorian nykysuuntauksia (toim.

Lue lisää

28.10.1998 | Ari Kivimäki

Ahkerana sikarinpolttajanakin kunnostautuneen Sigmund Freudin sikarin psykoanalyyttisiä ja symbolisia kontaktipintoja peilaava lausahdus sikarista vain sikarina sinänsä ei kytkeydy kovinkaan hyvin Olli Alhon ja Jari Ehrnroothin käsitykseen teoksensa kohteesta. Näiden kahden "aficionadon" eli sikariniekan paikoin miltei estämättömäksi käyvä intiimi rakkaudenosoitus tätä tupakkakasvin lehdistä käärittyä pötköä kohtaan ei nimittäin juurikaan jätä sijaa etäiselle sikarin ja tupakoinnin tarkastelulle - mikä ei ehkä olisikaan tälle aiheelle mielekäs lähtökohta. Alhon ja Ehrnroothin kirja liittyy selkeästi Suomessakin paraikaa käsillä olevaan sikarien suosion kasvuun ja monien toistensa kanssa kilpailevien sikarikirjojen rivistöön. Useimmille niistä on ominaista voimakkaan aistillinen ja esteettinen ulkoasu; tämän aihealueen kirjat ovat useimmiten kuin sikarirasioita, seetripuun tuoksuisia ja typografialtaan kauniita.

Lue lisää

27.10.1998 | Joel Kuortti

Harvoin asiakirjat ovat niin mielenkiintoista luettavaa kuin kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti. UNESCOn aloitteesta vuonna 1992 koottu kansainvälinen komissio on laajassa raportissaan onnistunut tuomaan esille merkittäviä ja kiinnostavia asioita, jotka antavat eväitä ajattelulle. Kehityksen ja kulttuurin yhdistäminen on tärkeää, sillä kuten YK:n entinen pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar esipuheessaan toteaa, "pelkästään taloudelliset arvoasteikot eivät [ole] pystyneet edistämään inhimillisiä arvoja ja hyvinvointia." Tämä on entistä tärkeämpää talouskysymysten entisestään korostuessa kansainvälisessä keskustelussa.

Lue lisää

20.10.1998 | Petteri Mäkinen

Venäjä ja Neuvostoliitto ovat aina olleet keskeisessä roolissa Suomen historiassa. Suomen sijainti suurvallan kainalossa on heijastunut erityisesti poliittisen historian kysymyksenasetteluun. Muillakin historian aloilla maiden yhteyksiä on tutkittu perusteellisesti. Venäläisyys vaikutti suomalaisiin ja suomalaisuuteen myös muuten kuin virallisten suhteiden tasolla.

Lue lisää

14.10.1998 | Timo Olkkonen

Mikko Kivikosken teos "Keski-Eurooppa. Utopiasta todellisuuteen?" tekee yhteenvetoa siitä, mitä itäisen Keski- Euroopan toisinajattelijat Keski- Euroopasta, sen identiteetistä ja luonteesta 1980- luvulla kansainvälisessä (englanninkielisessä) julkisuudessa lausuivat. Termi "Keski-Eurooppa", kuten tekijä itsekin myöntää, on monitahoinen ja osin hankala.

Lue lisää

Eskola, Katarina & Laaksonen, Pekka (toim.): Rakkaudesta taiteeseen. Kokijoiden ja tekijöiden kertomuksia. SKS: Helsinki 1998.

Lue lisää

7.9.1998 | Kristiina Laine

Siirtolaisuusinstituutti on ryhtynyt julkaisemaan kaunokirjallista sarjaa. Hyvä idea on poikinut ensimmäisen julkaisunsa, jossa amerikkalaistunut Helena D'Avino kertoo elämästään. Carmen - kohtaloni vie siirtolaisuudesta ja miksei myös matkailusta innostuneen matkalle Pariisiin, Nepaliin, Intiaan ja muuttaa lopulta Yhdysvaltoihin palelemaan New Yorkin talveen. Helena D'Avino (os.

