Teemu Keskisarjan teos Hattujen sota on aihepiiriltään surullisen ajankohtainen, vaikka tutkimuskohteena ovat pian 300 vuoden takaiset tapahtumat. Ajallisesta etäisyydestä huolimatta lukija pystyy peilaamaan mielessään Venäjän 1740-luvun alun luoteisella rajaseudulla käytyä sotaa vuoden 2022 Venäjän lounaisella rajaseudulla käynnissä olevaan sotaan. Kuten Keskisarja teoksensa alkusanoissa toteaa, ”sotien ”syttyminen” ja ”riehuminen” ovat vääriä sanoja. Eivät sodat luonnostaan syty […]

Lue lisää

Turun yliopiston kirjaston julkaisema verkkonäyttely käsittelee almanakkojen historiaa Suomessa. Almanakkoja on ilmestynyt Suomessa jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Kalenteritietojen lisäksi almanakoissa oli usein myös liitekirjoitus, jossa annettiin neuvoja maatalouden kehittämisestä tai terveydenhoidosta. Tekstit opettivat ja kehottivat kansaa käyttämään uusia viljelymenetelmiä ja kasvattamaan vaikkapa perunoita. Verkkonäyttely käsittelee monipuolisesti almanakkojen merkitystä ja asemaa Suomessa.

Lue lisää

Dokumenttisarja Vox Turun uusimmassa jaksossa esitellään Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja ensimmäinen merkittävä ”fennofiili”, jonka elämäntyöksi tuli nostaa Suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi. Vaikka monet Jusleniuksen väitteet Turun ja Suomen historiasta on myöhemmin kumottu, osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään ns. pseudo- eli näennäistieteellisiin esityksiin.

Lue lisää

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]

Lue lisää

Elämme aikaa, jona Donald Trump repii papereitaan ja arkistotyöntekijät joutuvat lakia noudattaakseen teippaamaan niitä yhteen, sillä kaikki muut paitsi täysin yksityiset Yhdysvaltain presidentin käsissään pitämät paperit on arkistoitava. Täydellisen vastakohdan tälle muodostaa maan toiseksi presidentiksi nousseen John Adamsin (1735–1826) ja vaimonsa Abigailin (1744–1818) välinen kirjeenvaihto, joka on yhä edelleen vaikuttavimpia kokoelmia lajissaan. John oli koulutukseltaan […]

Lue lisää

Kesällä 1783 Ruotsin Kuninkaallisen Linnoituskunnan (Kungliga Fortifikationen) luutnantti, vapaaherra Mikael Hisinger, lähti kiertomatkalle Eurooppaan. Hisinger oli vauraan ruukinpatruunan ja Inkoon Fagervikin ruukinkartanon omistajan Johan Hisingin (aateloituna 1770 Hisinger) ainoa poika. Matkaseuralaisena 24-vuotiaalla Mikael Hisingerillä oli linnoitusarkkitehti, luutnantti Erik Råberg. Matka liittyy matkustamisen pitkään traditioon, jolla viimeisteltiin yläluokan poikien kasvatus ja koulutus. Hisingerin matkan tarkoituksena oli […]

Lue lisää

Joutilaat ja ahkerat on historiantutkija Johanna Ilmakunnaksen uusin suomenkielinen artikkelikokoelma 1700-luvun eurooppalaisen säätyläistön elämäntavasta. Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Maalla ja kaupungissa -osiossa tarkastellaan tilakokemuksia, töitä ja askareita maaseutukartanoissa sekä urbaania rakentamista osana aatelin velvollisuuksia. ”Tavaroiden maailma” keskittyy nimensä mukaisesti shoppailuun, kuluttamiseen ja käsitöiden tekoon. Seurallisuuden muotoja -osiossa perehdytään ruokailuun sekä perhesuhteisiin. Artikkelikokoelma vai monografia? Kirjan […]

Lue lisää

Historian dosentti Mikko Huhtamiehen kirja ”Pohjolan Atlantis uskomattomia ideoita Itämerellä” kuljettaa lukijan halki Itämeren alueen kummallisten ja toisinaan toimivaksikin todettujen insinööri-ihmeiden ja ajatusten historian 1500-luvulta 1700-luvulle. Kirja on rakennettu kahdeksan temaattisen, kronologisesti etenevän luvun varaan, joista kukin muodostaa oman selkeän kokonaisuutensa keskittyen yhteen käsiteltävään aihealueeseen. Tyylillisesti teos on yleistajuinen ja viihdyttävä tietokirja, joka esipuheen mukaan […]

Lue lisää

Alkoholi on ollut kautta aikojen läsnä suomalaisessa kulttuurissa. Käyttäjien mielestä sitä on ollut yleensä liian vähän ja vastustajien mielestä liikaa, harvoin kenenkään mielestä sopivasti. Se on jäsentänyt suomalaista kulttuuria keskeisellä tavalla, kun maallinen ja kirkollinen esivalta ovat pyrkineet kitkemään juoppoutta alamaisista – toistaiseksi siinä onnistumatta. Viinan ilojen ja kirojen ohella suomalaisia ovat kiinnostaneet myös kännistä […]

Lue lisää

Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]

Lue lisää

Nk. Fennica-kirjallisuuden ja ylipäätään suomalaisen tai Suomeen liittyvän kirjallisuuden luettelointi jokaiselle lukijalle helpossa muodossa on täydellistynyt. Viime vuonna ilmestyivät vuodet 1488-1700 kattava luettelo ja sen hakemisto-osa. Kirja on helppokäyttöinen ja oleellinen lisä jokaisen kirjahistoriasta kiinnostuneen hyllyssä. Se on myös tarpeellinen, joskin kovin kallis, hankinta Helsingin yliopiston uudeksi oppiaineeksi tänä syksynä nousseen kirjahistorian opiskelijoille. Tämän teoksen […]

Lue lisää