30.7.2018 | Juuso Koponen

Laura Seesmeren väitöskirja "Sauno itsellesi menneisyys – kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta" tarjoaa mielenkiintoisen ja akateemisesti hyvin perustellun näkökulman suomalaiseen saunomiskokemukseen ja saunan merkitykseen osana suomalaista kulttuuria. Fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen Seesmeri kykenee punomaan hedelmällisellä tavalla yhteen sekä yksilölliset saunomiskokemukset että niiden taustalta löytyvät vakiintuneet kulttuuriset representaatiot. Seesmeri argumentoi saunan olevan paikka, jonka avulla voidaan purkaa monia jännitteitä ja dikotomioita. Tutkimusaineistona Seesmeri käyttää muistitietoaineistojen lisäksi myös suomalaisia kiuasmainoksia.

Lue lisää

Professori Pirjo Lyytikäisen esseeteos tarjoaa yllätyksettömiä mutta syventäviä tulkintoja Leena Krohnin pitkään tuotantoon. Tärkeimpänä tyylikeinona käsitellään Krohnin harjoittamaa satiiria, jonka yhteydessä inhorealismi, groteskius ja maailmanlopun fantasiat rinnastetaan nykyproosan sijaan kauaksi kirjalliseen perinteeseen.

Lue lisää

26.7.2018 | Paavo Oinonen

Mai Tolosen esikoisromaani Kupai nau – nähdään pian on tiivis kuvaus neljästä suomalaisesta, jotka matkaavat Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi aivan 1900-luvun alussa. Samasta kulkuvälineestä ja yhteisestä aikataulusta huolimatta kyse ei ole seurueesta, vaan ihmiset ovat lähtöisin eri puolilta maata. Kukin on liikkeellä omin motiivein. Ja kunkin ajatusmaailmaa, valintojen taustaa ja kohtaloa kirjailija valottaa erillisissä luvuissa. Teos sopii saumattomasti siirtolaisuutta käsitteleviin teemoihin erikoistuneen OK-kirjan julkaisuprofiiliin.

Lue lisää

25.7.2018 | Markku Laitakari

Marjo Tiirikan teos Arabian Heljä kuvaa keraamikko Heljä Liukko-Sundströmin elämää ja piirtää pitkän kaaren hänen taiteestaan. Kirja raottaa ovea taiteen kulissien taakse ja kuvaa myös muuttuvaa käsitystä käyttötaiteesta.

Lue lisää

1

Suomalaisessa historiakulttuurissa ja suuressa kansallisessa tarinassa näyttäisi olevan joitain fundamentaalisia puutteita. Jos Marja Tuomisen ja Mervi Löfgrenin toimittamaan teokseen on uskominen, nämä puutteet näyttäisivät liittyvän etenkin etnisen ja hengellisen diversiteetin huomioimiseen suomalaisissa historiaesityksissä sekä esimerkiksi itsenäisyyden ajan sotahistorian typistämisessä vain tiettyjä historiallisia tapahtumasarjoja koskevaksi.

Lue lisää

23.7.2018 | Tiina Mahlamäki

Paremmin muusikkona tunnetun kirjailijan ja taiteilijan Patti Smithin Omistautuminen on alun perin Why I write -sarjassa ilmestynyt pienoisteos, kahden esseen ja yhden novellin kokonaisuus. Se tarjoaa lukijalle pääsyn kirjailijan sisään, kirjoittamisen prosessiin, siihen miten kirjailija kokoaa itseensä vaikutelmia, joiden avulla tuottaa aivan uuden, itsenäisen ja ainutlaatuisen teoksen. Teos pohtii myös taiteen ja kirjoittamisen merkityksiä. Antti Nylénin suomennos tavoittaa teoksen rauhallisen, kiirehtimättömän rytmin sekä kirkkaan, kuulaan kielen. Teos on täynnä ajatuksellisia helmiä, joiden äärelle pysähtyä.

Lue lisää

Väinö Mikkola (1890–1920) oli yksi suomalaisen sotilasilmailun pioneereista. Hän oli myös yksi niistä neljästä miehestä, jotka saivat surmansa kun kaksi Suomen ilmavoimille ostettua italialaista lentovenettä tuhoutui Alpeilla ensilennollaan.

Lue lisää

19.7.2018 | Leena Rossi

Metsänhoitaja Esko Pakkanen on kirjoittanut polttopuun käytön historiaa 1860-luvulta 2010-luvulle käsittelevän kirjasen Halkojen Suomi – energiaa puusta. Runsaasti kuvitettu teos käsittelee polttopuun tekoa, kuljettamista ja kauppaa sekä käyttöä kotitarpeeksi, teollisuudessa ja liikenteessä. Lisäksi Helsingin halkotarpeista on oma lukunsa. Teksti on kiinnostavaa luettavaa sekä metsänhakkaajille että luonnonsuojelijoille ja jopa arjen historian tutkijoille. Seepian väriset vanhat kuvat tuovat kirveen ja pokasahan kauden lukijan lähelle; värikuvat puolestaan osoittavat koneiden vyöryneen energiapuumetsään ja halonhakkuuseen. Kuvia täydentävät pitkät, informatiiviset kuvatekstit.

Lue lisää

18.7.2018 | Leena Rossi

Metsätieteilijä, professori (emeritus) Matti Kärkkäinen (s. 1945) on koonnut kuutisen sataa uutta ja vanhaa, enemmän tai vähemmän nasevaa, lempeää, naurettavaa ja itkettävääkin lausahdusta teokseensa Suomalaiset metsäsanonnat. Tekstin ohella vähintään yhtä tärkeitä ovat 25 luontokuvaajan nelisenkymmentä otosta, jotka Susanna Appelin graafinen suunnittelu ja taitto päästää upeasti oikeuksiinsa.