Lue lisää

27.8.1998 | Riitta Pyykkö

Juri Derjabin (synt. 1932) tunnetaan Suomessa Tehtaankadun isäntänä ja Juri Komissarovina (synt. 1966). Komissarov opetti suomalaisille oikeaoppisuutta idänsuhteissa, mikä ei opetettavia aina oikein miellyttänyt.

Lue lisää

25.8.1998 | Anne Wilenius

Milloin oli pitkien puukkojen yö? Koska Pietari Wald kuoli? Mikä oli läskikapina? Kuka oli von Döbeln?

Lue lisää

19.8.1998 | Tero Koistinen

Niin sanotut laitosjulkaisut ovat yleensä aina kiinnostavia. Niistä näkee millaista tutkimusta missäkin päin Suomea harjoitetaan ja millaisia tutkimuksia tai tutkijoita on tulollaan. Oulun yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitoksen julkaisema artikkelikokoelma "Työnämme ja ilonamme" on monessa mielessä tyypillinen laitosjulkaisu. Suurin osa kirjoittajista on vasta valmistuneita tai valmistumisillaan olevia.

Lue lisää

Sokrateelle aikoinaan juotettiin myrkkyjuomaa. Platon oltiin myydä orjaksi. Spinoza karkotettiin juutalaisyhteisöstä. Russell joutui vankilaan kansalaistottelemattomuudesta.

Lue lisää

8.8.1998 | Risto Heikkinen

Viime vuonna Remu Aaltosen, Suomi-rockin ikipäsmön 50-vuotispäivä oli iso mediatapaus. Samaan syssyyn legendaarisen Hurriganes-yhtyeen johtohahmolta ilmestyi toimittaja Nina Honkasen kanssa yhteistyössä tehty kirja, jossa mies kertoilee elämänsä kuvioista. Tarkan kronologisen elämäkerran sijaan teoksessa on Remun hajanaista muistelua matkan varrella sattuneesta runsaan filosofoinnin kera. Eksaktimpaa Remu-tietoutta kaipaaville voikin Seitsemän ilon kyyneleiden rinnalle suositella teosta Poika varjoisilta kujilta (Love Kirjat, 1984), joka kertoo yksityiskohtaisemmin Remun vaiheista lapsuudesta 80-luvun alkuvuosiin.

Lue lisää

Paavo Oskar Edvard Susitaival (vuoteen 1926 Sivén) oli mielenkiintoinen monilahjakkuus. Sotilas ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla yhteiskuntaelämän ja kulttuurinkaan saroilla. Susitaipaleen elämäkerralla väitellyt L.J.

Lue lisää

29.7.1998 | Timo Toivonen

Kuulun siihen ikäpolveen, joka eli vielä muistikuviin ulottuvan lapsuutensa 1950-luvun alussa ja joka kuuli saunan alalauteilla, kun isä ja muut ukot ylälauteilla usein vähän naukkailtuaan puhuivat sotamuistojaan. Yksi aiheista oli suomenruotsalaisten tekemiset sodissamme. Joku oli sitä mieltä, että niistä ei ollut mihinkään, joku kiisti, ja olipa joku vielä sitäkin mieltä, että Mannerheim säästeli hurreja mutta heitti "vasemmistolaiset" (lue: kommunistit) pahimpiin paikkoihin. Väitteiden perustelut eivät ole jääneet mieleeni.

Lue lisää

Suomi oli 1900-luvun alkupuolella purjemerenkulun viimeinen suurvalta. Etenkin ahvenanmaalaisten varustajien omistamat metallirunkoiset purjelaivat kuljettivat pitkän matkan rahtilasteja maailman merillä. Nämä suuret purjelaivat ovat saaneet ansaitusti huomiota erinäisissä muistelmissa, historiikeissä ja tutkimuksissa. Siitä huolimatta, että Suomen purjemerenkulku oli 1900-luvulla kuitenkin vain kuriositeetti: sen merkitys Suomen kansantalouden kannalta oli minimaalinen ja purjetonnistomme kokonaisvetoisuus oli vaatimaton verrattuna aikakauden kone- ja moottorikäyttöisiin kauppalaivastoihin.

Lue lisää