Lassi Saressalo

”Miksi jatkuvasti tunnen, että mielipiteeni ovat typeriä ja vähempiarvoisia? Että en edes näitä tekstejäni uskalla kutsua ”esseiksi”, koska näen esseistit älykkäinä, kovapintaisina miehinä, tekstin samettitakkisina aristokraatteina.” Näin kirjoittaa itsestään tietoinen naispuolinen kaksi poikaa maailmaan saattanut ja kasvattanut toimittaja, jonka kynä on yllättävän terävä. Vaikka hän yllä olevassa uskaltaakin asettaa esseistisyytensä kyseenalaiseksi, ei hänen tekstejään lukenut […]

Eletään 1930-luvun viimeisiä vuosia. Vastaitsenäistynyt ja sisäisiä haavojaan arpeutuva Suomi pyrkii maailmanmaineeseen hankkimalla olympiakisat järjestettäväkseen vuonna 1940. Sota kuitenkin lykkäsi niitä tusinalla vuodella. Mutta kisoihin valmistautuva suomalainen matkailuklusteri (sanaa ei silloin vielä tunnettu) ryhtyi valtiovallan rahoituksella toimeen luodakseen tulevaa tapahtumaa varten positiivisen kuvan isäntämaasta. Maahan kutsuttiin Suomen Matkailuyhdistyksen toimesta valtion rahoituksella lehtiväkeä, kirjailijoita, valokuvaajia, kansainvälisen […]

Vuonna 1924, vuotta ennen Claire Ahon syntymää, hänen isänsä Heikki Aho ja tämän veli Björn Soldan perustivat elokuvayhtiön Aho&Soldanin, joka seuraavana reiluna kymmenenä vuotena tuotti lähes 400 dokumentti- ja mainoselokuvaa. Clairen isoisä oli kirjailija Juhani Aho. Isoäiti taas oli Venny Soldan, tunnettu kuvataiteilija. Tästä yhdistelmästä Claire jo nuorena oppi kuvanteon taiteena ja taiteenteon valokuvina. Isoäidin […]

Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]

Alkaneen vuosituhannen alussa virisi Suomessa, niin kuin muuallakin Euroopassa vilkas keskustelu kulttuuriympäristöstä. Taustalla lienee ollut jonkinasteinen kyllästyminen siihen, että ihmisen elinympäristöön kohdistunut mielenkiinto oli edellisenä parina vuosikymmenenä ollut pääsääntöisesti keskustelua ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, luonnon monimuotoisuudesta, biodiversiteetistä, ja siihen kohdistuvista uhista. Ihmisen toimenpiteet olivat jatkuvasti supistaneet ”alkuperäisen ja koskemattoman” luonnon esiintymisalueita ja samalla asutuksen […]

Marjut Hjelt tunnetaan kirjoistaan, jotka on suunnattu lapsille tai lapsenmielisille mutta jotka sisältävät syvällistä tietoa supranormaalista maailmasta, joka on ympärillämme mutta jonka me vain satunnaisesti kohtaamme. Nyt käsissämme on hänen seitsemäs teoksensa. Hjeltin viehtymys yliluonnollisiin olentoihin ja tieto niistä ovat perua hänen opinnoistaan folkloristiikan ja uskontotieteen alalla ja työskentelystään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Eipä siis […]

Mormoneista ei ole aiemmin ollut olemassa suomenkielistä, mahdollisimman neutraalia perusteosta. Tällainen syntyi, kun diplomi-insinööri Kim Östman lähti opiskelemaan Åbo Akademissa uskontotiedettä (sittemmin Östman on väitellyt itsensä myös tekniikan tohtoriksi). Östmanin opiskelut johtivat lopulta toiseen tohtoritutkintoon. Väitöskirja The introduction of Mormonism to Finnish society 1840–1900 (Åbo Akademi University Press) hyväksyttiin Åbo Akademissa vuonna 2010. Suomenkielistä lukijakuntaa […]

Voimistelu- ja urheiluseura Muhoksen Voitto perustettiin Oulun Osuuskaupan Muhoksen myymälän pirtissä 25. tammikuuta 1935. Sitä edelsi jo 1910-luvun alussa perustettu Muhoksen työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Yritys. Se sai uuden nimensä vuonna 1915, ja se tunnetaan urheiluhistoriassa Voimistelu- ja Urheiluseura Pohjankoittona ja sittemmin nimellä Koitto. 1930-luvun poliittiset paineet hiljensivät Koiton toiminnan, kunnes lopulta Voitto aloitti toimintansa. […]

