12.12.2022 | Jouni Jäppinen

1960-luvulla kansakoulun opista jäi ainakin se mieleen, ettei elämää olisi ilman merta! Turun yliopiston tutkijat Maarit Leskelä-Kärki ja Otto Latva toteavat vastikään ilmestyneen Meri ja Tove kirjansa alkusanoissa kaiken elollisen olevan riippuvaista merestä ja että maailmaa kaikkine lajeineen, ihminen mukaan lukien, uhkaa juuri nyt epävarmuus, ilmastonmuutos, lämpötilan nousu, mannerjäätiköiden sulaminen, merien saastuminen ja merenpinnan nousu. Näin pitääkin tehdä ja kaikki sanat ja teot, jotka edistävät jollain muotoa merien ja muun ympäristömme suojelua, ovat tällä hetkellä enemmän kuin ajankohtaisia. Nyt ilmestynyt Meri ja Tove on juuri sellainen.

Lue lisää

Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia on yksi viime vuosien puhutuimmista ja myydyimmistä historiantutkimuksen alan populaarijulkaisuista. Kirjassa kyseenalaistetaan muun muassa kulttuurievoluution selitysmalleja, ajatuksia valistusfilosofian kehityksestä ja monia julkisessa keskustelussa esitettyjä käsityksiä siitä, millaiset lainalaisuudet yhteiskuntien muutosta ohjailevat. Teoksessa on monia puutteita ja useat tutkijat ovat ehtineet jo kritisoida sitä, mutta jo pelkkä arkeologisen ja antropologisen tutkimuksen sekä aatehistoriallisen aineiston esittely on mielenkiintoista ja arvokasta ja sen takana on ollut varmasti valtava työmäärä.

Lue lisää

7.12.2022 | Lassi Saressalo

Itsenäisessä valtiossa käynnistyy kansan tukemana demokratiakehitys, johon naapurivaltio suhtautuu vihamielisesti. Naapurivaltioiden sotajoukkoja kootaan valtion ulkorajoille. Naapurin virallinen propagandakoneisto hyökkää itsenäisen valtion kimppuun. Naapurivaltio ilmoittaa voivansa tulla pelastamaan valtion demokratian. Rajalle siirretyille joukoille kerrotaan laajasta sotaharjoituksesta, mukana on myös varusmiesyksiköitä. Joukoille jaetaan taisteluvarustus ja ammukset. Naapurivaltio ylittää sotavoimillaan rajan. Ei, kyse ei ole Ukrainasta vaan Tšekkoslovakiasta elokuussa 1968.

Lue lisää

1

Qatarissa pelattavat jalkapallon miesten maailmanmestaruuskilpailut ovat ilahduttavasti elävöittäneet alueen tutkimusta ja siitä keskustelua. Mediatutkimuksen dosentti ja kulttuurimaantieteilijä Sami Kolamo hyökkää uudessa kirjassaan voimakkaasti sekä kisoja että kansainvälistä jalkapalloliittoa (FIFA) vastaan. Taskukirjan kokoisen ja kipakasti kirjoitetun teoksen lukeminen on helppoa ja nopeaa kaikille aiheesta vähänkin kiinnostuneelle. Lukeminen kyllä kannattaa, etenkin jos joku ei vielä ole lainkaan tietoinen Qatariin ja FIFA:an liittyvistä ongelmista. Varjopuolena on teoksen lähes täydellinen yksipuolisuus ja vain osin vakuuttava lähdepohja sekä muutamat asia- ja ymmärrysvirheet.

Lue lisää

28.11.2022 | Antero Leitzinger

Ulkomaalaisten naisten maahanmuutosta Suomeen ei ole mitään perustutkimusta, eikä edes tilastoa. Siksi kokonaiskuva on koottava sirpaleista ja elämäkerroista. Nykyisin aineistoa karttuu nopeasti ja kyse on moitteettomasti tehdystä historiantutkimuksesta, joka ansaitsee tulla luetteloiduksi ja hyödynnetyksi laajemminkin. Tämä elämäkerta sisältää muutaman arvoituksen, jotka luultavasti joskus vielä ratkeavat, mutta joista voi oppia, millaisia lähteitä on käytettävissä ja mitä niistä selviää tai ei selviä.

