Juri Nummelinin kirja Sarjakuvan lyhyt historia kertoo tiiviisti sarjakuvan pitkän historian ja luo myös laajan katsauksen nykyajan vaihtoehtoisesta sarjakuvasta.

Lue lisää

5.1.2019 | Nita Mäenpää

Historioitsija Mirkka Lappalaisen tuorein teos johdattaa sulavin sanankääntein matkalle 1600-luvun ihmisten mielenmaisemaan. Sairaus ja kuolema olivat arkielämän todellisuutta, eikä Ruotsissa vallinnut puhdasoppinen usko luvannut juuri autuaampaa kuolemanjälkeistä elämää. Noitamyytti ja noitavainot olivat ihmisten tapa hakea voimaa ja valtaa arkitodellisuuden toiselta puolen.

Lue lisää

4.1.2019 | Olli Kleemola

Tuoreessa kirjassaan Anna Larsdotter käsittelee naisten roolia sodissa kautta historian. Teos keskittyy henkilöihin ja antaa sotiin osallistuneille naisille äänen päiväkirjojen, kirjeiden ja muistelmien avulla,

Lue lisää

Stephen Kingin Kirjoittamisesta on nimensä mukaisesti kaksijakoinen teos. Yhtäältä se on omaelämäkerrallinen muistelmateos, toisaalta opas kirjoittamisesta, tai ainakin Stephen Kingin tavasta kirjoittaa.

Lue lisää

Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteiden kuvaus keskittyy pääasiassa vain toiseen osapuoleen – suomalaisiin. Erityisesti huomiota kiinnitetään suomalaisen kulttuurielämän rajoituspyrkimyksiin ystävyyspolitiikan nimissä.

Lue lisää

18.12.2018 | Henna Karppinen-Kummunmäki

Wiurilan Anna Lisa on sympaattinen kirja yhden naisen elämästä, jota on määrittänyt sukutausta ja sen tuomat velvollisuudet. Valitettavasti kirjan toteutus on jäänyt puolitiehen. Aiheen kaikkea potentiaalia ei ole hyödynnetty ja se jää lukijalle etäiseksi.

Lue lisää

”Haluatko tietää millainen on maailman tila? Kysy simpanssilta! Haluatko tietää itse? Opettele ajattelemaan faktatietoisesti!” Tähän raflaavaan asetelmaan tiivistyy Hans Roslingin, Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin teos, jossa ihmisen tietämättömyyttä maailmaa koskevista faktoista ruoditaan pureutumalla ihmisen intuitiivisiin ajatteluntapoihin.

Lue lisää

13.12.2018 | Ilkka Pirttilä

Brittiläinen politiikan teorian professori Chantal Mouffe on kirjoittanut tiiviin kirjan "populistisesta momentumista" läntisessä nykypolitiikassa. Hän tekee eron oikeistopopulismin ja vasemmistopopulismin välillä. Molemmat pitävät eliitin ja kansan ristiriitaa nyky-yhteiskunnan käymistilan syynä, mutta määrittelevät sen eri tavoin.

Lue lisää

Helena Petäistö on yksi näkyvimpiä Ranskan politiikan ja kulttuurielämän asiantuntijoita. Hänen teoksensa käy yleistajuisesti läpi vuoden 2017 Ranskan presidentinvaalin tapahtumat ja tuoreen presidentin Emmanuel Macronin taustan. Kirja on kevyt mutta informatiivinen lukukokemus, jossa on hengästyttävän paljon yksityiskohtia ja asiatietoa nyky-Ranskan keskeisimmistä poliitikoista ja heidän taustoistaan. Viihdyttävän kirjan ainoa heikkous on hieman liiankin yleistajuinen kieli, joka ajoittain olisi kaivannut tarkempaa toimittamista.

Lue lisää

7.12.2018 | Leena Rossi

Elämä vie ja sinä vikiset (Pitäisikö asialle tehdä jotain?) on Sarah Knightin toinen teos. Hän on kirjoittanut sen samalla rempseällä ja vähän roisilla tyylillä kuin esikoiskirjansa Viis veisaamisen elämänmullistava taika (2018), joka on noussut maailmanlaajuiseksi myyntimenestykseksi. Uudessa kirjassaan Knight tarjoaa ”tajunnanräjäyttävän” priorisointimenetelmän, jonka avulla lukija voi panna mielensä ja elämänsä järjestykseen voidakseen käyttää aikansa, energiansa ja rahansa siihen, mitä todella haluaa tehdä. Tutkijan ja muunkin tietotyöläisen kannattaisi ehkä kokeilla Knightin neuvoja.  

Lue lisää

Nobel-palkitun kirjailijan, Svetlana Aleksijevitsin uusin suomennettu "yhteisöromaani" on dokumentti Neuvostoliiton viimeisistä vuosikymmenistä. Haastatellut ihmiset, monet naisia, kertovat omat poukkoilevat tarinansa niin elävästi, että ne muistuttavat dokumenttielokuvan ”puhuvia päitä”. Kyseessä on mestariteos – jatkoa Aleksander Solzhenitsynin Vankileirien saaristolle, mutta paljon pehmeämmässä ja moniulotteisemmassa, polyfonisessa mielessä.