Kuten Mart Laarin teoksen alkuperäisnimestä voi päätellä, kyse on teoksesta, joka on suomennettu ja toimitettu kahdesta alkuperäisteoksesta, nimeltään Pööre 1 & 2 (Käännös, Käännekohta) vuodelta 2015. Suomennettu, Petteri Aarnoksen toimittama versio käsittää Laarin julkaisujen ensimmäisen osan kokonaan ja toisesta osasta valikoituja osia, joiden tekijä ja toimittaja ovat katsoneet olevan sellaisia, jotka saattavat kiinnostaa suomalaisia. Siksipä […]

Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]

Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Reilut viisikymmentä vuotta sitten nostelin siimaa itäisellä Suomenlahdella, Mäntlahden ulkopuolella Mustasaaren kivikkorantojen lähellä. Ahventa, lahnaa, kampelaa, ankeriasta. Siitä yksi miespolvi eteenpäin, ei löydy kampelaa, ankeriaasta puhumattakaan. Leningradin saasteet kelluivat Nevaa pitkin suoraan Suomenlahteen, pahimmat laskeutuivat suurkaupungin ja Kronstadtin välille, mutta likaa ja ihmisen saastaa riitti pitkälle Suomenlahdelle. Inkerinmaalla Laukaanjoen lannoitetehdas laski häikäilemättä jätefosforinsa mereen. Meri […]

Kun matkaat etelästä Kauhajoelle, poikkeat valtatieltä oikealle Nummijärven tienharassa, hakeudut Nummijärven itäpuolelta lähtevälle Sarantielle ja juuri ennen Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntarajaa katsot vasemmalle, näet pienen kyltin, joka ohjaa sinut Savannille. Alpon Savannille. Laajalla pihakentällä ja vähän sivummallakin sinua vaanii leijona, korppikotkat raatelevat saalistaan, kameli katselee ylväänä, sarvikuono valmistautuu syöksyyn ja virtahepokin on noussut kuivalle maalle […]

Arkeologisen etsinnän ja tutkimuksen Pohjanmaalla – entisen Vaasan läänin alueella – jota teos alueellisesti käsittelee, voi yksinkertaistettuna määrittää kolmen muuttujan avulla. Ensimmäinen on luonnollisesti aika, historiallinen tai arkeologinen, oletetusta paleoliittisesta kivikaudesta ennen viimeistä jääkautta historialliseen aikaan, jolloin yhteiskunnasta alkaa löytyä kirjallisia dokumentteja. Varsinainen aikamatka alkaa kymmenen tuhannen vuoden takaa ja päättyy vajaan tuhannen vuoden taakse […]

Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]

Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki, kaksi äkkiseltään ajateltuna toisistaan kaukana olevaa kulttuuriyhdistystä ovat löytäneet toisensa luonnollisen teeman yhteydessä. Karjalan Sivistysseura on karjalaisen kulttuurin tukija ja edistäjä ja yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan. Se on sitä kautta myös Elias Lönnrotin työn arvossa pitäjä ja häneen liittyvän tutkimuksen tukija. Siksipä Sivistysseura […]

Hakunilaan, nykyiselle Itä-Vantaalle, syntyi Sotungin emäkylästä eriytynyt kylä jo 1400-luvulla. Siitä muodostui vähitellen säteriratsutila ja aikojen myötä omistajavaihdosten ja kauppojen jälkeen merkittävä kartanotila. Kustaa III:n lähipiiriin kuulunut suurporvari Johan Sederholm hankki kartanon omistukseensa vuonna 1760. Siitä alkoi säteritilan voimakas kehitys, tilalla oli kaksitoista torppaa, viinanpolttimo ja kalkkitehdas. Sederholmin jälkeen kartanon omisti vuodesta 1838 vuoteen 1879 […]

Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]

Unto Salo on uskomaton mies. Saatuaan valmiiksi syvälti oivaltavan arkeologis-kulttuurihistoriallisen teossarjansa Kalevalaiset myytit ja uskomukset I–III (Amanita) vuonna 2012 hän ajatteli lopettavansa kirjoitusuransa muistelmiin. Reilut 800 sivua untosaloa ja muuta merkittävää turkulaisen yliopistomaailman ympäriltä ja muualtakin ilmestyi vuonna 2014. Salo ajatteli ryhtyvänsä vain olemaan, mutta ei saanut mielestään jo opiskeluaikanaan törmäämäänsä ilmiötä tanskalaisessa arkeologiassa: Gundestrupin […]