2.11.2023 | Leena Rossi

Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Sara Griberg kertoo kirjassaan Historian rakastavaiset: Kaksi vuosituhatta intohimoa ja skandaaleja 25:stä aikanaan hyvin tunnetusta parista. Niiden kohtalot kiinnostavat ihmisiä yhä. Tarinat alkavat Kleopatrasta ja Marcus Antoniuksesta ja päättyvät prinssi Charlesiin ja Lady Dianaan. Useita pareja voi toki nimittää aidosti rakastavaisiksi, mutta ei suinkaan kaikkia. 

Lue lisää

Helppolukuinen ja kauniisti taitettu teos yhtäältä uusintaa siirtokarjalaisuuteen liitettyjä stereotypioita ja kultaa luovutettuun Karjalaan sijoittuvaa muisteloa, toisaalta tuo esiin sitä moniulotteisuutta, mitä siirtokarjalaisten jälkipolvien kokemukseen karjalaisuudesta liittyy.

Lue lisää

27.10.2023 | Arto Mustajoki

Kirjastoluokittelussa Pekka Saurin pokkarinakin ilmestynyt Onnen harha (Minerva 2022, 2023) löytyy luokkien ”Elämänfilosofia” ja ”Elämäntaito” alta. Kirja on kuitenkin vahvasti omakohtainen kuvaus Pekka Saurin elämästä ja siinä tapahtuneesta suuresta käänteestä. Luontokin on läsnä: jokainen luku on kehystetty kirjoittajan luontokokemuksilla. Kertomus kulkee välillä niin taivaallisissa sfääreissä, että kirjan voisi luokitella melkeinpä teologiseksi. Vaikka se on ennemminkin tietokirja kuin kaunokirjallinen teos, kerronta on paikoin lyyrisen kaunista. Kirjaa on siis vaikea sijoittaa mihinkään lokeroon. Ei ihme, koska se leijuu elämän suurten kysymysten ja arkisen konkretian välimaastossa.

Lue lisää

23.10.2023 | Merja Leppälahti

Parikymmentä vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella kiinnostusta, joka nykyään kohdistuu kansallispukuihin. Mutta miten kansallispuvut ovat syntyneet ja mitä kaikkea kansallispuvun vaiheisiin kuuluu? Taidehistorioitsija Leena Elina Valkeapää on tarkastellut teoksessaan kansallispukuja innostuksen alkuvaiheilta nykyaikaan, pukujen määrittelyä ja siihen liittyneitä keskusteluja. Hän käsittelee myös kansallispukujen käyttöä ja pukujen muotivaihteluja. Erikoisesimerkkinä Valkeapää nostaa esille Sääksmäen puvun.

Lue lisää

Venäjän presidentillä on selkeä näkemys Venäjän historiasta. Historia osoittaa että Venäjä on suuri ja vahvat johtajat sille oleellinen edellytys. Kaksi kansainvälistä historiankirjoittajaa, Antony Beevor ja Vladislav Zubok, etsivät Venäjän luonnetta 1900-luvun käänteentekevistä tapahtumasarjoista, Beevor vuoden 1917 vallankumouksesta ja sitä seuranneesta sisällissodasta ja Zubok Neuvostoliiton hajoamiseen 1991 johtaneista Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan kumouksista. Kumpikin paneutuu seikkaperäisesti reaalimaailman tapahtumakulkuihin ja henkilötoimijoihin.

Lue lisää

10.10.2023 | Leena Rossi

Kirjassaan Yksin, kiitos toimittaja ja kirjailija Marika Riikonen käsittelee ihmisen tarvetta olla yksin. Hän erittelee ja kommentoi monien kirjoittajien näkemyksiä aiheesta, mutta kertoo ennen kaikkea miten, missä, milloin ja miksi hän itse on kokenut hyvää yksinoloa tai sen puutetta. Hän on varma, että kaikilla ihmisillä on tarve olla yksin ainakin joskus, vaikka yhteiskunta leimaakin halun olla yksin lähinnä itsekkääksi ja omituiseksi. Moni lukija voi huomata, ettei hän ole yksinolon kaipuussaan mikään kummajainen.