Lue lisää

17.7.2018 | Minna Ylilahti

Markku Hokkasen ja Kalle Kananojan toimittama teos Kiistellyt tiet terveyteen. Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa avaa nimensä mukaisesti tarkasteltavaksi parantamisen historiaa ja esittää tapaustutkimusten valossa sen kehitystä ja muuttumista.

Lue lisää

Risto Hauvonen kokoaa yhteen Mauno Koiviston presidenttikauden keskeisimmät kiistakohdat ja tulkintaerimielisyydet, mutta Koiviston presidenttikauden historiakuvan rakentaminen jää teoksessa keskeneräiseksi. Puutteellisen analysoinnin vuoksi teos ei lunasta alussa annettua lupausta historiografisesta kokonaiskuvasta suomalaisessa lähihistorian tutkimuksessa.

Lue lisää

2

Professori Seppo Hentilän teos Max Jakobsonin kirjasto – kokoajansa näköinen on sekä lukija- että kirjailijaelämäkerta. Samalla se kertoo Jakobsonista diplomaattina ja ulkopoliittisena taustavaikuttajana.

Lue lisää

12.7.2018 | Sari Tuuva-Hongisto

Saskia Sassen kirjoittaa Karkottamisen logiikassa väkevästi syventyvistä kuiluista ja yhteiskunnallisista jaoista, radikaalista syrjäyttämisestä ja eriarvoisuuden kasvusta. Columbian yliopiston sosiologian professorin Sassenin mukaan kysymys on siitä, että ihmiset työnnetään ulos elämänpiiristään. Teos on mitä ajankohtaisin ja vakuuttavin. Eriarvoistuminen sekä yhteiskunnalliset jaot tuntuvat syvenevän myös Suomessa.

Lue lisää

10.7.2018 | Helena Pilke

Lauri Karénin Yksityinen valtiomies on ainoa Aatos Erkon hyväksymä elämäkerta itsestään. Se julkaistiin vasta kun Erkko ja hänen vaimonsa Jane olivat kuolleet. Vaikka kirja on hetkittäin liian myötäsukainen, se ainakin paljastaa, mitä Sanomien suurmies itse ajatteli kotitaustastaan, jättiperinnöstään ja sen vaalimisesta, maailmanmenosta ja siihen vaikuttamisesta yleisemminkin.

Lue lisää

Laulaja Milana Misic kasvoi alkoholinhuuruisessa, perheväkivallan varjostamassa ympäristössä. Uran alkuaikoina häntä vertailtiin jatkuvasti kuuluisaan äitiinsä. Nyt, miltei viisikymppisenä, hän uskaltaa vihdoin sanoa itseään selviytyjäksi – ja kertoa traagisen tarinansa. Ehkä se rohkaisee muita samaa kokeneita?

Lue lisää

6.7.2018 | Pentti Stranius

Sari Näreen uusi tutkimus Helsinki veressä valottaa uudella tavalla naisten ja nuorten kohtaloita Suomen kansalaissodassa 1918, siihen johtaneissa tapahtumissa ja myös jälkiselvittelyissä suomalaisine keskitysleireineen. Tutkija onnistuu pyrkimyksessään kuvata sekä siviiliväestöä että aktiivisia naisosallistujia niin punaisten kuin valkoistenkin taustajoukoissa, myös punakaartissa. Helsinki on harvemmin ollut näin laajasti ja monipuolisesti esillä vuoden 1918 tapahtumien keskuspaikkana.

Lue lisää

Polttoroviolta pyhimykseksi: Jeanne d’Arcin oikeusmurha käsittelee yhtä länsimaisen historian tunnetuimmista oikeusmurhista kolmen miehen, juristi-kääntäjä Matti Norrin, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen ja käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutilan voimin. Norrin taitavasti suomentamat ja kommentein varustamat oikeudenkäynnin pöytäkirjat tarjoavat pohjan Knuutilan ja Kekkosen artikkeleille. Knuutila syventyy yksityiskohtaisesti oikeudenkäynnin vaiheisiin, tapahtumiin ja taustoihin. Kekkonen taas pohtii poliittisen oikeudenkäynnin käsitettä ja analysoi Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnin poliittisuutta kontekstissaan.

Lue lisää

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja sisällissodan muistovuoden aikana on usein kysytty, mitä suomalaisten identiteetti on ollut eri aikoina. Yksi vastaus löytyy kansallisista myyteistä, joita Suomessa on vuoroin vahvistettu ja vuoroin vaimennettu – miten kulloiseenkin historiapolitiikkaan on sopinut.

Lue lisää

2.7.2018 | Mari Tarkkonen

Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundbergilla on selkeä, rauhallisen pohdiskeleva, hiljaisen humoristinen, ymmärtävä ja ennen kaikkea hyvin runollinen tapa kirjoittaa. Alkuperäiskielisen teoksen nimessä (Sibirien: ett självporträtt med vingar) vilahtaa sana omakuva, joka antaa viitteitä sisällöstä suomennettua nimeä paremmin. Kirjassaan Linnunsiivin Siperiaan Lundberg kertaa kauniisti vuosien takaista rakastumistaan Siperiassa ja Siperiaan.

Lue lisää

Markku Salomaan tutkimus Punaupseerien nousu ja tuho kertoo vuoden 1918 jälkimainingeissa Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista suomalaisista. Noin 1500 heistä sai varsinaisen sotilaskoulutuksensa Pietarissa ja valtaosa vangittiin ja teloitettiin Stalinin vainoissa 1930-luvun jälkipuoliskolla.

Lue lisää