Helena Pilke

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Selasin erään työprojektin yhteydessä naisten asepalveluksesta kertovia lehtileikkeitä vuosilta 1994–1996. Sanomalehtien otsikoissa kuvastui aluksi epäily: erityisesti eduskunnassa taitettiin peistä puolesta ja vastaan. Mielipidetiedustelujen mukaan noin kaksi kolmasosaa naisista hyväksyi naisten asepalveluksen, vajaa kolmasosa vastusti. Viisi sadasta vastaajasta ei ottanut kantaa asiaan. Lopulta lehtijutut olisivat yhtä hyvin voineet kertoa vaikka jääkiekkokullasta, niin täynnä hehkutusta ja ihailua […]

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Vuonna 2005 ilmestyneessä Rantarosvojen saaristo -teoksessa Suomen tunnetuin merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, kartoitti itäisen Suomenlahden historiaa lähinnä 1700-luvulta. Teos oli mainiosti kirjoitettu, joten se jäi alansa klassikoksi ja on muun muassa ollut historian pääsykoekirjana ainakin Tampereen yliopistossa. Kaukiaisen tuorein teos Aarrelaivat ja harhatulet vie Turunmaan saaristoon, alueille joista on löytynyt useita raskaassa lastissa purjehtineita ja […]

Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]

Kuuluuko Helsinki todella maailman aavepääkaupunkien joukkoon, kuten Helsingin henget -kirjan takakansiteksti väittää? Niin tai näin: kirjan idea on omaperäinen, ehkä hieman hupaisakin. Teokseen on koottu kaikkiaan 25 kummitustarinaa. Suurin osa niistä sijoittuu sellaisiin julkisiin paikkoihin, joihin lukija pääsee halutessaan tutustumaan ihan itse, ja hyvällä onnella (tai vilkkaalla mielikuvituksella) myös tuntemaan kädessään oudon kosketuksen tai kuulemaan, […]

Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]

Vuoden 1941 alkukesästä vuoden 1944 syyskuuhun ulottuvalla toimikaudellaan Suomessa jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth (1879–1971) kirjoitti kaikkiaan yli tuhat sivua muistiinpanoja. Nyt koko mittavaan aineistoon pääsee tutustumaan suomeksi; viimeisin osa eli vuosia 1942–1943 käsittelevä sotapäiväkirja ilmestyi syyskuussa 2018. Aikaisemmin on julkaistu Erfurthin sotapäiväkirja jatkosodan viimeiseltä vuodelta eli Sotapäiväkirja 1944 (WSOY 1954 ja Docendo 2014, suomentanut Eino E. […]

Arvo Tuominen on toimittaja ja dokumenttiohjaaja, joka on elokuvissaan liikkunut erityisesti Venäjän Karjalassa. Venäjällä ollaan myös hänen hiljattain ilmestyneessä kirjassaan, jonka nimi, Sankarikaupunki Pietari, saattaa ensi kuulemalta johtaa harhaan. Kyse ei nimittäin ole sankarikaupungista siinä mielessä kuin Oktjabrskaja-hotellin katolla loistavassa valomainoksessa (se muistuttaa Leningradin piirityksestä vuosina 1941–1943), vaan tarinan sankari on itse kaupunki, tuo suuruudenhullun […]

Riston Valinta on Ylen Radio 1:ssä viikoittain lähetettävä klassisen musiikin ohjelma, jonka kuulija saa tottua yllättäviinkin yhdistelmiin. Musiikki sinänsä on laadukasta, mutta sen kyytipoikana toimittaja Risto Nordell tarjoilee juttuja sienestyksestä, kalastuksesta tai purjehduksesta – siis aiheista, joita ei yleensä ole totuttu liittämään klassiseen musiikkiin – tai omista matkoistaan milloin mihinkin Euroopan kolkkaan, useimmiten Italiaan. Sama […]

Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]

Juha Vakkurin käsikirjoitukseen perustuva näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma sai sekä yleisöltä että kriitikoilta suopean vastaanoton. Suosioon olivat tietysti osasyynä osaavat näyttelijät; erityisesti Asko Sarkola teki komean roolin marsalkkana. Vähemmälle huomiolle jäi näytelmän sisarteos, romaani joka Vakkurin laajassa kauno- ja tietokirjatuotannossa sijoittuu johonkin näiden kahden genren väliin. Vaikka kysymyksessä on fiktiivinen romaani, kirjailija esittää sen […]