Lue lisää

"Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos" on kattava perusteos, joka avaa monitieteistä muistitietotutkimuksen historiaa, teoreettisia ja menetelmällisiä lähestymistapoja sekä nykyistä tutkimuskenttää monipuolisesti. Se soveltuu käsikirjaksi niin opinnäytetyön tekijöille kuin tutkijoillekin.

Lue lisää

27.9.2023 | Leena Rossi

Sukututkimusta eivät kaikki pidä historiantutkimuksena eivätkä arvosta sitä ylipäätään. Silti sitä harrastavat lukemattomat suomalaiset. Teoksessaan  Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle (2019) FT Tiina Miettinen käsittelee suomalaisen sukututkimuksen historiallisia vaiheita, merkkihenkilöitä ja -teoksia, suku-käsitteen muuttumista sekä sukututkimuksen virtauksia. Varoitus: Teos saattaa aiheuttaa sukututkimuskuumeen niille, jotka eivät ole aikaisemmin tautia poteneet.

Lue lisää

18.9.2023 | Otto Aura

Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään on valtava tietopaketti sotilasmaantieteestä ja maantieteen vaikutuksista sodankäyntiin. Tuunainen on suorittanut merkittävän urakan analysoituaan maaston ja maantieteen vaikutuksia historiallisiin sotatoimiin ja taisteluihin. Maastoanalyysia sen sijaan sotahistorian tutkimuksesta löytyy harvemmin. Tällä yleisesityksellä Tuunainen korjaa tätä tutkimuksellista puutetta oikein mainiosti ja tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä historiallisten taisteluiden sotilasmaantieteestä. Ansioksi on laskettava se, että Tuunainen kytkee myös nykypäivän tapahtumat analyysiinsa ja ottaa esimerkkejä.

Lue lisää

Muinaisen Lähi-idän imperiumit on tärkeä teos, sillä Lähi-idästä ei edelleenkään kirjoiteta Suomessa kovinkaan paljon, varsinkaan akateemisten huippututkijoiden toimesta. Teoksen tekijät ovat professori-/dosenttitasoa ja kirja liittyy Helsingin yliopiston huippuyksikköön. Tämä lisää teoksen uskottavuutta, mutta toki luo samalla paineita: maamme vanhimman, suurimman ja usein myös korkeimmin rankatun yliopiston huippututkijoilta sopii odottaa kovatasoista suoritusta. Pääosin kovat odotukset myös lunastetaan ja lopputuloksena on monipuolinen artikkelikokoelma muinaisen Kaksoisvirranmaan ja sen tutkimuksen eri teemoista.

Lue lisää

Kauniin ja perusteellisen kirjan ansioihin kuuluu lukijan ottaminen mukaan historiantutkimuksellisen prosessin etenemiseen, viimeistelty ulkoasu todella runsaine kuvituksineen sekä kiinnostava uusi ymmärrys musiikkiperinteen muodonmuutoksista. Lopputuloksesta välittyy hienoinen sirpaleisuus ja poukkoilevuus, mutta kaiken kaikkiaan "He tekivät laulun" on ilman muuta ansiokas ja tutustumisen arvoinen teos.

Lue lisää

Risto Heiskalan yhdessä Jari Aron, Olli Herrasen ja Riku Viitamäen kanssa kirjoittama teos Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista maamme hallitsemistapaan on epäanalyyttinen ja pinnallinen raapaisu, joka suurelta osin jättää hyödyntämättä sen laajaan aineistopohjaan liittyvän potentiaalin. Teoksen epäsystemaattinen esitystapa yhdistettynä aihepiirin tieteellisten keskustelujen heikkoon tuntemiseen luo kokonaisuuden, joka lukemisen jälkeen lukija on enemmän hämmentynyt kuin ennen luku-urakan aloittamista.

Lue lisää

Operaatio Kekkonen (2000) on Vesa Sisätön, Anu Ala-Korpelan ja Mikko Metsämäen vauhdikas veijarikertomus tasavallan päämiehestä, joka muun muassa vaihdetaan toiseen henkilöön palmupuun latvustossa. Operaatio Kekkonen (2022) sen sijaan on Mikko Virran väitöskirjaan perustuva tietokirja, joka paljastaa presidentin aiemmin tuntemattomia yhteyksiä läntisiin tiedustelujärjestöihin. Tämänkin kirjan jälkeen Kekkosessa riittää tutkittavaa, vaikka kirjojen nimet ovat valitettavasti jo loppuneet kesken.

