Pauli Heikkilä

Kylmän sodan suomalainen paradoksi on, että maa säilyi Neuvostoliiton naapureista ainoana tasavaltana ja onnistui paitsi säilyttämään myös tiivistämään läntisiä taloussuhteita, joiden ansiosta Suomi hyväksyttiin Euroopan järjestöjen jäseneksi melko kivuttomasti Neuvostoliiton romahduttua ja kylmän sodan päätyttyä. Toisille tämä lopputulos on menestystarina, toisille keinot olivat häpeällistä nöyristelyä ja suomettumista. Kummastakin näkökulmasta kaikesta voidaan kiittää tai syyttää Urho […]

Kalervo Kurkiala toimi suomalaisten SS-vapaaehtoisten sotilaspappina ja yhdysupseerina 1941–1944. Kirjan kansikuvakin korostaa tätä ja ilman tätä toimenkuvaa hänestä tuskin olisi elämäkertaa kirjoitettu tai ainakaan sitä julkaistu kaupallisen kustantamon kautta. Elämäkerturille tästä koituu ongelma tasapainon löytämisessä hänen muun toiminnan esittelemisessä. Kieltämättä sota oli Kurkialan elämässä suuressa osassa. Jo opiskellessaan teologisessa tiedekunnassa hän oli toiminut jääkärivärvääjänä ja […]

Teoksen johdannon mukaan siinä ”maailman ja Suomen historia ovat taustalla, mutta keskiössä on Paasikivi.” Niinpä kirjassa varsinaisen henkilökuvan sijaan tarkennetaan kolmeen käännekohtaan: Tarton rauhaan, talvisotaa edeltäviin neuvotteluihin ja YYA-sopimukseen. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta toisinaan tarina harhautuu epäolennaisuuksiin. Anekdootit ja sitaatit tulevat vahvalla syötöllä, mutta lukijalle ei sanota, mihin kokonaisuuksiin ne liittyvät. Lukija saa tietää […]

Tälläkin kirjalla on oma historiansa. Aineistoa alettiin kerätä jo 1930-luvulla mutta kirjoittamiseen saakka ei edetty. Asiaan palattiin 1950-luvulla, mutta vasta vuonna 1970 Yrjö Raevuorelta tilattu satasivuinen käsikirjoitus valmistui. Sitä ei kuitenkin koskaan julkistettu; historioitsijana paikallis- ja yrityshistorioihin keskittynyt Raevuori oli tuolloin jo 80-vuotias. Seuraavan kerran ajatus nostettiin esille vuosituhannen vaihteessa, mutta se kariutui jälleen. Museokeskus […]