Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Katja Hoyerin Muurin takana on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Teos antaa joka tapauksessa suomalaisille entistä monipuolisemman kuvan DDR:stä.
Fantastinen yliopistouudistus on Joensuussa ilmestynyt uusi tietoteos. Nimi on iskevää ironiaa ja eri kirjoittajien artikkelien sisältö harvinaisen kriittistä luettavaa. Yliopistolehtorien Arto Nevalan ja Simo Häyrysen sekä professori Jukka Korpelan toimittama ja suurelta osin kirjoittama artikkelikokoelma sisältää sellaista terävää kritiikkiä, mitä nykyisin harvoin saa lukea. Kysymys on paljolti reaktiosta vuoden 2010 rakenteelliseen yliopistouudistukseen, joka muutti virat ja työtehtävät määräaikaisiksi työsuhteiksi vieden samalla yliopistojen hallinnoimisen paljolti ulkopuolisille elimille.
Vaula Norrenan kirjoittama teos Littana: Kielletyn lapsen tarina on Kiinassa syntyneen ja viisivuotiaana perheensä kanssa Suomeen muuttaneen Chen Pingpingin elämäntarina. Asiat kerrotaan siinä Jennin näkökulmasta lapsena, nuorena ja aikuisena niin kuin hän ne muistaa ja kuinka hänen sukulaisensa ovat ne hänelle kertoneet. Tytön syntyessä 4.6.1989 Kiinassa oli voimassa yhden lapsen politiikka ja perheessä oli jo ennestään yksi tyttö. Jenni oli siis kaksinkertaisesti kielletty lapsi. Suomessa asiat olivat toisin, mutta paikallisessa kiinalaisyhteisössä vanhat tavat ja arvot pitivät pintansa.
Eri sotien propagandasta on kirjoitettu hyllymetreittäin teoksia, ja ainakin äkkivilkaisulla saattaa monesti tuntua siltä, että uuden näkökulman löytäminen olisi, jollei mahdotonta, niin ainakin haastavaa. Jouni Takalo on tässä kuitenkin onnistunut: uudessa Merkkien mahti -teoksessaan kirjoittaja vie lukijan matkalle postimerkeillä tehdyn sotapropagandan pariin eri aikakausina. Käsitellyiksi tulevat niin kulloisenkin osapuolen omaan käyttöön tarkoitetut, voittoja juhlistavat postimerkit, kuin myös erilaiset postimerkkiväärenteet, joilla on levitetty vihollispropagandaa vastapuolen siviiliväestön keskuuteen.
Aikaisemminkin on niin & näin julkaissut teoksia, jotka pakottavat lukijan katsomaan asioita uudesta, yllättävästä näkökulmasta. Nyt kustantaja tekee sen julkaisemalla Haley Campbellin kirjan Kaikki elävät ja kuolleet – Henkilökohtainen tutkimus kuolematyöstä. Kirjailija on haastatellut kuolemaan liittyvillä ammattialoilla toimivia henkilöitä, ja kertoo heidän työstään ja suhteestaan kuolemaan. Kuolintyön tekijöiden joukossa on tuttujen alojen edustajia, esim. hautausurakoitsija ja haudankaivaja, mutta monista aloista esim. rikospaikan siivoojasta tai katastrofin uhrien tunnistajasta harva on kuullutkaan.
Antologia tarkastelee humanististen tutkimusalojen asemaa ja tulevaisuudennäkymiä taloudellis-teknisen puheen täyttämässä maailmassa. Filosofian, ja kulttuurintutkimuksen, mediatutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tutkimuksen asiantuntijat erittelevät humanististen alojen tutkimusmenetelmiä ja avainsisältöjä tutkijoiden kohtaamien haasteiden kuten yhteiskunnallisen hyödyn, tiedon objektiivisuuden vaatimuksen ja tiedepoliittisen näkyvyyden odotusten valossa. Humanistisen tutkimuksen asioiden ja ilmiöiden merkityksiä avaavilla menetelmillä on paljon annettavaa ratkottaessa aikamme "pirullisia ongelmia" , jotka uhmaavat suoraviivaisia syyn ja seurauksen suhteita.
