Kirjoituksia Agricolassa:

Talouskasvu ja inhimillinen kehitys yhtenä kertomuksena

Lisätty 29.11.2019 | Arvostelu

”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]

Kansojen itsemääräämisoikeuden periaate esti rauhaan palaamisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Lisätty 19.9.2018 | Arvostelu

Sotien syistä ja sodankäynnistä on kirjoitettu paljon historiaa. Rauhaan palaaminen ja sen vaikeudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näin on laita ensimmäisen maailmansodankin kohdalla. Koulukirjoissa Versaillesin rauhankonferenssin tulokset esitetään yleensä vapauttavan myönteisinä: demokratia valtasi alaa, kansat itsenäistyivät ja Kansainliitto perustettiin rauhaa turvaamaan. Kun oppikirjat esittävät Suomen historian omana lukunaan, vuoden 1918 sisällissota näyttäytyy suomalaisena erityisilmiönä, jota […]

Matala katse vuoteen 1918

Lisätty 13.4.2018 | Arvostelu

Meneillään oleva muistovuosi tuottaa vuoden 1918 sodasta lajiltaan, muodoltaan ja näkökulmaltaan vaihtelevaa historiakulttuuria. Moni kirjoittaja on pureutunut oman paikkakuntansa vaiheisiin ja avannut sodan draamaa ja tragediaa sen valossa.  ”Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla” on sisällissodan mikrohistoriaa. Tyrvääläinen herastuomari Armi Hohko on toimittanut talollinen Kalle Hohkon (1888-1971) päiväkirjan kohtalokkailta kuukausilta ja kehystänyt sen prologilla ja epilogilla. […]

Historiankirjoittajan kaksisuuntainen vastuu

Lisätty 4.4.2018 | Arvostelu

Satu Lidmanin, Anu Koskivirran ja Jari Eilolan toimittama Historiantutkimuksen etiikka täyttää tuiki tarpeellisen tehtävän. Historian väärinkäyttöön törmää yhä useammin niin totuudenjälkeisessä politiikassa kuin skuuppeja myyvässä historiakulttuurissakin. Kirja ohjaa historiantutkijoita olemaan väärinkäytön vahtikoiria mutta samalla tiedostamaan myös omassa työssään vastaan tulevat menneisyyden ihmisten käsittelyn eettiset ongelmat. Ajasta, jolloin historiaa kirjoitettiin moraalisen kasvatuksen nimessä, ei ole kauan. […]