sia

Tito Collianderin Lapsuuteni huvilat lukeneet tuntevat Karjalan kannaksella Pietarin tuntumassa sijainneen Terijoen monikielisen huvilayhdyskunnan vanhan ajan lumon. Antti Rämönen tekee tutkimuksellaan Rikottu rajamaa siitä maamme historiallisen syyllisyyden paikan. Jatkosodan aikaisten Karjalan vankileirien ja toisen maailmansodan aikaisten vankileirien muistojen rinnalle hän nostaa sisällissodan etniset puhdistukset. Yhteisön muistin polttopisteessä on Viipurista Rajajoelle ulottuva länsi-Kannas, jossa sijaitsi Terijoen […]

Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon toimittaman antologian nimessä ´aika´ tarkoittaa ihmisen aikakokemusta, joka ulottuu menneisyydestä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Ajassa tapahtuva jatkuva muutos haastaa ihmisen toimijana ja ´humanistisen´ tutkimuksen tarkasteluna, joka kohdistuu ihmiseen kulttuurisena ja yhteiskunnallisena olentona ja jolla on omat menetelmälliset voimavaransa. ´Haasteen´ toimittajat katsovat nousevan ajan globaaleista ”pirullisista ongelmista” kuten sodista, lajikadosta tai ilmastokriisistä, […]

Kansainvälinen yhteisö on Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen ymmällään. Onko Venäjä julma Leviathan vai arvaamattomien johtajiensa uhri? Kaksi suhteellisen tuoretta historiateosta, Antony Beevorin Russia: Revolution and Civil War 1917–1921 (2022) ja Vladislav Zubokin Collapse: The Fall of the Soviet Union (2021) etsivät vastausta Venäjän 1900-luvun käänteentekevistä kumouksista. Beevor on tuottelias sotahistorian kirjoittaja ja Zubok London School of Economicsin tutkija. […]

Tarttuessaan maailmansotien välissä toimineen Kansainliiton historiaan Heikki Mikkeli on uhmannut historiankirjoituksen metodista nationalismia, joka saa tutkijan arkistolähteiden saatavuuden takia valitsemaan aiheensa kansallisvaltion puitteista. Geneven hengessä Mikkeli kirjoittaa maailmanhistoriaa. Hän on kahlannut läpi paitsi Kansainliiton toimintansa aikana julkaisemat dokumentit mittavan määrän eri maiden historiallisten toimijoiden muistelmia ja raportteja. Näiden avulla hän arvioi uudelleen koulutotuutta, jonka mukaan […]

Vuonna 2014 Angela Merkel tavattuaan Vladimir Putinin totesi  hämmentyneenä Vladimir Putinin mielen liikkuneen ikään kuin muissa maailmoissa. Merkel oli odottanut kahden reaalipoliitikon järkeen käypää keskustelua Euroopan politiikasta, mutta sai yrittää seurata lähes metafyysistä keskustelua. Charles Clover, Financial Times-lehden Moskovan kirjeenvaihtaja vuosilta 2008–2013, paneutuu kirjassaan Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism (2016) venäläiseen mielenmaisemaan. […]

Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]

”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]

Sotien syistä ja sodankäynnistä on kirjoitettu paljon historiaa. Rauhaan palaaminen ja sen vaikeudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näin on laita ensimmäisen maailmansodankin kohdalla. Koulukirjoissa Versaillesin rauhankonferenssin tulokset esitetään yleensä vapauttavan myönteisinä: demokratia valtasi alaa, kansat itsenäistyivät ja Kansainliitto perustettiin rauhaa turvaamaan. Kun oppikirjat esittävät Suomen historian omana lukunaan, vuoden 1918 sisällissota näyttäytyy suomalaisena erityisilmiönä, jota […]

Meneillään oleva muistovuosi tuottaa vuoden 1918 sodasta lajiltaan, muodoltaan ja näkökulmaltaan vaihtelevaa historiakulttuuria. Moni kirjoittaja on pureutunut oman paikkakuntansa vaiheisiin ja avannut sodan draamaa ja tragediaa sen valossa.  ”Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla” on sisällissodan mikrohistoriaa. Tyrvääläinen herastuomari Armi Hohko on toimittanut talollinen Kalle Hohkon (1888-1971) päiväkirjan kohtalokkailta kuukausilta ja kehystänyt sen prologilla ja epilogilla. […]