Lue lisää

25.11.2022 | Markku Roinila

Rob Boddicen Tunteiden historia on tarpeellinen pamfletti nykyajan kapeasta tunnekäsityksestä. Se esittää rikkaan valikoiman menneisyyden rikkaita tunnekokemuksia ja kontrastoi ne nykyajan onnellisuusvaatimukseen, jolla on lopultakin vähän tekemistä taloudellisen hyvinvoinnin kanssa.

Lue lisää

Esa Ruuskasen, Paula Schönachin ja Kari Väyrysen toimittama Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on kattava ja laadukas kokonaisesitys Suomen ympäristöhistoriasta ja paikkaa merkittävän puutteen suomalaisessa ympäristöhistorian kirjallisuudessa. Teos on parhaimmillaan ympäristömuutoksien, -ajattelun ja -politiikan tarkastelussa, mutta muutosvoimien selittämisessä se ei onnistu aivan yhtä hyvin.

Lue lisää

22.11.2022 | Lassi Saressalo

Satojen tuhansien toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoon joutuneiden sotavankien joukossa 3400 suomalaista oli vain näkymätön murunen. Kotiin heistä pääsi vain parisen tuhatta. Mutta jokaisella heistä on oma tarinansa. Näistä tarinoista, pikemminkin kertomuksista, Timo Malmi on koonnut neljä matkaa sotavankileirien maailmaan. Maailmaan, joka ei ollut ilolla pilattu.

Lue lisää

21.11.2022 | Antero Leitzinger

Yhä kipeämmin tajuamme, kuinka tärkeää olisi tuntea Kiinaa ja karistaa orientalistiset illuusiot salaperäisestä kaukomaasta. Kiina on tullut lähelle poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti, eikä enää salaile pyrkimystään osallistua koko maailman muokkaamiseen. Sen romantiikka on karissut nopeasti, mutta tiedon sirpaleiden keräämiseksi ja jäsentämiseksi tarvitaan hyvää käsikirjaa. Kiinan poliittinen järjestelmä on sellaiseksi tarkoitettu teos ja soveltuu yliopisto-opiskelijoiden lisäksi kaikille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille. Lähde- ja lyhenneluettelot, kartat sekä hakemistot nimiin ja käsitteisiin kiinankielisine sanastoineen vahvistavat käsikirjamaisuutta.

Lue lisää

18.11.2022 | Markku Soikkeli

Tolkien ja Kalevala kelpaisi akateemiseksi skuupiksi: ilman meidän kansallisteostamme olisi fantasiakirjallisuuden tärkein klassikko jäänyt syntymättä ja kokonainen genre vaille kivijalkaa! Paikoin ylitulkintoihin sortuva esittely J.R.R. Tolkienin fiktion ja Elias Lönnrotin Kalevalan välillä kuitenkin ristivalottaa molempien mytologioiden maailmanrakennusta.

Lue lisää

Runsaasti ja taidolla kuvitettu hakuteos Helsingin yli 60 ulkomaanedustustosta ja niiden arkkitehtuurista sisältää myös huolella kirjoitettua diplomatian historiaa. Se tarjosi jo ennen koronavuosia tilaisuuden nojatuolimatkailuun tai mielenkiintoisiin kaupunkikävelyihin Helsingissä.

Lue lisää

Ruotsin ja Venäjän välinen hattujen sota (1741–1743) on Ruotsin sotahistorian kenties surkein tapahtumaketju. Suurvallan palautus muuttui sotilaiden eloonjäämistaisteluksi nälkää ja tauteja vastaan sekä armeijan päättömään perääntymiseen. Jälkiselvittelyissä sodanjohdosta vastanneet ja Ruotsin sotilaskunnian tahraamisesta tuomitut henkilöt kärsivät päättömän lopun. Teemu Keskisarja syventyy uusimmassa kirjassaan hattujen sodan mielettömyyksiin.

Lue lisää

Joskus historiallinen romaanikin on niin lähellä elämäkertaa ja onnistuu välittämään inhimillisen elämän tuntemuksia niin hyvin, että siitä on iloa historiasta kiinnostuneille ja historiantutkijoillekin. Sadik-Oglin trilogiasta on ilmestynyt kaksi paksua osaa, joita voi suositella Nikolai II:n ajan muslimielämästä ja Suomeen-muutosta kiinnostuneille.

