Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]

Lue lisää

1

”Matkailu on suosittu kirjan aihe,” toteaa Heli Rantala teoksensa Pikisaaresta Pariisiin päätesanoissa. Ja näin toki onkin, niin akateemisessa kirjallisuudessa kuin viihteessä ja fiktiossakin. Matkailu kiinnostaa ihmisiä, ja kuten Rantalan teos myös hyvin osoittaa, on kiinnostanut jo vuosisatojen ajan, kenties aina. Erityisen houkuttelevaa, mutta myös omituista, on lukea menneisyyden maailmanmatkaajista ja näiden kohtaamista vaikeuksista juuri nyt […]

Lue lisää

Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki, kaksi äkkiseltään ajateltuna toisistaan kaukana olevaa kulttuuriyhdistystä ovat löytäneet toisensa luonnollisen teeman yhteydessä. Karjalan Sivistysseura on karjalaisen kulttuurin tukija ja edistäjä ja yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan. Se on sitä kautta myös Elias Lönnrotin työn arvossa pitäjä ja häneen liittyvän tutkimuksen tukija. Siksipä Sivistysseura […]

Lue lisää

Turun palo 1827 on Suomen ja Pohjoismaiden historiassa mittakaavaltaan ainutlaatuinen kaupunkipalo. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmen julkaisema YouTube-video havainnollistaa, että Turun palo 1827 ei koskettanut ainoastaan paikallisia, vaan se levisi sanomalehdistön kautta ympäri maailmaa laajemmin kuin yksikään aikaisempi suomalainen uutisaihe.

Lue lisää

Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.

Lue lisää

Japani-innostus globaalina ilmiönä saa mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, ja maan perinteinen kulttuuri puolustaa paikkaansa modernien ja futurististenkin populaarikulttuurin tuotosten rinnalla – tarjoten inspiraatiotakin niihin. Kun mukaan yhtälöön tuodaan valokuvat, päästään mielenkiintoiselle rajapinnalle ”japanilaisuuden” ja sen osittain ”länsimaisen”, kenties tietyllä tapaa toiseuttavankin kuvaamistavan väliin. Ainutlaatuiset kuvakokoelmat, joita on vähitellen alettu digitoida niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin käytettäviksi, avaavat […]

Lue lisää

Arvostelu

Pohjoismaissa von Wrightin taiteilijaveljeksiä pidetään 1800-luvun johtavina lintu- ja luontomaalareina, ja suomalaiset rakastavat varsinkin heidän lintumaalauksiaan. Professori emeritus Bertil Nordenstam (s. 1936) on työskennellyt vuodesta 1969 lähtien Tukholmassa Naturhistoriska riksmuseetissa ja toiminut siellä kasvitieteellisessä osastossa alanaan siemenkasvitiede. Hän on Kungliga Vetenskapsakademin jäsen, ja hänen julkaisunsa käsittelevät systemaattista kasvitiedettä, kasvimaantiedettä ja tieteenhistoriaa. Kuvat sata vuotta kateissa […]

Lue lisää

Tämän komean kirjan pääosa, noin 340 sivua, on omistettu Raoul Johnssonin selostamalle Suomen rannikoiden tapahtumille. Teoksen alussa on kuitenkin myös noin 80 sivun edestä Ilkka Malmbergin johdantoa, ja lopussa vielä kaksisivuinen ”Venäläinen torjuntavoitto” -luku rauhanteosta, joista saa riittävän käsityksen 1850-luvun maailmanpolitiikasta ja Mustanmeren taisteluista. Jo sinänsä hyödyllistä tekstiä elävöittävät valokuvat (Krimin sodassa kirjeenvaihtajat oppivat ensimmäisen […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikainen sotahistoria on kuluneen vuosikymmenen aikana elänyt Suomessa hienoista renessanssia. Keisari-suuriruhtinaan lippujen alla taistelleiden suomalaisten vaiheita on sivuttu niin akateemisissa tutkimuksissa kuin populaareissa tietokirjoissa. Teuvo Laitilan vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja The Finnish Guard in the Balkans oli tutkimuksessa suoranainen edelläkävijä ja edusti niin sanottua ”uutta sotahistoriaa” jo ennen kuin kukaan oli Suomessa vielä […]

Lue lisää

Vähälukuista ylintä säätyläistöä lukuun ottamatta on niukasti tietoa Suomen suuriruhtinaskunnan alkuaikojen ihmisten suhtautumisesta uuteen valtiolliseen tilanteeseen sekä isänmaa- ja  kielikysymykseen. Alemman säätyläistön kohdalla merkittävä poikkeus on Wassholmin tutkimuksen kohde, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla syntynyt ja Turun akatemiassa opiskellut Eric Gustaf Ehrström (1791–1835), jonka täytyi elämänsä aikana pohtia kansallisia ja kielellisiä kysymyksiä useissa eri yhteyksissä ja vaihtelevista näkökulmista. […]

Lue lisää

Victor Hugon Kurjissa on kohtaus, jossa roistomaisen Thénardier’n perheen koditon poika, Gavroche, pelastaa 1830 vallankumouksen keskeltä kaksi eksynyttä lasta (omia veljiään). Gavroche on löytänyt oivallisen piilopaikan Napoleonin Bastilleen rakennuttaman norsumonumentin vatsasta, jossa pojat voivat nukkua rottien keskellä. Peittona pojilla on Jardin des Plantes’in kirahvilta varastettu matto, josta Hugo kirjoittaa, että se oli ”hyvin paksu ja […]

Lue lisää