Kirjoituksia Agricolassa:

Sakilaiset kuvina

Lisätty 27.1.2022 | Tietosanomat

Teoksessaan Huligaanit – katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan Kari Koskela kuvaa poliisin ja oikeuslaitoksen pöytäkirjoista löytämiään Pitkänsillan pohjoispuolella vaikuttaneita nuorisorikollista. Aikalaiset kutsuivat heitä sakilaisiksi. Heistä ei ilmeisesti ole säilynyt muita valokuvia kuin Helsingin poliisilaitoksen rikollisten tunnistuskuvat, mutta sen sijaan sakilaisista julkaistiin usein piirroksia aikakauden pilalehdissä.

Rooman-kävijöitä kahdeksalta vuosisadalta

Lisätty 30.3.2021 | Arvostelu

Kirsi Vainio-Korhosen ja Mikael Korhosen teos Matka Roomaan – Keskiajalta nykypäivään on reilut 100-sivuinen kirjanen kirjoittajien omista ja heidän varhaisten maanmiestensä matkoista Roomaan. Kirja on siis eräänlainen painettu matkablogi, keveästi kirjoitettu, mutta paljon informaatiota sisältävä. Pariskunnan vanhimmat historialliset matkakumppanit ovat Pyhä Birgitta ja kuningatar Kristiina. ”Tyttökuningas” tuli tutuksi joitakin vuosia sitten samannimisestä elokuvasta ja Turun […]

Kun neuvostovalta tuli Karjalaan

Lisätty 18.3.2021 | Arvostelu

Pekka Vaara julkaisi 2018 kirjan Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan. Viime vuonna kertomus sai jatkoa teoksessa Viena 1919-1922 – kun neuvostovalta tuli Karjalaan. Vuoden 1918 päättyessä maailmansota oli ohi, mutta itäisessä Euroopassa se jatkui Venäjän sisällis- ja interventiosotana vielä vuosia, ja tämän konfliktin osa olivat myös meillä heimosotina tunnetut taistelut. Vienankarjalainen näkökulma Heimosodista […]

Sotavankina Turussa

Lisätty 25.6.2020 | Arvostelu

Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]

Tuhosivatko suomalaiset Venäjän demokratian?

Lisätty 10.1.2020 | Arvostelu

Erkki Vettenniemen teos Suomi terrorin tukikohtana jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat kirjan kiinnostavinta antia, kertovathan ne Suomesta käsin toimineen, vähän tunnetun venäläisen vallankumouksellisen terrorin ”kulta-ajasta” (jos moista ilmaisua voi käyttää) vuosina 1905-08, ja sen kukistaneesta Pjotr Stolypinin (1862-1911) terrorisminvastaisesta sodasta. Vuoden 1905 vallankumouksen tultua kukistetuksi kumoukselliset pakenivat Suomeen, jossa venäläisellä poliisilla ei ollut toimintavaltuuksia. […]

Suomen ja Saksan vapaajoukot Venäjän imperiumin hajoamissodissa

Lisätty 5.11.2019 | Arvostelu

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Mahtirakentamista keisareiden Pietarissa

Lisätty 17.10.2016 | Arvostelu

Yrjö Kaukiainen on kirjoittanut ja SKS julkaissut aiheesta kirjan Punaiset pilarit – Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa. Kaukiainen alustaa asiaa hallitsijoiden ”mahtirakentamisen” historialla Versailles’sta alkaen. Venäjällä mahtirakentaminen saavutti aivan uudet mittasuhteet, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, rakennettiinhan koko Pietarin kaupunkikin aivan tyhjästä. Keisarilliset palatsit Pietarissa ja Moskovassa käydään lyhyesti läpi, ja kirjan lopussa on niistä myös listaus […]

Sotamies Nenonen ei pelastunut

Lisätty 31.5.2011 | Arvostelu

Mikko Porvali on tarttunut kaukaisen sukulaismiehensä, isoäitinsä pikkuserkun, tarinaan. Porvali tiesi jo lapsena Nenosen kaatuneen Normandian taisteluissa, mutta eipä juuri muuta hänestä. Syy selvisi vasta myöhemmin: Olavin isä oli tuomittu Olavin syntymän aikoihin tehdystä ryöstömurhasta elinkautiseen, ja menneisyyttä paetakseen pojan äiti muutti Kanadaan, johon myös Olavi 15-vuotiaana vuonna 1938 päätyi. Lyhyen kirjan alusta melkoisen osan lohkaisee Kurkijoella […]