Mikko Saira

Sävelten tyttäret -teoksen kirjoittaneet Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat täyttäneet merkittävää tutkimusaukkoa suomalaisessa musiikinhistoriassa tutkimalla 1800- ja 1900-luvuilla eläneitä suomalaisia säveltäjänaisia. Teos on saanut ansaitusti paljon huomiota ja kehuja julkisuudessa. Esimerkiksi kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki kehui teosta suuresti Historiallisessa Aikakauskirjassa (3/2023) julkaistussa arviossaan. Myös Helsingin Sanomiin arvion kirjoittanut Suomen musiikin historian dosentti […]

Musiikki ja konserttitoiminta ovat keinoja ottaa kantaa ajankohtaiseen politiikkaan tai yleisesti yhteiskuntaan. Taide onkin yksi merkittävä tapa kommentoida yhteiskuntaa sekä esittää poliittisia kannanottoja. Kannanotot ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen eivät välttämättä avaudu helposti, kun tarkastellaan menneisyyden kulttuuritoimintaa. Turussa 1700- ja 1800 -lukujen vaihteessa vastaavanlaista vaikuttamista harjoitti Turun Soitannollinen Seura.

Kansallisarkiston verkkopalvelu Arkistojen Portti on uudistunut. Uudistetun version on tarkoitus helpottaa oppaiden löytämistä palvelusta ja monipuolistaa palvelun sisältöä.

Suomen Tiedeseura on myöntänyt tiede- ja opettajapalkintoja seitsemälle ansioituneille henkilöille yli 100 000 euron arvosta.

Svenska litteratursällskapet i Finland ja Kansalliskirjasto ovat yhteistyönä keränneet ja tallentaneet Suomen ruotsalaismurreaineistoja Suomalaiseen verkkoarkistoon. Aineisto on käytettävissä vapaakappaletyöasemilla eri puolilla Suomea.

Carl-Fredrik Geustin teos Ilmavoimien kuvaustiedustelu 1939–1945 on valittu Vuoden 2022 Ilmailukirjaksi. Teoksessa tarkastellaan Ilmavoimien sotien aikaista kuvaustiedustelutoimintaa ja kalustoa.

Kotiseutuliiton järjestämään Vuoden kotiseututeos -kilpailuun on ehdotettu 35 teosta eri puolilta Suomea. Voittajan valitsee tänä vuonna Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski finalistien joukosta.

Tartuin Agricola-verkon arvostelukappaletarjoukseen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta: 1990-luvun puolivälissä sain Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa valmisteltavakseni kurssin sivutoimisille paikallismuseoiden hoitajille. Tämä oli työkentän laajennusta, tavallisesti järjestin täydennyskoulutusta kirjastoväelle. Suomen Museoliitto ohjasi ottamaan yhteyttä museologian yliasistentti Janne Vilkunaan Jyväskylän yliopistoon. Hän tulikin vetämään pääosan useamman päivän kurssista ja ilmeisen mielellään. Tämä valmius oli mannaa suunnittelijan sielulle, sillä lähimmät tieteelliset yhteistyökumppanini […]

Outi Kaltion väitöskirja käsittelee Constantinus Africanuksen laatimaa Pantegnia ja sen Theorica-osaa. Yhtä teoksen varhaisinta säilynyttä käsikirjoitusta säilytetään Kansalliskirjastossa. Väitöstutkimus osoittaa, että käsikirjoitus sisältää Theorican kaikkein varhaisimman tunnetun tekstiversion.

Museovirasto on jakanut alkukeväästä avustuksia yli 700 000 eurolla. Maailmanperintökohteiden hoitoon annettiin 235 000 euroa ja paikallismuseoille 479 400 euroa.

Uusi Espoonkartano-tutkimusprojekti käynnistettiin 2021. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Espoonkartanosta ja sen eri vaiheista. Samalla Espoon kaupunginmuseo haluaa myös vahvistaa kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön merkitystä kaupungille ja sen asukkaille. Tutkimusprojektin tulokset esitellään perusteellisessa tutkimusjulkaisussa ja näyttelyssä.

Merikeskus Forum Marinumin virtuaalinäyttelyiden tarjonta laajenee, kun parkkilaiva Sigyn liittyy osaksi Digimuseo.fi -palvelua. Turkulaisen Aurajokimaiseman rakastettu kaunotar jo vuodesta 1939 avautuu virtuaalisena näyttelynä kaikkien saavutettavaksi ajasta ja paikasta riippumatta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museo Leikki pyytävät kirjoittamaan muistoista, jotka liittyvät lasten itse tekemiin lehtiin. Kirjoituksia voi lähettää SKS:lle elokuun 2023 loppuun saakka.

FM Teppo Ylitalo on nimitetty Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtajaksi. Ylitalo on työskennellyt marraskuusta 2022 lähtien Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtajana. Hän on ollut mukana liiton toiminnassa jo vuodesta 2013 lähtien luottamustehtävissä, viimeksi hallituksen jäsenenä. Valinnan myötä hallitukseen Ylitalon sijaiseksi valitun valkeakoskelaisen Ari Sirénin paikka piteni normaaliin kahden vuoden pituuteen.

Historiallinen Aikakauskirja 1/2023 on ilmestynyt. Tämänkertaisessa numerossa artikkelit käsittelevät yhtäältä muistoja ja kokemuksia, toisaalta erilaisia yhteiskuntaryhmiä ja yhteisöjä sekä niiden toimintamahdollisuuksia.

Kansanlääkintä tai kansanparannus on varsin harvinainen tutkimuskohde suomalaisessa tiedemaailmassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistoissa säilytetään lääketieteen tohtori Antti Hernesniemen laajaa kenttätutkimusaineistoa, joka antaa kattavan kuvan kansanparantajista.

Kansalliskirjasto on saanut päätökseen kaksi eri sanomalehtien digitointiprojektia, joiden myötä tutkimuskäyttöön on tuotu 1,4 miljoonaa sivua. Projekteissa saatiin digitoitua 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tiedepalkinto on myönnetty Suomen musiikkitieteelliselle seuralle suomalaisen musiikintutkimuksen edistämisestä sekä FM Tapio Onnelalle elämäntyöstään Agricola – Suomen humanistiverkossa.

Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnost ja perestroika-ajan vanavedessä. Imatra-festivaalin organisaattori oli elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri – hän oli myös Sodankylän elokuvajuhlien merkittävä takapiru paria vuotta aikaisemmin – mutta ei suomalaisyleisö tuolloin vielä löytänyt vaihtoehtoista venäläiskulttuuria, vaikka ohjelmisto oli Imatrankosken […]