Lue lisää

Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism on Venäjän tuntijana uskottavan brittijournalistin Charles Cloverin tietorikas teos Putinin ulkopolitiikan aatteellisena taustana vaikuttavasta Euraasian käsitteestä. Clover lähtee liikkeelle lokakuun vallankumousta paenneiden venäläisten emigranttien epätoivosta. Kun vanhaa Venäjää ei näyttänyt voitavan palauttaa, oli lohduttauduttava ajatuksella suuresta yhteisestä Euraasiasta, jossa kansat ja heimot rauhassa vaalisivat kulttuurejaan. Anna Ahmatovan poika Lev Gumilev nosti esille arojen heimojen sivistysperinnön, mikä herätti Neuvostoliiton johdossa epäluuloa ja Euraasian käsitteen torjuntaa. Glasnostin myötä epäluulo hälveni.

Lue lisää

9.11.2022 | Antero Leitzinger

Yli sata vuotta sitten Suomeen muuttaneen tataarin muistelmat auttavat ymmärtämään, mistä kaikesta maahanmuutossa on kyse ja miltä itsenäistyvä Suomi näytti muslimin silmin. Tutustuminen suomennoksen rinnalla kulkevaan mishäärinmurteeseen ja sen vertailu turkkilaisiin kieliin kiinnostanee muitakin kuin turkologeja.

Lue lisää

7.11.2022 | Lassi Saressalo

Suomalaiset ovat vihdoin heränneet huomaamaan nuorten jengiväkivallan. Maankuulu raplaulaja on tuomittu vuosien vankeuteen taposta. Hänestä on kuitenkin tehty ihailevia tekstejä sosiaaliseen mediaan. Gangstarap on uutta viestintää, jota ymmärtävät vain vihkiytyneet. Ollaan Ruotsin tiellä – Ruotsi on jo valtameren takaisen esimerkin mukaiseen nuorisokulttuuriin luisunut.

Lue lisää

4.11.2022 | Leena Rossi

Tuskin kukaan välttyy elämässään rakkaushuolilta. Kulttuurihistorioitsija, FT Henna Karppinen-Kummunmäki tarkastelee uudessa teoksessaan Sydänsurujen historia sitä, millaisia murheita rakkaus on vuosisatojen ja -tuhansien aikana aiheuttanut ja miten ihmiset ovat tuskistansa selvinneet. Myös omien kokemustensa kautta kirjailija osoittaa, että murheen alhosta voi nousta nauttimaan elämästä uudelleen. Kipeää aihetta välillä ironisestikin käsittelevää kirjaa voi lukea riippumatta siitä, missä rakkaudentaudin vaiheessa oma sydän on.

Lue lisää

3.11.2022 | Antero Leitzinger

Frankopan on jo useammallakin kirjallaan korostanut länsimaiden vuosituhantista kultturivelkaa itämaille, muinaisesta Persiasta nykyiseen Kiinaan asti. Kansat, kauppa ja kulttuurivaikutteet siirtyivät reittejä, joita on kutsuttu silkkiteiksi. Etappeina olevat Keski-Aasian kansat tunnetaan kovin huonosti, koska ovat jääneet historiakirjojen ja kartastojen marginaaleihin. Koreasta ulkoasustaan huolimatta Frankopanin kutkuttava kirja myös hämmentää, sillä se sivuuttaa uiguurit ja muut silkkiteiden kanta-asukkaat, joille jää lähinnä vieraita viihdyttävien kansantanssijoiden ja kantajien osa itäisten itsevaltiaiden ohjaamassa näytelmässä.

Lue lisää

2.11.2022 | Lassi Saressalo

Kun Suomen armeijan hyökkäys kesällä 1941 oli edennyt Karjalankannaksella vanhalle rajalle ja vähän ylikin, tuli partiotiedustelu siellä mahdottomaksi venäläisten tiiviin puolustusryhmityksen vuoksi. Siksipä Kannaksella toiminut kaukopartio-osasto Vehniäinen siirrettiinkin operoimaan Syväriltä etelään. Mitä sieltä haettiin, siitä kertoo Mikko Porvalin Syvärin takana. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43.

Lue lisää

1.11.2022 | Rauli Mickelsson

Politiikan uudet pelurit – Viestintätoimistojen valta on tärkeä selvitys todella ajankohtaisesta aiheesta. Se provosoi keskustelemaan viestintätoimistoista ja demokratian tilasta.

Lue lisää