Petri Saarikoski

Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.

Käsityksemme luonnon ja ihmisen välisestä valtakamppailusta perustuu usein petollisen turvallisuuden tunteen varaan. Ihminen on avuton, kun luonnonvoimat pääsevät iskemään täydellä teholla läpi yhteiskunnan suojamuurien. Hieman yli kolmisen sataa vuotta sitten Suomessa elettiin aikaa, jolloin ihmiset joutuivat tappavien luonnonvoimien armoille. Vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet ovat maamme historian synkin hetki. Kahtena vuonna peräkkäin tapahtunut viljasadon kato aiheutti […]

Muistan vielä elävästi, kuinka 1990-luvun alussa historian perusopiskelijana jouduin yliopiston sähköpostiosoitteen saamiseksi erikseen perustelemaan mihin ihmeeseen minä, humanisti, oikein käyttäjätunnusta tarvitsin. Turun yliopistomäellä, Juslenian kellarikerroksessa sijaitsi tuolloin ahdas ja tunkkainen yleistila, jossa me opiskelijat saimme asioida tylyn operaattorin kanssa pikkuruisen luukun välityksellä. Sähköpostia luettiin Unix-pohjaisella Pine-ohjelmalla, jossa tarvittavat komennot annettiin näppäimistöltä. Väärin ajoitetun sisään kirjautumisen […]

Peliharrastajat talvisodan taistelukentillä Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton välisestä talvisodasta on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjallisuutta ja se on tullut tunnetuksi myös muualla populaarikulttuurissa lähinnä elokuvien ja dokumenttien muodossa, digitaalisten pelien osalta tarjonta on ollut toistaiseksi äärimmäisen niukkaa. Varsinkin kaupallisten pelien osalta Suomen talvisotaa on käsitelty lähinnä sivujuonteena, jolloin konflikti on ollut osa paljon laajempaa kokonaisuutta. Mieleen nousee […]

Informaatioteknologian historian tutkimuksen valitettavimpia piirteitä on paitsi tehdyn tutkimuksen vähyys myös monien jo julkaistujen teosten kapea-alaisuus. Näkökantojen yksipuolisuus on monta kertaa johtanut siihen, että tietotekniikan kehittyminen maassamme nähdään edelleen melko suoraviivaisena kehityshistoriana. Kehitysdeterminismin piirteet ovat tietenkin olleet tyypillisiä laajemminkin mediajulkisuudessa. Nykyisessä informaatioteknologiaa palvovassa ajan hengessä kriittisten äänenpainojen ja vaihtoehtoisten tarinoiden esittäjät ovat edelleen harvassa. Näitäkin […]

Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisema ja pitkään työn alla ollut artikkelikokoelma Sata lasissa on kunnioitettava yritys kartoittaa suomalaisen autoilun satavuotista historiaa. Teoksen yhdentoista tutkimusartikkelin tarkoituksena on ollut lähinnä tuoda esiin joitain keskeisiä kehityspiirteitä, joita auto ja autoilut ovat maassamme saaneet aikaan. Kokoelma on pyrkinyt keskittymään Lounais-Suomen alueelle ja erityisesti Turkuun, mutta tästä huolimatta monissa artikkeleissa autoilua […]

Ray Manzarekin ”Light My Fire. Matkani Doorsin kanssa” on uusin muistelmateos legendaarisesta 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa vaikuttaneen rock-yhtyeen historiasta. Yhtyeen alkuperäinen kosketinsoittaja Manzarek on melko yllättävästi julkaissut muistelmansa vasta nyt, kun yhtyeen keulahahmon kuolemasta on tullut kuluneeksi melkein kolmekymmentä vuotta. Mainostekstin mukaan teoksen tulisi tarkastella Doors-legendaa ”kypsästi mutta hurskastelematta”. Muistelma ei kuitenkaan täysin täytä […]

Digitaalista kulttuuri on käsitteenä syntynyt 1990-luvulla tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistymisen myötä. Kulttuurintutkimukselle uudet tietotekniset sovellukset ovat olleet tutkimuskohteina paitsi mielenkiintoisia myös haasteellisia. Varsinkin humanisteille teknologian kulttuurihistorian käsittely on tuottanut melkoisesti ongelmia, syystä jota on hieman vaikea perustella pelkästään tek-niikkaa kohtaan tunnetuilla ennakkoluuloilla. Perinteiset humanistiset tutkimusalat ovat joutuneet käsittelemään ilmiötä täysin uudelta pohjalta, minkä vuoksi vanhat […]

”If Citizen Kane took place in the twenty-first century, Orson Wells would be sighing, ”Mario!” instead of ”Rosebud” J.C. Herz Maailman pelikulttuurin tutkijoiden keskuudessa amerikkalaisen J.C. HERZin ”Joystick Nation” on herättänyt sangen laajaa keskustelua. Syitä marraskuussa 1997 julkaistun teoksen jo kolme kuukautta jatkuneeseen kohinaan on löydettävissä melko helposti. Eräs vaikuttava tekijä on, että pelikulttuurista on […]