Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Kysymykset liittyivät keskeisinä alkemian satojen vuosien historiaan. Miten suhtautua alkemiaan tieteenalana, jota on vuosisatojen eri aikoina värittänyt salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofia, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, teosofia, spiritualismi ym. Uusi Alkemian historia antaa varsin kiinnostavan ja kattavan kuvan eurooppalaisen alkemian pääpiirteistä.
Keski-Suomen museossa elämäntyönsä tehneen Erkki Fredriksonin kookas, runsaasti kuvitettu teos Pöydän iloja pikkukaupungissa on maistuva johdatus Jyväskylän asukkaiden – niin rikkaiden kuin kaikkein köyhimpienkin – ruokapöytien äärelle.
Marjut Hjeltin yhteen kokoamat myytit ja tarinat kutsuvat matkalle animistisen maailmankuvan värittämään todellisuuteen, jossa jäniksiä sekä kuunneltiin että kunnioitettiin. Lukija joutuu lähtemään tälle vaativalle matkalle nyt kuitenkin melko heikoin eväin eikä myyttien ja tarinoiden mukanaan kantama viesti onnistu avautumaan kaikessa rikkaudessaan.
Symbolitutkija Liisa Väisäsen uusin teos näyttää, miten ikiaikaiset symbolit elävät edelleen arjessamme, mistä kaikkialta niitä löytää ja mitä ne meille kertovat. Kirja on syväsukellus kulttuurihistoriaan, ja se toimii hyvin myös hakuteoksena.
Anni Reuterin teos rakentuu kolmelle tasolle. Ensinnäkin hän jäljittää omia sukulaisiaan, jotka kokivat kovan kohtalon neuvostoajan vainoissa. Toiseksi hänen erityiskohteenaan ovat inkerinsuomalaiset ja heihin eri vaiheiden aikana kohdistetut vainot. Kolmas teema on laajemminkin suomalaisiin Neuvostoliitossa kohdistuneet karkotus- ja murhatoimenpiteet.
Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Sara Griberg kertoo kirjassaan Historian rakastavaiset: Kaksi vuosituhatta intohimoa ja skandaaleja 25:stä aikanaan hyvin tunnetusta parista. Niiden kohtalot kiinnostavat ihmisiä yhä. Tarinat alkavat Kleopatrasta ja Marcus Antoniuksesta ja päättyvät prinssi Charlesiin ja Lady Dianaan. Useita pareja voi toki nimittää aidosti rakastavaisiksi, mutta ei suinkaan kaikkia.
30.10.2023 | Sinikka Selin
Helppolukuinen ja kauniisti taitettu teos yhtäältä uusintaa siirtokarjalaisuuteen liitettyjä stereotypioita ja kultaa luovutettuun Karjalaan sijoittuvaa muisteloa, toisaalta tuo esiin sitä moniulotteisuutta, mitä siirtokarjalaisten jälkipolvien kokemukseen karjalaisuudesta liittyy.
Kirjastoluokittelussa Pekka Saurin pokkarinakin ilmestynyt Onnen harha (Minerva 2022, 2023) löytyy luokkien ”Elämänfilosofia” ja ”Elämäntaito” alta. Kirja on kuitenkin vahvasti omakohtainen kuvaus Pekka Saurin elämästä ja siinä tapahtuneesta suuresta käänteestä. Luontokin on läsnä: jokainen luku on kehystetty kirjoittajan luontokokemuksilla. Kertomus kulkee välillä niin taivaallisissa sfääreissä, että kirjan voisi luokitella melkeinpä teologiseksi. Vaikka se on ennemminkin tietokirja kuin kaunokirjallinen teos, kerronta on paikoin lyyrisen kaunista. Kirjaa on siis vaikea sijoittaa mihinkään lokeroon. Ei ihme, koska se leijuu elämän suurten kysymysten ja arkisen konkretian välimaastossa.
Parikymmentä vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella kiinnostusta, joka nykyään kohdistuu kansallispukuihin. Mutta miten kansallispuvut ovat syntyneet ja mitä kaikkea kansallispuvun vaiheisiin kuuluu? Taidehistorioitsija Leena Elina Valkeapää on tarkastellut teoksessaan kansallispukuja innostuksen alkuvaiheilta nykyaikaan, pukujen määrittelyä ja siihen liittyneitä keskusteluja. Hän käsittelee myös kansallispukujen käyttöä ja pukujen muotivaihteluja. Erikoisesimerkkinä Valkeapää nostaa esille Sääksmäen puvun.
Venäjän presidentillä on selkeä näkemys Venäjän historiasta. Historia osoittaa että Venäjä on suuri ja vahvat johtajat sille oleellinen edellytys. Kaksi kansainvälistä historiankirjoittajaa, Antony Beevor ja Vladislav Zubok, etsivät Venäjän luonnetta 1900-luvun käänteentekevistä tapahtumasarjoista, Beevor vuoden 1917 vallankumouksesta ja sitä seuranneesta sisällissodasta ja Zubok Neuvostoliiton hajoamiseen 1991 johtaneista Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan kumouksista. Kumpikin paneutuu seikkaperäisesti reaalimaailman tapahtumakulkuihin ja henkilötoimijoihin.
