Venäjä on tänä päivänä markkinatalousmaa, joka on Neuvostoliiton hajoamista seuranneina vuosikymmeninä jakautunut jyrkkärajaiseksi luokkayhteiskunnaksi, missä varallisuuserot ovat huikeat taloudellisen ja poliittisen eliitin ja palkkatyöläisen välillä – ja hirvittävät myös kaupunkiväestön, sen orastavan keskiluokan ja provinssien köyhien maalaisten välillä. Venäläinen ”sote”, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pahassa jamassa eivätkä Leo Tolstoin (1828-1910) ajatukset heikomman auttamisesta, hyväntekeväisyydestä tai […]

Lue lisää

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]

Lue lisää

Ruotsi oli pitkään eräs harvoja läntisen Euroopan maita, jonka parlamentissa ei ollut maahanmuuttovastaista oikeistopopulistista puoluetta. Ruotsi näyttäytyikin monelle positiivisena poikkeuksena yleiseurooppalaiseen, uhkaavasti äärioikealle viettävään trendiin. Ruotsidemokraattien nousu riksdageniin vuonna 2010 ja puolueen syksyn 2014 vaaleissa kirjaamat historiallisen suuret kannatuslukemat ovat kuitenkin muuttaneet monen vaalimaa mielikuvaa äärioikeiston seireenikutsulle vastustuskykyisestä Ruotsista. Tanskan, Norjan ja Suomen tapaan osoittautui myös väkirikkain […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikainen sotahistoria on kuluneen vuosikymmenen aikana elänyt Suomessa hienoista renessanssia. Keisari-suuriruhtinaan lippujen alla taistelleiden suomalaisten vaiheita on sivuttu niin akateemisissa tutkimuksissa kuin populaareissa tietokirjoissa. Teuvo Laitilan vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja The Finnish Guard in the Balkans oli tutkimuksessa suoranainen edelläkävijä ja edusti niin sanottua ”uutta sotahistoriaa” jo ennen kuin kukaan oli Suomessa vielä […]

Lue lisää

Vähälukuista ylintä säätyläistöä lukuun ottamatta on niukasti tietoa Suomen suuriruhtinaskunnan alkuaikojen ihmisten suhtautumisesta uuteen valtiolliseen tilanteeseen sekä isänmaa- ja  kielikysymykseen. Alemman säätyläistön kohdalla merkittävä poikkeus on Wassholmin tutkimuksen kohde, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla syntynyt ja Turun akatemiassa opiskellut Eric Gustaf Ehrström (1791–1835), jonka täytyi elämänsä aikana pohtia kansallisia ja kielellisiä kysymyksiä useissa eri yhteyksissä ja vaihtelevista näkökulmista. […]

Lue lisää

Victor Hugon Kurjissa on kohtaus, jossa roistomaisen Thénardier’n perheen koditon poika, Gavroche, pelastaa 1830 vallankumouksen keskeltä kaksi eksynyttä lasta (omia veljiään). Gavroche on löytänyt oivallisen piilopaikan Napoleonin Bastilleen rakennuttaman norsumonumentin vatsasta, jossa pojat voivat nukkua rottien keskellä. Peittona pojilla on Jardin des Plantes’in kirahvilta varastettu matto, josta Hugo kirjoittaa, että se oli ”hyvin paksu ja […]

Lue lisää

Matkakirjallisuutta ja matkustamista on Suomessakin viime vuosina tutkittu osana modernia elämänmuotoa. Matkakirjallisuus onkin yksi ns. modernisaation tärkeimpiä saavutuksia. Matkakirjallisuuden avulla lukijat ovat saaneet tietoa muista elämänmuodoista ja sen avulla länsimaiset yhteiskunnat ovat voineet osoittaa ylemmyyttään niitä kansoja ja maita kohtaan, joita matkailtaessa on tavattu. Matkustaminen taas on ollut yksi tavoista päästä eroon yhteiskunnan ja sivilisaation […]

Lue lisää

Klondiken kultaryntäyksestä on juuri kulunut sata vuotta. Kammottaviakin ihmiskohtaloita sisältänyt valloitus dokumentoitiin äskettäin televisiosta tulleella ohjelmalla, jonka perussanoma ei jäänyt epäselväksi: ihmiset eivät ole tajunneet, että kultaa ei ole ihan helppo saada. Lämpimiin ilmoihin tottuneita amerikkalaisia oli jopa huvittava ajatella Kanadan ja Alaskan tulipalopakkasissa. Jokin piti kuitenkin monia paikoillaan eivätkä kaikki suinkaan paenneet pakkasia. Osa […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]

Lue lisää

Tiemuseon julkaisuja sarjassa on ilmestynyt Pohjois-Karjalan alueen liikenteen ja tienpidon historiaa käsittelevä tutkimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että teoksessa käsitellään myös Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan pohjoisosien liikenteen historiaa. Ehkä nimen valinnan pohjana on ollut tutkimuksen tilaaja Pohjois-Karjalan tiepiiri, jonka edeltäjän Karjalan tiepiirin alueeseen mainitut alueet myös kuuluivat. Teos kattaa liikenteen historian Pohjois-Karjalassa alkaen ensimmäisestä asiakirjoissa […]

Lue lisää