Kirjoituksia Agricolassa:

Muistitietokeruu: Sodan jäljet muistoissa ja maisemassa

Lisätty 25.3.2022 | Tietosanomat

Suomen historian sodat ovat jättäneet pysyvän jäljen maisemaan ja kaupunkikuvaan lähes kaikkialla Suomessa. Millaisia muistoja sinulla on sotien muuttamasta maisemasta? Leikitkö lapsuutesi juoksuhaudoissa tai uiskentelitko sadeveden täyttämissä pommikuopissa? Liittyykö kouluusi, työpaikkaasi tai kotiisi sota-ajalta peräisin olevia kertomuksia? Kerro omat muistosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston muistitietokeräyksessä.

Putinin sota – Putinin historia – yleisöluennon tallenne katsottavissa

Lisätty 25.3.2022 | Tietosanomat

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.

Sotahistoriallisia graduja palkittiin

Lisätty 25.3.2022 | Tietosanomat

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.

460 kertaa ”Jos mun tuttuni tulisi”

Lisätty 10.3.2022 | Tietosanomat

Nuori ruotsalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist päätti vuonna 1842 kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista vanhasta suomalaisesta kansanrunosta ”Jos mun tuttuni tulisi”.  Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460.

The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa

Lisätty 7.3.2022 | Tietosanomat

The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa.

Emeritaprofessori Marjatta Hietala ja filosofian tohtori Jyrki Vesikansa palkittiin elämäntyömitaleilla

Lisätty 4.3.2022 | Tietosanomat

Suomalaiset historiapäivät ry palkitsi Suomalaisilla historiapäivillä 4.2.2022 elämäntyömitaleilla emeritaprofessori Marjatta Hietalan sekä filosofian tohtori Jyrki Vesikansan. Suomalaiset historiapäivät ry myöntää vuosittain helmikuussa järjestettävillä Suomalaisilla historiapäivillä kaksi elämäntyömitalia henkilöille, jotka ovat uransa aikana merkittävällä tavalla edistäneet suomalaista historiantutkimusta, historiakulttuuria ja suomalaisten mielenkiintoa historiaa kohtaan. Suomalaiset historiapäivät ry onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää heitä työstä, jota he ovat tehneet suomalaisen historiakulttuurin edistämiseksi.

Poikilo-museoiden valokuva- ja esinekokoelmat Finnassa

Lisätty 17.2.2022 | Tietosanomat

Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot (Kouvolan museot) on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa.

Museoviraston Korjaustaito.fi neuvoo rakennusten säilyttävässä korjaamisessa ja korjaushankkeissa

Lisätty 17.2.2022 | Tietosanomat

Korjaustaito.fi-sivusto on Museoviraston ylläpitämä rakennusten kunnossapidon ja säilyttävän korjaamisen sivusto. Se tarjoaa tietoa rakennusten omistajille ja ylläpitäjille, korjausalan ammattilaisille ja viranomaisille sekä aiheen tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.

Merkittävä arkistokokonaisuus avautui: Pohjois–Amerikan suomalaiset Neuvosto–Karjalassa 1920–1930–luvuilla

Lisätty 9.2.2022 | Tietosanomat

Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.

Vuoden tiedekirja 2021 -palkinnon finalistit

Lisätty 7.2.2022 | Tietosanomat

Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2021 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon jakavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).

Ylen musiikkiaarteet avattiin yleisölle Soivassa arkistossa

Lisätty 7.2.2022 | Tietosanomat

Yle nostaa vuosikymmenten aikana Ylen arkistoihin kertyneitä musiikkiaarteita esille kaikkien ulottuville. Voit kuunnella musiikkiesityksiä, konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia.  Yle Soiva arkisto on jatkuvasti täydentyvä valikoima musiikkia Yle Areenassa. Soivasta arkistosta löytyvät kaikki musiikinlajit taiteesta viihteeseen ja kansanmusiikista jazziin.

Vuoden historiateos valittiin Lahden historiapäivillä

Lisätty 4.2.2022 | Tietosanomat

Vuoden 2021 Historiateos julkistettiin Lahdessa, Suomalaisilla Historiapäivillä pe 4.2.2022. Palkinnon sai Timo Miettinen teoksellaan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. 

Suomen vanhimman teatteritalon virtuaaliesittely

Lisätty 31.1.2022 | Tietosanomat

Suomen vanhimpaan teatteritaloon, vuonna 1839 valmistuneeseen Åbo Svenska Teateriin voi nyt tutustua virtuaalisesti netin kautta.

1990-luvun lesbotutkimusta kokoava teos avoimena verkossa

Lisätty 26.1.2022 | Tietosanomat

Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.

R. W. Ekmanin teos Kung Fjalar jälleen esillä

Lisätty 20.1.2022 | Tietosanomat

Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaus Kung Fjalar on vuosikymmenien jälkeen taas nähtävillä Turun linnassa. Konservoitu teos on esillä linnan sisääntuloaulan parvella. Teos on maalattu Turussa vuonna 1862.

Sodan ja rauhan uutisia – Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön

Lisätty 18.1.2022 | Tietosanomat

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Turku oli Jusleniukselle Maagogin ja kuninkaiden kaupunki

Lisätty 10.1.2022 | Tietosanomat

Dokumenttisarja Vox Turun uusimmassa jaksossa esitellään Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja ensimmäinen merkittävä ”fennofiili”, jonka elämäntyöksi tuli nostaa Suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi. Vaikka monet Jusleniuksen väitteet Turun ja Suomen historiasta on myöhemmin kumottu, osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään ns. pseudo- eli näennäistieteellisiin esityksiin.

Finna.fi-hakupalvelu tarjoaa oikopolkuja tutkittuun tietoon

Lisätty 16.12.2021 | Tietosanomat

Kotimaiseen tutkittuun tietoon on avautunut uusi oikopolku . Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla.

Avoviemäristä vapaa-ajanviettopaikaksi Jokivarren valot -dokumentti kertoo kaupunkikuvan muutoksesta

Lisätty 10.12.2021 | Tietosanomat

Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.

Josephine Baker haudattiin Panthéoniin – miten suomalaiset vastaanottivat hänet 1930-luvulla?

Lisätty 1.12.2021 | Tietosanomat

Amerikkalais-ranskalainen taiteilija Josephine Baker haudattiin symbolisesti eilen Pariisin Panthéoniin, jonka kaltaista kunnianosoitusta ei naisille, eikä varsinkaan mustille naisille ole juurikaan ennen osoitettu. Baker on kuudes Pantheoniin haudattu nainen ja ensimmäinen musta nainen. Presidentti Macronin tekemään päätökseen vaikuttivat Bakerin ansiot Ranskan vastarintaliikkeessä sekä 1960-luvun kansalaisoikeustaistelussa. Kun Baker esiintyi 1930-luvun alussa Suomessa hän herätti täällä varsin voimakkaita tunteita – jopa mielenosoituksia.