Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Olkatoppaukset, takatukka, kulutusjuhlat ja Mauno Koivisto. Tai kreppiraudat, juppikulttuuri ja suomalaiset naispapit. 1980-luku eli kasari elää vahvana ihmisten mielissä. Ajanjakso on vielä hyvin muistissa ja tavoitettavissa, sillä monet sen kokeneet ovat edelleen olemassa ja hyvissä voimissa. 1980-luvulla syntyneet viettävät kuluvalla vuosikymmenellä nelikymppisiään. Millaiseen maailmaan me 1980-luvun lapset oikein synnyimme ja mitä ajasta muistamme?
Puut puhuvat on kaunis puheenvuoro yllättävän vähän tarkastellusta aiheesta: metsäluonnon henkisestä, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä arvosta suomalaisille ja muille pohjoisille sukulaiskansoillemme.
Edvard Westermarckia (1862–1939) kunnioitetaan kansainvälisesti tunnetuimpana suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä, josta The Westermarck Society, sosiologian tutkijoiden tieteellinen yhdistys on saanut nimensä. Tieteen historiassa Westermarckin arvioidaan edustavan vanhentunutta tutkimusperinnettä, jonka moderni amerikkalainen sosiologia syrjäytti toisen maailmansodan jälkeen. Teoksen kirjoittaja tohtori Otto Pipatti kyseenalaistaa Westermarckin vanhanaikaisuuden ja esittää arvioita siitä, miksi Westermarck unohdettiin.
Kokonaisuutena dosentti Heikki Roiko-Jokelan historiateos ei ole vain Suomen puolustustarviketeollisuuden vaiheikkaan menneisyyden tärkeä kuvaus, vaan tuo myös merkittävää lisävalaistusta Lapuan patruunatehtaan ja yleensä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityskaariin. Kirja tulee kulumaan tulevina vuosina ahkerasti kaikkien niiden käsissä, joita Suomen puolustustarviketeollisuuden käänteet ja tulevaisuus kiinnostavat.
Mai Toloselta ilmestyi vuonna 2018 fiktioteos Kupai nau – nähdään pian, jonka perustana olivat oman suvun tarinat maailmalle toimeentulon perään lähteneistä. Toista kirjaansa varten hän on ammentanut lisää sukunsa vaiheista. Esikoisen kulkijasieluja houkutti Amerikan Yhdysvallat. Sen sijaan uudessa Meiltä on aina lähdetty -teoksessa ihmisten horisontti rajautuu pääosin lähemmäs. Kustantaja on vaihtunut OK-kirjasta sastamalalaiseen Wareliaan.
Sanna-Mari Hovin Matka kuninkaalliseen Tukholmaan on sujuva teos, joka esittelee Tukholman alueen kuninkaallista historiaa matkaoppaan tavoin. Mitään uutta ja yllättävää teos ei tuo, mutta tarjoaa hyvää lisätietoa tuttujen kohteiden historiasta. Vaikka se voi olla hiukan iso mukaan otettavaksi, tarjoaa se inspiraatiota kaupunkilomalle.
Tutankhamon on muinaisen Egyptin tunnetuin faarao, vaikka hän hallitsi teinipoikana vain muutaman vuoden 1300-luvulla eaa. Hän tuli maailmankuuluksi, kun brittiarkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa vuonna 1922. Viime syksynä, juuri ennen kuin oli kulunut 100 vuotta hautalöydöstä, ilmestyi dosentti Minna Silverin Tutankhamonin salaisuudet: Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin. Kirjassaan arkeologi-historioitsija johdattaa lukijan Tutankhamonin elämään ja kuolemaan, Carterin arkeologinuraan sekä muinaisen Egyptin kulttuuriin ja sen tutkimiseen arkeologian keinoin.
