Mai Tolosen edellisen romaanin Kupai nau sivuhahmo Bertha nousee nyt päähenkilöksi. Kehyskertomuksen Bertha-mummo elää 1920-luvun Viipurissa, jossa hänen juttukumppaninsa on puhelias pojanpoika Väinö. Yhteinen valokuva-albumin selailu johdattaa muistoihin, jotka ovat enimmäkseen kipeitä ja surullisia. Menneeseen vihkiytymisen ohella muutakin kakkosluokkaa käyvä koululainen saa tehdä. Hän lukee peräkammarissa heikkonäköiselle isoäidilleen sanomalehtiä. Mieluiten poika pysähtyisi Paavo Nurmesta kertoviin […]
Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922. Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]
Lasse Lehtisen Murhattu ministeri on ajankohtainen kirja juuri nyt, kun Ritavuoren kuolemasta on kulunut sata vuotta. Ajankohtaisuutta lisää internetin tuoma huoli vihapuheesta ja sen vaikutuksesta. Minua Ritavuori kiinnostaa siksi, että tutkin arvojensa, mielipiteidensä ja kirjoitustensa takia vuonna 1918 surmattua kirjailija-toimittaja Algoth Untolaa ja koetan ymmärtää tätä aikakautta hänen näkökulmastaan. Lehtinen on poliitikkojen elämäkerturina kokenut ja […]
Tietosanomat
Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.
Dosentti Rami Mähkä, Turun yliopistossa työskentelevä kulttuurintutkija, on toimittanut Aulikki ja Toivi Mattilan kouluaikaisista päiväkirjoista julkaisun, joka on saanut nimekseen Vangittu prinsessa. Nimi on poimittu sairaalaan joutuneen Aulikki Mattilan kouluaikaisesta päiväkirjasta. Kirjan päähenkilöt ovat varakkaan tamperelaisen talonomistajan Jalmari Mattilan ja tämän puolison Ksenian kaksi tytärtä. Toimitustyön pani liikkeelle A. ja T. Mattilan Säätiö. Se on […]
Musiikintutkija Pekka Jalkasen teos Alaska, Bombay ja Billy Boy on julkaistu vapaana verkkokirjana. Jalkasen tutkimus jazzkulttuurin murroksesta 1920-luvun Helsingissä ilmestyi alkujaan vuonna 1989. Musiikkianalyysia, kulttuurianalyysia ja historiantutkimusta yhdistelevä kirja on kuulunut suomalaisten musiikintutkijoiden suosituimpiin lähteisiin. Loppuunmyydystä teoksesta on jo pitkään toivottu uutta painosta. Jalkanen tutkii väitöskirjassaan 1920-luvun Helsingin salonkiorkestereita, torvisoittokuntia ja jazzkokoonpanoja. Hän analysoi niin […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]
Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]
Arvostelu
Paula McLainin elämäkertaromaanin suomennosnimi Nuoruutemme Pariisi viittaa Ernest Hemingwayn (1899-1961) omiin Pariisin muistelmiin A Moveable Feast (1964), jotka julkaistiin suomeksi sinänsä osuvalla nimellä Nuoruuteni Pariisi. Muistelmissaan Hemingway teki tilinsä selväksi Pariisin 1920-luvun taiteilijaelämän sekä eräiden tuohon aikaan liittyvien taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Hänen katsotaan onnistuneen teoksessaan tavoittamaan hyvin ensimmäisen maailmansodan jälkeisen kadotetun sukupolven tunnot: taukoamattoman […]
Joni Krekolan loppuvuodesta 2006 ilmestynyt väitöskirja ”Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938” kuvaa ja analysoi vajaan kahdensadan suomalaisen elämää bolshevismin pyörteissä 1920- ja 1930-luvuilla. Teos kertoo suomalaiskommunistien vaiheista kahdessa maassa, kahden järjestelmän ristipaineessa. Neuvostomaasta haettiin koulutus, jota pyrittiin hyödyntämään tuolloin maan alla toimineen Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puoluetyössä Suomessa. Molemmat maat osoittautuivat myös vallankumouksellisen […]
Arvostelu
Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan Technology as Freedom hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia. Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty. Sähköistetyistä kodeista […]