Hiljattain väitelleen Juho Wilskmanin tietokirja Sota keskiajalla (Atena 2023) on jo ilmestymisensä vuoksi tärkeä teos, sillä aiheesta ei ole juuri julkaistu yleistajuisia teoksia suomeksi – lähimpänä mieleen tulee Hannele Klemettilän toimittama Muinaisurhosta nihtiin (Weilin+Göös 2010), mutta sekin keskittyi suomalaiseen perspektiiviin ja aikaskaala levittäytyi kivikaudesta keskiajan loppuun. Kansainvälisestikin tällaiset teokset ovat harvinaisia, varmastikin aiheen vaikeuden vuoksi – koko Euraasian keskiajan sotahistoria (jo itsessään vaikeasti määriteltävä käsitekokonaisuus) vaatii melkoisen varmaa ja asiantuntevaa otetta. Wilskmanin teos kuitenkin toimittaa lupaamansa.
Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia esittelee sanataiteen epookit eroottisten klassikkojen kautta. Nopeita teosreferaatteja elävöittävät räävittömyyksiä kaihtamattomat luonnehdinnat ja esseemäisen notkeat siirtymät läpi aikakausien. Kirja on erinomainen oheisteos äidinkielen kursseille, mutta tarjoaa uusia löytöjä ja käännösmakupaloja myös erotican harrastajille.
Politiikantutkija Antto Vihma paneutuu teoksessaan nostalgian poliittiseen ulottuvuuteen. Teoksessa korostuu vahvasti nostalgian merkitys nykyajan oikeistopopulismin käyttövoimana. Analyysi on mielenkiintoista ja paikoin osuvaa, mutta Vihma rakentaa lopulta varsin yksioikoisen kuvan nostalgiasta inhimillisenä ja kulttuurisena ilmiönä; nostalginen suhde menneisyyteen on Vihman näkökulmasta joko vaarallinen tai harmiton. Teoksen parhaat ansiot ovat nostalgian vanhemman kulttuurihistorian monipuolisessa kuvauksessa ja pohdinnassa.
Neljä tutkijaa – Kalle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula ja Kalle Kananoja – on kirjoittanut teoksen Suurvallan rakentajat: Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa. He lähestyvät maiden suhteita keskeisten henkilöiden valintojen ja elämäntarinoiden kautta. Toimivien yksilöiden seuraaminen mahdollistaa historiaan eläytymisen samalla kun kaupan, hallinnon, oikeuden, politiikan ja kulttuurin teemat liittyvät toisiinsa maiden välisissä suhteissa.
1960-luvun alun kadettikurssilaisten muistelmakirja vie vuosiin, jolloin yya-sopimus ja Neuvostoliitto olivat voimissaan. Viime vuosisadan loppukymmeniltä löytyy paljon tarinoita, joita ei ole tallennettu arkistoihin – ainakaan kaikilta osiltaan.
Monelle kesäturistille matka Bengtskärin majakalle on saaristomatkan kohokohta. Vuonna 1906 rakennettu majakka sijaitsee Turun saaristossa noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Jatkosodan alussa kesällä 1941 Hangossa majaa pitäneet neuvostojoukot yrittivät vallata saaren ja räjäyttää majakan. Näistä vaiheista kertoo Patrik Berghällin uusin teos.