Suomen Ilmavoimamuseon julkaisusarjaan kuuluva, Susanna Valliuksen kirjoittama Väinö Mikkola – Alppilentäjän elämä valokuvina ja esineinä on hyvä esimerkki siitä, miten niukoista aineksista voi rakentaa kiinnostavan kokonaisuuden. Ilmavoimamuseon museolehtorina työskentelevän Valliuksen kirjan rakenne on kekseliäs: kuhunkin kohdehenkilön elämän ajanjaksoon johdattaa jokin hänelle kuulunut tai muutoin hänen lyhyeksi jääneeseen elämäänsä liittyvä esine. Kerronta etenee koulukasvion, kameran, lentomerkin, […]

Seppo Hentilän mukaan Max Jakobson (1923–2013) ei ollut bibliofiili; hän ei maailmalla liikkuessaan kolunnut kirjakauppoja eikä antikvariaatteja, vaan hankki mitä tunsi työn takia tarvitsevansa tai mitä kulloinkin halusi lukea. Jakobson ei myöskään halunnut omistaa kaikkia lukemiaan kirjoja, vaan pisti niitä kiertoon ystäville ja tuttaville. Vuosien mittaan kokoelma karttui kuitenkin niin, että kun tytär Linda Jakobson […]

Aatos Erkko (1932–2012) myönsi haastatteluja erittäin harvoin, mikä lienee suuren mediayhtiön johdossa toimivalle miehelle epätavallista. Hänen puheitaan siteerattiin useammin maakuntalehdissä kuin Helsingin Sanomissa, mikä on ymmärrettävää. Toimitus halusi korostaa riippumattomuuttaan, vaikka Erkko näyttää olleen melkoinen itsevaltias, ainakin jos uskomme Lauri Karénin (1927–2006) kirjoittamaa elämäkertaa Yksityinen valtiomies. Kirja perustuu pitkälti Aatos Erkon haastatteluihin; muut tätä Sanomien […]

Laila Kinnunen oli 1960-luvulla Suomen tunnetuimpia iskelmälaulajia. Hänestä tuli ensimmäinen euroviisuedustajamme 1961, ja edellisen vuosikymmenen puolivälissä alkanut ura tuotti jatkuvasti uusia hittejä. Yleisönsuosion vastapainona oli yksityiselämän repaleisuus. Mikään kolmesta avioliitosta ei kestänyt muutamaa vuotta kauempaa, ja tolkuton alkoholinkäyttö teki työnteon mahdottomaksi. Melko pian ainoan lapsensa Milana Misicin syntymän jälkeen laulaja vetäytyi julkisuudesta, erakoitui ja kuoli […]

Yli 75 vuotta sitten pidetty, kaksi viikkoa kestänyt valokuvanäyttely vaikuttaa ensi kuulemalta kovin pienimuotoiselta tutkimuksen aiheelta. Taistelusta taiteeksi -tutkimuksen tekijä Marika Honkaniemi, joka esipuheessaan kertoo olevansa taidehistorioitsija, osoittaa tällaisen olettamuksen vääräksi. Kaiken lisäksi hän tekee sen kattavasti ja varsin komeastikin. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun suomalaisia sotavalokuvia tarkastellaan taidehistoriaan kuuluvina teoksina. Useimmitenhan niitä on käsitelty […]

Saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz, jonka joukot valtasivat Helsingin huhtikuussa 1918, kohosi keskeiseksi henkilöksi jo Marjaliisa ja Seppo Hentilän vuonna 2016 julkaistussa teoksessa Saksalainen Suomi 1918. Tänä keväänä ilmestynyt Touko Perkon Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim ravistelee vielä reippaammin sisällissotaan kytkeytyviä vakiintuneita käsityksiä ja ennen kaikkea siihen liitettyjä myyttejä. Kirja nostaa […]

Liisa Väisänen on asunut Andalusiassa nyt nelisen vuotta, mutta ensimmäisen Espanjan-matkansa hän teki sinne minne monet muutkin 1970-luvun suomalaisturistit eli Mallorcalle. Myöhemmät työmatkat ovat vieneet eri puolille tätä monimuotoista maata, ja niinpä kirjan idea on sama kuin aikaisemmassa Italia-teoksessa eli Väisänen esittelee Espanjan maakunta (itsehallintoalue) kerrallaan. Alkusivuille sijoitettu karttapiirros selventää, missä päin milloinkin liikutaan. Matkan […]