Turun yliopiston kirjaston julkaisema verkkonäyttely käsittelee almanakkojen historiaa Suomessa. Almanakkoja on ilmestynyt Suomessa jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Kalenteritietojen lisäksi almanakoissa oli usein myös liitekirjoitus, jossa annettiin neuvoja maatalouden kehittämisestä tai terveydenhoidosta. Tekstit opettivat ja kehottivat kansaa käyttämään uusia viljelymenetelmiä ja kasvattamaan vaikkapa perunoita. Verkkonäyttely käsittelee monipuolisesti almanakkojen merkitystä ja asemaa Suomessa.

Lue lisää

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]

Lue lisää

Nykytaiteen ja arkeologian museo Aboa Vetus Ars Nova aloitti arkeologiset kaivaukset yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa viime toukokuussa Turussa Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivaukset kestivät syyskuun puoleenväliin saakka. Kaivausten tarkoituksena oli tarkastella Turun palon aiheuttamia tuhoja alueen rakennusten raunioiden avulla. Erityisessä syynissä olivat muun muassa vuoden 1827 Turun palossa tuhoutuneen puisen liiterin rauniot, jotka paikannettiin vuonna 1826 tehdyllä palovakuutusasiakirjalla.

Lue lisää

Svenska litteratursällskapet i Finlandin tietokanta Zacharias Topelius Skrifter tuo Topeliuksen elämäntyön katseltavaksi digitaalisessa muodossa. Tietokanta sisältää muun muassa Topeliuksen historiallisia romaaneja, novelleja, päiväkirjoja runoja sekä akateemisia tekstejä, ja sen sisältöä kehitetään vuoteen 2022 saakka. Nyt tietokantaan on lisätty uusi editio Publicistik, joka sisältää tekstejä, joita Topelius kirjoitti viidenkymmenen aktiivisen vuotensa aikana. Zacharias Topelius Skrifter -tietokantaan […]

Lue lisää

Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]

Lue lisää

1

”Matkailu on suosittu kirjan aihe,” toteaa Heli Rantala teoksensa Pikisaaresta Pariisiin päätesanoissa. Ja näin toki onkin, niin akateemisessa kirjallisuudessa kuin viihteessä ja fiktiossakin. Matkailu kiinnostaa ihmisiä, ja kuten Rantalan teos myös hyvin osoittaa, on kiinnostanut jo vuosisatojen ajan, kenties aina. Erityisen houkuttelevaa, mutta myös omituista, on lukea menneisyyden maailmanmatkaajista ja näiden kohtaamista vaikeuksista juuri nyt […]

Lue lisää

Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki, kaksi äkkiseltään ajateltuna toisistaan kaukana olevaa kulttuuriyhdistystä ovat löytäneet toisensa luonnollisen teeman yhteydessä. Karjalan Sivistysseura on karjalaisen kulttuurin tukija ja edistäjä ja yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan. Se on sitä kautta myös Elias Lönnrotin työn arvossa pitäjä ja häneen liittyvän tutkimuksen tukija. Siksipä Sivistysseura […]

Lue lisää

Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Lue lisää

Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.

Lue lisää

FT Kirsi Keravuori on julkaissut kiehtovan, hänen vuonna 2015 ilmestyneen väitöskirjansa ”Rakkaat poikaiset!” Simon ja Wilhelmiina Jahnsson perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887) teemaa laajentavan tutkimuksen. Se käsittelee kustavilaisen talonpoikaislaivurin Simon Jahnssonin (1812–1887) ja hänen vaimonsa Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) kirjeenvaihtoa heidän lastensa kanssa. Keravuori kuvaa kuinka Jahnssonit, kaksikieliset talonpoikaisvanhemmat, loivat elämällään ja työllään omana aikanaan poikkeuksellisen perinnön. […]

Lue lisää

Japani-innostus globaalina ilmiönä saa mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, ja maan perinteinen kulttuuri puolustaa paikkaansa modernien ja futurististenkin populaarikulttuurin tuotosten rinnalla – tarjoten inspiraatiotakin niihin. Kun mukaan yhtälöön tuodaan valokuvat, päästään mielenkiintoiselle rajapinnalle ”japanilaisuuden” ja sen osittain ”länsimaisen”, kenties tietyllä tapaa toiseuttavankin kuvaamistavan väliin. Ainutlaatuiset kuvakokoelmat, joita on vähitellen alettu digitoida niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin käytettäviksi, avaavat […]

Lue lisää

Arvostelu

Pohjoismaissa von Wrightin taiteilijaveljeksiä pidetään 1800-luvun johtavina lintu- ja luontomaalareina, ja suomalaiset rakastavat varsinkin heidän lintumaalauksiaan. Professori emeritus Bertil Nordenstam (s. 1936) on työskennellyt vuodesta 1969 lähtien Tukholmassa Naturhistoriska riksmuseetissa ja toiminut siellä kasvitieteellisessä osastossa alanaan siemenkasvitiede. Hän on Kungliga Vetenskapsakademin jäsen, ja hänen julkaisunsa käsittelevät systemaattista kasvitiedettä, kasvimaantiedettä ja tieteenhistoriaa. Kuvat sata vuotta kateissa […]

Lue lisää

Tämän komean kirjan pääosa, noin 340 sivua, on omistettu Raoul Johnssonin selostamalle Suomen rannikoiden tapahtumille. Teoksen alussa on kuitenkin myös noin 80 sivun edestä Ilkka Malmbergin johdantoa, ja lopussa vielä kaksisivuinen ”Venäläinen torjuntavoitto” -luku rauhanteosta, joista saa riittävän käsityksen 1850-luvun maailmanpolitiikasta ja Mustanmeren taisteluista. Jo sinänsä hyödyllistä tekstiä elävöittävät valokuvat (Krimin sodassa kirjeenvaihtajat oppivat ensimmäisen […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]

Lue lisää

Alkoholi on ollut kautta aikojen läsnä suomalaisessa kulttuurissa. Käyttäjien mielestä sitä on ollut yleensä liian vähän ja vastustajien mielestä liikaa, harvoin kenenkään mielestä sopivasti. Se on jäsentänyt suomalaista kulttuuria keskeisellä tavalla, kun maallinen ja kirkollinen esivalta ovat pyrkineet kitkemään juoppoutta alamaisista – toistaiseksi siinä onnistumatta. Viinan ilojen ja kirojen ohella suomalaisia ovat kiinnostaneet myös kännistä […]

Lue lisää

Venäjä on tänä päivänä markkinatalousmaa, joka on Neuvostoliiton hajoamista seuranneina vuosikymmeninä jakautunut jyrkkärajaiseksi luokkayhteiskunnaksi, missä varallisuuserot ovat huikeat taloudellisen ja poliittisen eliitin ja palkkatyöläisen välillä – ja hirvittävät myös kaupunkiväestön, sen orastavan keskiluokan ja provinssien köyhien maalaisten välillä. Venäläinen ”sote”, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pahassa jamassa eivätkä Leo Tolstoin (1828-1910) ajatukset heikomman auttamisesta, hyväntekeväisyydestä tai […]

Lue lisää

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]

Lue lisää