Lue lisää

Olkatoppaukset, takatukka, kulutusjuhlat ja Mauno Koivisto. Tai kreppiraudat, juppikulttuuri ja suomalaiset naispapit. 1980-luku eli kasari elää vahvana ihmisten mielissä. Ajanjakso on vielä hyvin muistissa ja tavoitettavissa, sillä monet sen kokeneet ovat edelleen olemassa ja hyvissä voimissa. 1980-luvulla syntyneet viettävät kuluvalla vuosikymmenellä nelikymppisiään. Millaiseen maailmaan me 1980-luvun lapset oikein synnyimme ja mitä ajasta muistamme?

Lue lisää

3.8.2023 | Ilona Hankonen

Puut puhuvat on kaunis puheenvuoro yllättävän vähän tarkastellusta aiheesta: metsäluonnon henkisestä, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä arvosta suomalaisille ja muille pohjoisille sukulaiskansoillemme.

Lue lisää

Edvard Westermarckia (1862–1939) kunnioitetaan kansainvälisesti tunnetuimpana suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä, josta The Westermarck Society, sosiologian tutkijoiden tieteellinen yhdistys on saanut nimensä. Tieteen historiassa Westermarckin arvioidaan edustavan vanhentunutta tutkimusperinnettä, jonka moderni amerikkalainen sosiologia syrjäytti toisen maailmansodan jälkeen. Teoksen kirjoittaja tohtori Otto Pipatti kyseenalaistaa Westermarckin vanhanaikaisuuden ja esittää arvioita siitä, miksi Westermarck unohdettiin.

Lue lisää

17.7.2023 | Esa Mangeloja

Kokonaisuutena dosentti Heikki Roiko-Jokelan historiateos ei ole vain Suomen puolustustarviketeollisuuden vaiheikkaan menneisyyden tärkeä kuvaus, vaan tuo myös merkittävää lisävalaistusta Lapuan patruunatehtaan ja yleensä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityskaariin. Kirja tulee kulumaan tulevina vuosina ahkerasti kaikkien niiden käsissä, joita Suomen puolustustarviketeollisuuden käänteet ja tulevaisuus kiinnostavat.

Lue lisää

10.7.2023 | Paavo Oinonen

Mai Toloselta ilmestyi vuonna 2018 fiktioteos Kupai nau – nähdään pian, jonka perustana olivat oman suvun tarinat maailmalle toimeentulon perään lähteneistä. Toista kirjaansa varten hän on ammentanut lisää sukunsa vaiheista. Esikoisen kulkijasieluja houkutti Amerikan Yhdysvallat. Sen sijaan uudessa Meiltä on aina lähdetty -teoksessa ihmisten horisontti rajautuu pääosin lähemmäs. Kustantaja on vaihtunut OK-kirjasta sastamalalaiseen Wareliaan.

Lue lisää

Sanna-Mari Hovin Matka kuninkaalliseen Tukholmaan on sujuva teos, joka esittelee Tukholman alueen kuninkaallista historiaa matkaoppaan tavoin. Mitään uutta ja yllättävää teos ei tuo, mutta tarjoaa hyvää lisätietoa tuttujen kohteiden historiasta. Vaikka se voi olla hiukan iso mukaan otettavaksi, tarjoaa se inspiraatiota kaupunkilomalle.

Lue lisää

28.6.2023 | Leena Rossi

Tutankhamon on muinaisen Egyptin tunnetuin faarao, vaikka hän hallitsi teinipoikana vain muutaman vuoden 1300-luvulla eaa. Hän tuli maailmankuuluksi, kun brittiarkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa vuonna 1922. Viime syksynä, juuri ennen kuin oli kulunut 100 vuotta hautalöydöstä, ilmestyi dosentti Minna Silverin Tutankhamonin salaisuudet: Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin. Kirjassaan arkeologi-historioitsija johdattaa lukijan Tutankhamonin elämään ja kuolemaan, Carterin arkeologinuraan sekä muinaisen Egyptin kulttuuriin ja sen tutkimiseen arkeologian keinoin.

Lue lisää