Charlotta Wolffin elämäkerta vapaaherra Johan Fredrik Aminoffista (1756-1842) luo elävän kuvan uskollisesta Kustaa III:n luottomiehestä ja suosikista, joka joutui vannomaan uskollisuudenvalan aiemman vihollismaan Venäjän keisarille Suomen siirryttyä suuriruhtinaskuntana Venäjän alaisuuteen. Vanha kustavilainen sai suuriruhtinaskunnassakin merkittäviä virkoja, joista erottuaan omistautui perheelleen ja rakastetun Riilahden kartanon hoitamiseen. Kirja ei ole pelkästään poliittinen elämäkerta vaan kuvaa myös aatelin harrastuksia, kiinnostuksen kohteita ja yleisesti ottaen elämäntapaa.
Korkmanin keskeinen sanoma on kulttuurin, uskonnon ja humanismin merkityksen korostaminen teknokraattisen talouspuheen rinnalla. Tunnetusta talousosaajasta paljastuu vahva humanistinen ydin. Teos tarjoaa valtavan määrän tietoa ja pohdittavaa tiiviissä ja korkeasti jalostetussa muodossa. Käsissä on jättiläinen. Perehdyttävää, analysoitavaa ja ajateltavaa riittää. Kaikesta huokuu, että kynää on ohjannut poikkeuksellisen kirkas mieli ja hienostunut tyylitaju. Taustalla on valtava määrä tietoa ja käytännön kokemusta, ääneen pääsevät myös humaanit arvot ja sydämen ääni. Vahva lukusuositus!
Ritva Ylönen kuvaa teoksessaan Järjellä ja tunteella eläytyvästi Laura Harmajaa, kodin taloustieteen uranuurtajaa ja Saima-tyttärensä runoilijakuvan luojaa.
Kokenut jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin vie lukijan matkalle jalkapalloilevaan Suomeen. Kirjan teemat ja näkökulmat ovat kenties ennalta-arvattavia, mutta Sundelinin taitava kynä ja mielenkiintoiset haastateltavat takaavat teokselle paikan suomalaisten jalkapalloihmisten kirjahyllyissä.
Ennen Ranskan vallankumousta eläneille eurooppalaisille julkisuus merkitsi aivan muuta kuin meille. Ei oltu vielä lähelläkään yhteistä käsitystä julkisesta tilasta, lukevasta yleisöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Kaarlo Havun ja Johannes Huhtisen toimittama teos Euroopan varhaismodernin ajan keskustelukulttuureista 1500-luvulta 1700-luvulle näyttää lähikuvia siitä, kuinka eri kansankerrosten oikeutta tietää on aina ohjattu ja ohjelmoitu.
Reetta Hännisen uusin tietokirja Kapinaa ja kiusantekoa kuvaa 1900-luvun alun Suomessa käynnistyneitä venäläistämistoimenpiteitä, niiden suomalaisissa herättämää vastarintaa sekä sitä intoa, jolla tuota vastarintaa valvottiin. Tutkimusaineistona ovat kenraalikuvernöörin kanslian erikoisosaston raportit, joiden huolellinen taustoitus tuo tuttuun aiheeseen Venäjän hallintoviranomaisten näkökulman.
Alex Matson oli 1930–1960 -lukujen keskeinen kulttuurivaikuttaja ja kirjallisuuden esteetikko. Akateemisen maailman ulkopuolella toiminut Matson oli keskeisessä asemassa modernin kirjallisuuden esittelemisessä suomalaisille. Hän myös suomensi John Steinbeckin ja William Faulknerin kaltaisia klassikkoja. Professori Yrjö Varpion teos Elää, kokea, ymmärtää (SKS) on ensimmäinen tietokirja, joka esittelee ne taustasyyt ja olosuhteet, joissa Matsonista kehittyi aikansa arvostetuin kirjallisuudenselittäjä.
