Irma Tapaninen

Historiantutkija Reetta Hänninen on aikaisemmin julkaissut Helsingin Sanomien ensimmäisiä naistoimittajia käsitelleen väitöskirjan ja elämäkerran Maissi Erkosta sekä kirjoittanut yhdessä Niklas Jensen-Eriksenin ja Aleksi Mainion kanssa tietokirjan Helsingin Sanomien historiasta. Hänninen käsikirjoitti myös näyttelyn Routanaisia – vastarintaa ja valistusta 1899–1906, joka oli esillä Päivälehden museossa 17.11.2022–19.2.2023. Kapinaa ja kiusantekoa -kirjasta syntyvä ensivaikutelma on, että se tarjoaa […]

Petri Laukan kirja K. J. Ståhlbergin armoton matka kuuluu tarinallisen tietokirjallisuuden genreen, koska siinä käsitellään historiallista ilmiötä fiktiolle tyypillisin kerronnan keinoin. Kirjassa vuorottelee kaksi eri aikatasoihin sijoittuvaa kertomusta. Tummemmalle paperille painettu kertomus on tyyliltään kaunokirjallinen. Siinä kuvataan Suomen entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa Esterin matkaa lapuanliikkeen muilutusauton takapenkillä kohti tuntematonta määränpäätä syksyllä […]

Tutkijapariskunta Marjaliisa ja Seppo Hentilä ovat aikaisemmin tehneet yhdessä kirjan Saksalainen Suomi 1918. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta? (Siltala 2016) Siinä he argumentoivat, että Suomesta tuli nykyisen kaltainen itsenäinen, parlamentaaris–demokraattinen tasavalta vasta vuonna 1919 – eikä siis vuoden 1905 suurlakon seurauksena, kuten historiankirjoituksessa yleensä on nähty. Nyt käsillä oleva tutkimus Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja […]

Hannu Kotila on kasvatustieteen tohtori, joka on julkaisut useita tietokirjoja pedagogiikan alalta, sekä historian harrastaja, jolta on aikaisemmin ilmestynyt omasta isoisästä Matti M. Kotilasta kertova Tasavaltalainen talonpoika (2018). Kotilan uusin teos Lapuan laki vai laillisuuslinja. Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932 tarjoaa paikallistason näkökulman Maalaisliiton sisäisiin valtataisteluihin 1930-luvun alun Pohjanmaalla. Isoisä on tärkeä henkilö tälläkin kertaa, kun […]

Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922.  Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]

Lasse Lehtisen Murhattu ministeri on ajankohtainen kirja juuri nyt, kun Ritavuoren kuolemasta on kulunut sata vuotta. Ajankohtaisuutta lisää internetin tuoma huoli vihapuheesta ja sen vaikutuksesta. Minua Ritavuori kiinnostaa siksi, että tutkin arvojensa, mielipiteidensä ja kirjoitustensa takia vuonna 1918 surmattua kirjailija-toimittaja Algoth Untolaa ja koetan ymmärtää tätä aikakautta hänen näkökulmastaan. Lehtinen on poliitikkojen elämäkerturina kokenut ja […]

Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]

Kuinka vallalle nauretaan on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on koota yhteen suomalaisen poliittisen tv-satiirin historia sekä avata eri näkökulmista, mitä poliittinen televisiosatiiri on ja miten se on toiminut osana suomalaista julkista keskustelua. Kirjan tekijä Janne Zareff on poliittisten tv-sarjojen käsikirjoittaja, joka on tutkinut väitöskirjassaan journalismin ja huumorin suhdetta. Poliittinen tv-satiiri on aiheena niin monitahoinen ilmiö, […]

Sydän Karjalassa on tietokirja, mutta myös muistelu-, selailu- ja kuvien katselukirja. Ulkoasu ja taitto ovat huolella ajateltuja. Karjalaisia ristipistotöitä tyylittelevät koristeaiheet sopivat hyvin kirjan aihepiiriin. Teksti on vanhemmallekin lukijalle riittävän suurta. Valokuvat kertovat havainnollisesti karjalaisista kylistä, entisaikojen työmenetelmistä, tapakulttuurista, vaatetuksesta, köyhyydestä sekä raskaan työn ja puutteellisen terveydenhuollon runtelemien ihmisten varhaisesta vanhenemisesta. Pääpaino kirjassa on naisten […]

”Historia on täynnä rohkeita miehiä ja naisia, jotka ovat uskaltaneet ajatella, puhua ja kirjoittaa ’väärään aikaan’ ja menettäneet rohkeutensa vuoksi vapautensa ja jopa henkensä.” Tästä on esipuheen mukaan kysymys kirjailija Kalevi Kalemaan kokoamassa teoksessa, joka sisältää joukon historian merkittävimpiä puolustuspuheita ja -kirjoituksia antiikista nykypäivään. Kirjan otsikko Palava totuus viittaa sekin totuuden puolustamiseen vaikeissa olosuhteissa. Kuitenkin […]

Kirjan yli kahdessakymmenessä artikkelissa valaistaan eutanasiaan liittyvää problematiikkaa lääkäreiden, saattotyötä tehneiden hoitajien, pappien, lainsäätäjien, tutkijoiden ja muiden ammattilaisten ohella myös kipuja kokeneiden tai läheistensä kuolinkamppailua seuraamaan joutuneiden omaisten näkökulmasta.  Katsaus suomalaiseen eutanasiakeskusteluun asettaa kirjan aihepiirin historialliseen ja kansainväliseen asiayhteyteensä. Kuolevan potilaan hoitoa koskevat ohjeet ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva sekä muu asiaan liittyvä, voimassa oleva lainsäädäntö […]

Hautala keskittyy työssään Untolan yhteiskunnalliseen toimintaan jättäen varsinaisen luovan kirjailijantyön analysoinnin ja arvioinnin muille. Tämä on viisas ratkaisu, sillä poliittisessa puolessakin on ollut yllin kyllin selvitettävää. Hautala on onnistunut selkiyttämään monia aikaisemmin epäselväksi jääneitä kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys on, oliko Untola se vuosisadan alun pietarilainen sosialistivallankumouksellinen, jollaisena kirjailija Leo Lindsten häntä 1970- ja 1980-luvuilla julkaisemissaan kirjoituksissa […]