Tapio Onnela

Venäjän opetusministeriö yhdenmukaistaa pedagogisten yliopistojensa koulutusta. Modernisoidussa opetussuunnitelmassa ei ole enää tilaa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden eikä maailman taiteellisen kulttuurin opetukselle.

Suomen historian sodat ovat jättäneet pysyvän jäljen maisemaan ja kaupunkikuvaan lähes kaikkialla Suomessa. Millaisia muistoja sinulla on sotien muuttamasta maisemasta? Leikitkö lapsuutesi juoksuhaudoissa tai uiskentelitko sadeveden täyttämissä pommikuopissa? Liittyykö kouluusi, työpaikkaasi tai kotiisi sota-ajalta peräisin olevia kertomuksia? Kerro omat muistosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston muistitietokeräyksessä.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.

Nuori ruotsalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist päätti vuonna 1842 kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista vanhasta suomalaisesta kansanrunosta ”Jos mun tuttuni tulisi”.  Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460.

The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa.

Suomalaiset historiapäivät ry palkitsi Suomalaisilla historiapäivillä 4.2.2022 elämäntyömitaleilla emeritaprofessori Marjatta Hietalan sekä filosofian tohtori Jyrki Vesikansan. Suomalaiset historiapäivät ry myöntää vuosittain helmikuussa järjestettävillä Suomalaisilla historiapäivillä kaksi elämäntyömitalia henkilöille, jotka ovat uransa aikana merkittävällä tavalla edistäneet suomalaista historiantutkimusta, historiakulttuuria ja suomalaisten mielenkiintoa historiaa kohtaan. Suomalaiset historiapäivät ry onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää heitä työstä, jota he ovat tehneet suomalaisen historiakulttuurin edistämiseksi.

Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot (Kouvolan museot) on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa.

Korjaustaito.fi-sivusto on Museoviraston ylläpitämä rakennusten kunnossapidon ja säilyttävän korjaamisen sivusto. Se tarjoaa tietoa rakennusten omistajille ja ylläpitäjille, korjausalan ammattilaisille ja viranomaisille sekä aiheen tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.

Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.

Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2021 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon jakavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).

Yle nostaa vuosikymmenten aikana Ylen arkistoihin kertyneitä musiikkiaarteita esille kaikkien ulottuville. Voit kuunnella musiikkiesityksiä, konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia.  Yle Soiva arkisto on jatkuvasti täydentyvä valikoima musiikkia Yle Areenassa. Soivasta arkistosta löytyvät kaikki musiikinlajit taiteesta viihteeseen ja kansanmusiikista jazziin.

Vuoden 2021 Historiateos julkistettiin Lahdessa, Suomalaisilla Historiapäivillä pe 4.2.2022. Palkinnon sai Timo Miettinen teoksellaan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. 

Suomen vanhimpaan teatteritaloon, vuonna 1839 valmistuneeseen Åbo Svenska Teateriin voi nyt tutustua virtuaalisesti netin kautta.

Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.

Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaus Kung Fjalar on vuosikymmenien jälkeen taas nähtävillä Turun linnassa. Konservoitu teos on esillä linnan sisääntuloaulan parvella. Teos on maalattu Turussa vuonna 1862.

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Dokumenttisarja Vox Turun uusimmassa jaksossa esitellään Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja ensimmäinen merkittävä ”fennofiili”, jonka elämäntyöksi tuli nostaa Suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi. Vaikka monet Jusleniuksen väitteet Turun ja Suomen historiasta on myöhemmin kumottu, osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään ns. pseudo- eli näennäistieteellisiin esityksiin.

Kotimaiseen tutkittuun tietoon on avautunut uusi oikopolku . Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla.

Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.