Teos Vihtori Kosolasta on monitasoinen. Se kuvaa itsenäistyvän Suomen syntyä ja ensitaipaletta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Samalla kertomus Kosolasta on kertomus miehestä ja häntä ympäröivästä vaikuttajajoukosta sekä hänestä kansanliikkeen keulakuvana. Kirja on myös kertomus Kosolasta ihmisenä, johtajana ja johdatettuna. Ja taustalta löytyvät niin kansakunnan miehiset voimahahmot kuin kaiken takana olevat naiset. Kirjasta löytyy niin hybris kuin nemesiskin.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jyrki Nissin teos Kuolema keskiajalla: Hyvä kuolema mustan surman ajan Euroopassa on ensimmäinen suomenkielinen laaja tutkimus myöhäiskeskiaikaisesta kuoleman kultista eli kuoleman prosessin eri vaiheista, näihin liittyvistä uskomuksista sekä sosiaalisista ja yhteisöllisistä ulottuvuuksista 1300- ja 1400-luvulla. Sen tärkeimmät lähteet ovat italialaiset ja ruotsalaiset kuolleistaherättämisihmeet.
Vuosi keskiajan Suomessa on helposti lähestyttävä, mutta samalla asiantuntevasti kirjoitettu johdatus keskiajan ihmisen arkeen ja juhlaan. Vuodenkierron mukaan jaoteltu teos esittelee, millaisia töitä maaseudun ja kaupungin ihmiset kulloinkin tekivät, miten vietettiin kirkkopyhiä, häitä tai hautajaisia, ja miten vapaa-aikaa vietettiin. Kokeneiden tekijöiden teos on helppolukuinen ja viihdyttävä, mutta perustuu silti tieteelliseen tutkimukseen.
Teatterimies Jussi Helminen inhoaa muistelmia eikä mokomia itse lue. ”Tollasten” kirjoittaminen ei ollut käynyt hänen mielessään, ennen kuin Turun kaupungin entinen ympäristöjohtaja Mikko Jokinen 2019 häntä siihen yllytti. Jussi sanoi, että ei. Ei ikinä! Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun Mikko oli viinilasin ääressä aikansa suostutellut ja vedonnut muidenkin ihmisten kiinnostukseen, Jussi alkoi vajota muistinsa sumeaan värikkääseen suohon. Lopputulos, Teatterinjohtaja: Miten teatterimies muistaa, eli Jäljen häivä, on jokaisen teatterin ystävän luettava! Alaa tuntematonkin saattaa kirjasta kiinnostua. Teatterilaiset eivät uskalla jättää sitä lukematta.
Kohun saattelemana ilmestynyt Kai Ekholmin kirjoittama Matti Nykäsen elämäkerta kertoo paitsi kohteestaan, myös jälkikekkoslaisesta Suomesta, urheilupomojen mahdista ja murheista sekä juorulehtien tavasta tehdä juttuja.
4.12.2023 | Anna-Leena Perämäki
Piilossa on eläytyvä ja huolellisesti taustoitettu elämäkerrallinen tietoteos, joka sijoittuu kansallissosialistisen Saksan miehittämään 1940-luvun Norjaan. Se kertoo nuoren juutalaisnaisen Betzy Rosenbergin sotavuosien piileskelystä rakastettunsa kodissa laajentuen samalla kuvaukseksi koko Norjan juutalaisväestön kohtaloista toisessa maailmansodassa.
Karolina Kouvolan Pohjolan noituus: Magian historia Pohjoismaissa (2023) on lukijaystävällinen tietokirja, joka tutustuttaa pohjoismaiseen magiaan, taikuuteen ja noituuteen aina rautakaudelta nykyajan kynnykselle. Kirjassa nousevat esiin muun muassa niin alueelliset erot kuin sukupuolittuneet erot suhteessa magian ja noituuden harjoittamiseen ja siihen, keitä noituuden harjoittamisesta syytettiin.
Ympärillämme käydään jatkuvaa taistelua ihmisten ajasta, mielipiteistä ja myötätunnosta. Valeuutiset, harhautukset ja uuskieli ovat tehokkaita informaatiosodan aseita, mutta tiivis tietopaketti tarjoaa tietoa torjuntataistelun tueksi.