Lue lisää

Seppo Tiitisen muistelmat ovat sujuvasti kirjoitettu kertomus lähes neljästäkymmenestä vuodesta suomalaisen valtahierarkian huipulla. Teos rakentuu lähes ideaalistyyppisenä kansallisena kertomuksena, jossa päähenkilö ei nosta itseään jalustalle vaan näyttäytyy vaatimattomana virkamiehenä, joka vaatimattomista oloista ponnisti korkealle. Tiitisen pohdinnoissa on tiettyä rauhallisuutta, jonka ansiosta teos ei lankea sensaatiohakuisuuden ansaan, vaan muistelee lähihistorian tapahtumia jonkinlaisen lempeän ironian ja vallan huipun tarjoaman etäisyyden kautta.

Lue lisää

26.11.2018 | Iiris Sarmas

Taiteilijoiden taivaat on taidekirja, joka ei ole mitenkään perinteinen. Vaikka se on painettu hyvälle paperille, taitettu kauniisti ja rauhallisesti ja siinä on paljon kauniita teoskuvia, teksti on jotain muuta kuin taidepuhetta. Kyse on paitsi taiteessa kuvatuista säätiloista myös johdatusta pilvien maailmaan, vaikka kirjassa ei varsinaista pilvikuvastosta olekaan. Kaikkiaan lukukokemus on miellyttävän virkistävä. Ehkäpä tästä oppii jotain uutta tai ainakin ymmärtää, että näkemäänsä voi tarkastella kukin oman kokemus- ja osaamispohjansa kautta.

Lue lisää

1

22.11.2018 | Helena Ruotsala

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva Petsamosta on mieliimme piirtynyt. Toisen maailmansodan jälkeen Petsamon asukkaat joutuivat jättämään sen ja heidät majoitettiin eri puolille Lappia. Petsamon evakkojen kaipaus kotiseudulleen on siirtynyt uusille sukupuolille ja reaalistuu nyt yhdisty

Lue lisää

21.11.2018 | Tuukka Karlsson

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi pureutuu esseessään suomen kieleen, kansallisvaltion rakentumiseen ja kielipolitiikkaan. Polveilevan teoksen ydinsanoma tiivistyy suomen kielen puolustuspuheeksi tilanteessa jossa englanti valtaa alaa yhteiskunnan eri tasoilla.

Lue lisää

20.11.2018 | Helena Pilke

Arvo Tuominen tunnetaan dokumenttifilmien tekijänä; viime vuosina hän on tutustuttanut televisionkatsojia lähinnä rajantakaiseen Karjalaan. Sinne vie myös hänen kirjansa Karjala - koko tarina.

Lue lisää

Historiallinen amerikansuomalaisuus kiinnostaa 2010-luvun suomalaisia edelleen yllättävän paljon. "Fintiaaneihin" kohdistuvan kiinnostuksen ohella 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suuren muuttoaallon jälkeinen siirtolaiskulttuuri nousee Suomessa yhä edelleen aika ajoin esille. Luukan teos on mielenkiintoinen arkitason kuvaus urbaanista amerikansuomalaisuudesta.

Lue lisää

19.11.2018 | Terhi Katajamäki

Nyky-yhteiskunta suosii osallistuvaa, sosiaalista, ulospäinsuuntautunutta ja itsenäistä toimijaa. Miltä tuntuu, kun läheisen käyttäytyminen onkin syrjäänvetäytyvää? Miltä tuntuu, kun pakonomaiset liikkeet haittaavat esimerkiksi kaupassa käyntiä? Neuropsykiatristen oireyhtymien kanssa elävät kertovat.

Lue lisää

Vesa-Matti Lahden Siperia kutsuu! ja Julia L. Mickenbergin American Girls in Red Russia ovat taiten laadittuja tietokirjoja, jotka perustuvat osittain samoihin alkuperäislähteisiin. Lahden teos valottaa teollisen siirtokunnan elämää Siperiassa, Kemorovon kaivoskaupungissa 1920-luvulla, ja Mickenbergin kirja käsittelee amerikkalaisia naisia varhaisessa Neuvostoliitossa, osittain samaisessa Kemerovon siirtokunnassa. Myös amerikkalaisen toimittajan ja kirjailijan Ruth Kennellin hahmo yhdistää teoksia. Molemmat kirjat ovat kiinnostavia kurkistusaukkoja Neuvostoliiton ulkomaalaisten rakentajien arkeen.

Lue lisää

12.11.2018 | Juuso Koponen

Rasismia ovat Suomessa tutkineet erityisesti yhteiskuntatieteilijät, kulttuurintutkijat ja aatehistorioitsijat. Voisiko myös filosofialla olla annettavaa rasismia koskevaan akateemiseen keskusteluun? Jani Sinokin toimittaman monipuolisen ja kiinnostavan artikkelikokoelman perusteella vastaus on myönteinen.

Lue lisää