Rauni Mollberg oli aikoinaan 1980-luvulla tunnetuin suomalainen elokuvaohjaaja maailmalla . Hän ohjasi kuitenkin vain kuusi kokoillan näytelmäelokuvaa, jotka saivat lopulta ristiriitaisen vastaanoton. Akateemikon arvolla palkittu elokuvaohjaaja oli ristiriitainen persoona, jonka elämästä ja elokuvista Niko Jutila on kirjoittanut ensimmäisen kunnollisen elämäkerran.
Tietokirjailija Johann Harin Kadonnut keskittymiskyky on henkilökohtainen ja monipuolinen esitys hyvin ajankohtaisesta, Suomessakin keskustelua herättäneestä aiheesta: miten digimaailma vaikuttaa ihmisen aivoihin häiriten tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä? Tutkimusten ja omakohtaisten kokemustensa perustella tekijä osoittaa kaksitoista syytä häiriöiden synnylle ja esittää keinoja, joilla yksilö voi pyrkiä välttämään häiriöitä, mutta kertoo myös, mitä voisimme yhdessä tehdä tarkkaavuutemme ja keskittymiskykymme parantamiseksi.
Reijo Hämäläisen Alistettu Ateena (Reuna 2022) on pieni esseekirja Kreikasta, kreikkalaisista ja heidän historiastaan, pronssikaudesta nykypäivään. Kirjoittaja käsittelee kreikkalaisten kohtalonhetkiä ulkomaisten valloittajien, kuten turkkilaisten, roomalaisten tai saksalaisten ikeessä, ja toisaalta kotimaisia tyranneja ja sortajia, joita niitäkin on riittänyt 1900-luvulle saakka. Asia- ja kirjoitusvirheet tekevät kokonaisuudesta säröisen, mutta teoksesta paistaa kirjoittajan omakohtainen ja lämmin suhde Kreikkaan, mikä tekee kirjasta antoisan näkymän suomalaisillekin yhtä aikaa tutun ja vieraan kansan historiaan.
Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on fyysisenä olentona siirtynyt ravintoketjussa kuluttajasta seuraavalle trofiatasolle, hajottajien käsittelyyn ja uuden elämän rakennusaineeksi. Luonnonsuojelija-kirjailija otti aikanaan railakkaasti kantaa ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hänen runsas tuotantonsa, elämäntapansa ja aatteensa vaikuttavat edelleen laveisiin piireihin, konservatiiveista radikaaleihin. Analyytikot eivät saa rauhaa: miehestä pitää ottaa selvää ja laittaa tulokset tarjolle, vaikka debatin kohteeksi. Tätä keinoa käyttävät 2020-luvun kirjoittajat Jussi K. Niemelä, Matti Virtanen, Timo Hännikäinen ja Jasmina Ollikainen kirjassa Linkolan perintö.
Juuriltaan salmilainen Tauno Hovatta kertoo omakustanteisessa kirjassaan ”Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan” jatkosodan aikana toteutetusta uudesta rautatielinjasta, joka täydensi Suomen rataverkkoa Salmin pitäjän Uuksun kylästä Aunuksenkaupungin kautta Mäkriään. Kirja kertoo elävästi radan rakentamisesta ja liikennöinnistä sekä radan varren paikkakuntien elämästä jatkosodan aikana. Radasta oli suurta hyötyä joukkojen huoltoa varten asemasodan aikana, ja varsinkin sodan loppuvaiheessa sotilaiden ja siviilien huollossa ja evakuoinnissa.
Museologian professorin Janne Vilkunan jäädessä eläkkeelle elokuussa 2022 julkaistiin hänen elämäntyönsä kunniaksi juhlakirja ”Maassa, puussa ja ilmassa”. Juhlakirjan tavalliseen tapaan osa teksteistä valaisee kohdehenkilön toimintaa, osa hänen toimintakenttiään. Vilkuna on täyttänyt ihanteellisesti yliopistoihmisen tehtäviä tieteessä, jälkipolven kasvattamisessa ja kansalaistoiminnassa.