Kirjassaan Yksin, kiitos toimittaja ja kirjailija Marika Riikonen käsittelee ihmisen tarvetta olla yksin. Hän erittelee ja kommentoi monien kirjoittajien näkemyksiä aiheesta, mutta kertoo ennen kaikkea miten, missä, milloin ja miksi hän itse on kokenut hyvää yksinoloa tai sen puutetta. Hän on varma, että kaikilla ihmisillä on tarve olla yksin ainakin joskus, vaikka yhteiskunta leimaakin halun olla yksin lähinnä itsekkääksi ja omituiseksi. Moni lukija voi huomata, ettei hän ole yksinolon kaipuussaan mikään kummajainen.
"Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos" on kattava perusteos, joka avaa monitieteistä muistitietotutkimuksen historiaa, teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja sekä nykyistä tutkimuskenttää monipuolisesti. Se soveltuu käsikirjaksi niin opinnäytetyön tekijöille kuin tutkijoillekin.
Sukututkimusta eivät kaikki pidä historiantutkimuksena eivätkä arvosta sitä ylipäätään. Silti sitä harrastavat lukemattomat suomalaiset. Teoksessaan Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle (2019) FT Tiina Miettinen käsittelee suomalaisen sukututkimuksen historiallisia vaiheita, merkkihenkilöitä ja -teoksia, suku-käsitteen muuttumista sekä sukututkimuksen virtauksia. Varoitus: Teos saattaa aiheuttaa sukututkimuskuumeen niille, jotka eivät ole aikaisemmin tautia poteneet.
Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään on valtava tietopaketti sotilasmaantieteestä ja maantieteen vaikutuksista sodankäyntiin. Tuunainen on suorittanut merkittävän urakan analysoituaan maaston ja maantieteen vaikutuksia historiallisiin sotatoimiin ja taisteluihin. Maastoanalyysia sen sijaan sotahistorian tutkimuksesta löytyy harvemmin. Tällä yleisesityksellä Tuunainen korjaa tätä tutkimuksellista puutetta oikein mainiosti ja tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä historiallisten taisteluiden sotilasmaantieteestä. Ansioksi on laskettava se, että Tuunainen kytkee myös nykypäivän tapahtumat analyysiinsa ja ottaa esimerkkejä.
11.9.2023 | Marko Halonen
Muinaisen Lähi-idän imperiumit on tärkeä teos, sillä Lähi-idästä ei edelleenkään kirjoiteta Suomessa kovinkaan paljon, varsinkaan akateemisten huippututkijoiden toimesta. Teoksen tekijät ovat professori-/dosenttitasoa ja kirja liittyy Helsingin yliopiston huippuyksikköön. Tämä lisää teoksen uskottavuutta, mutta toki luo samalla paineita: maamme vanhimman, suurimman ja usein myös korkeimmin rankatun yliopiston huippututkijoilta sopii odottaa kovatasoista suoritusta. Pääosin kovat odotukset myös lunastetaan ja lopputuloksena on monipuolinen artikkelikokoelma muinaisen Kaksoisvirranmaan ja sen tutkimuksen eri teemoista.
Kauniin ja perusteellisen kirjan ansioihin kuuluu lukijan ottaminen mukaan historiantutkimuksellisen prosessin etenemiseen, viimeistelty ulkoasu todella runsaine kuvituksineen sekä kiinnostava uusi ymmärrys musiikkiperinteen muodonmuutoksista. Lopputuloksesta välittyy hienoinen sirpaleisuus ja poukkoilevuus, mutta kaiken kaikkiaan "He tekivät laulun" on ilman muuta ansiokas ja tutustumisen arvoinen teos.
Risto Heiskalan yhdessä Jari Aron, Olli Herrasen ja Riku Viitamäen kanssa kirjoittama teos Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista maamme hallitsemistapaan on epäanalyyttinen ja pinnallinen raapaisu, joka suurelta osin jättää hyödyntämättä sen laajaan aineistopohjaan liittyvän potentiaalin. Teoksen epäsystemaattinen esitystapa yhdistettynä aihepiirin tieteellisten keskustelujen heikkoon tuntemiseen luo kokonaisuuden, joka lukemisen jälkeen lukija on enemmän hämmentynyt kuin ennen luku-urakan aloittamista.
23.8.2023 | Pauli Heikkilä
Operaatio Kekkonen (2000) on Vesa Sisätön, Anu Ala-Korpelan ja Mikko Metsämäen vauhdikas veijarikertomus tasavallan päämiehestä, joka muun muassa vaihdetaan toiseen henkilöön palmupuun latvustossa. Operaatio Kekkonen (2022) sen sijaan on Mikko Virran väitöskirjaan perustuva tietokirja, joka paljastaa presidentin aiemmin tuntemattomia yhteyksiä läntisiin tiedustelujärjestöihin. Tämänkin kirjan jälkeen Kekkosessa riittää tutkittavaa, vaikka kirjojen nimet ovat valitettavasti jo loppuneet kesken.
Olkatoppaukset, takatukka, kulutusjuhlat ja Mauno Koivisto. Tai kreppiraudat, juppikulttuuri ja suomalaiset naispapit. 1980-luku eli kasari elää vahvana ihmisten mielissä. Ajanjakso on vielä hyvin muistissa ja tavoitettavissa, sillä monet sen kokeneet ovat edelleen olemassa ja hyvissä voimissa. 1980-luvulla syntyneet viettävät kuluvalla vuosikymmenellä nelikymppisiään. Millaiseen maailmaan me 1980-luvun lapset oikein synnyimme ja mitä ajasta muistamme?
Puut puhuvat on kaunis puheenvuoro yllättävän vähän tarkastellusta aiheesta: metsäluonnon henkisestä, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä arvosta suomalaisille ja muille pohjoisille sukulaiskansoillemme.