Hannu Tikkasen Musta ryssä ja sininen enkeli (2021) on romaani 1970-luvun alun opiskelijaelämästä nuoressa maakuntakorkeakoulussa, musiikista, politiikasta ja aikuiseksi kasvamisesta. Nykyinen tai entinen joensuulainen voi eläytyä kirjaan nostalgiatrippinä tuttuun asuin-, työ- tai opiskeluympäristöön, mutta kirja tarjoaa myös näkökulmia taistolaisen opiskelijaliikkeen nousukauteen ja suomalaisen rockkulttuurin alkutaipaleelle. Pohjois-Karjala antaa romaanille oman eksoottisen kontekstinsa – periferiassakin tapahtuu. Eletään […]
Suomipunk 1977–1981 on muistelmateos suomipunkin ensimmäisestä vaiheesta. Se kuuluu ns. oraalihistorian genreen eli ajan merkittävien tekijöiden haastatteluista on toimitettu teos, joka jakautuu eri teemoihin. Mukana on ilmiön analysoinnin ja tärkeimpien bändien lisäksi kiinnostavia otteita sellaisistakin aiheista kuin punkin ja rockabillyn vastakkainasettelu, suosikkipäihteet, punk ja urheilu, punk ja puoluepolitiikka sekä punk ja kirjallisuus. Teoksen toimittaja Kimmo […]
Sekä Lauri Hokkanen että suurin osa muistakin taistolaisuutta selittävistä kirjoista ja muistelijoista käsittelevät vain ja ainoastaan ylätason ja eliitin totuuksia ja toimia, eivät esimerkiksi radikaalin opiskelijaliikkeen historiaa sellaisenaan. Matti Hyvärisen Viimeiset taistot ja Heikki Mäki-Kulmalan teokset teemasta ovat mielestäni merkittävimpiä – erityisesti Hyvärisen tutkimus ja haastatteluihin perustuva opus 1990-luvulta. Neuvostoliiton ja SKP:n historia pääosassa Kenen […]
1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]
Mikko Mattlarin teos esittelee haastattelujen kautta suomalaisia syntetisaattorimusiikin tekijöitä ja konemusiikista niin musiikillisista kuin teknisistä syistä kiinnostuneita polunavaajia. Haastatteluista nousee esiin myös laitteiden tekninen kehitys. Kun niissä ei aluksi ollut muistia juuri nimeksikään, muusikot esittivät ja taltioivat teoksensa nykynäkökulmasta katsottuna lähes käsittämättömän tuntuisesti täysin livenä. Syntetisaattoreiden kalleus ja harvinaisuus oli tulisieluille vain hidaste, ja hyvät […]
Matleena Frisk tarkastelee aihettaan sukupuolentutkimuksen näkökulmasta lähtökohtanaan olettamus, että ruumiillista sukupuolta rakennetaan erilaisilla kulutustuotteilla. Väitöskirjan aineistona on nuorille suunnattu musiikkilehti Suosikki. Lehdessä julkaistujen mainosten ja toimituksellisen aineiston sisällössä tapahtuneista muutoksista kirjoittaja etsii tapoja, joilla erilaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden avulla rakennettiin 1960-luvun nais- ja miesruumista ja sen luonnollisuuden ihannetta. Väitöskirja jakautuu kahdeksaan päälukuun. Aluksi kirjoittaja määrittää […]
Agricola Suomen historiaverkko julkaisee ohessa Matti Rossin kirjeen Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975. Kirje julkaistiin alun perin Tiedonantaja-lehdessä 18.7. 1975. Matti Rossin Unkarin kirjailijaliitolle ja Unkarin Suomen suurlähettiläälle keväällä 1975 lähettämästä kirjeestä nousi vilkas keskustelu ja se on käynnistynyt myöhemmin useita kertoja uudestaan mm. viimeksi vuonna 2007, kun Matti Rossi palkittiin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. Kirjeen katsottiin ilmiantaneen […]
Opetusministeriön, kouluhallituksen ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksen järjestämässä opetusmenetelmäkokeilussa tuotettiin 1970-luvulla opetusmoniste, jota käytettiin Pirkkalan kunnan peruskoulun viidensillä luokilla eli 11-vuotiaiden oppilaiden historian opetuksessa lukuvuonna 1974-75. Monisteesta nousi vilkas keskustelu sen tultua julkisuuteen vuonna 1975. Lue koko julkaisu
Jari Leskisen kirjan lukeminen oli hämmentävä kokemus. Tuntui kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin kylmän sodan varjoissa 1970-luvulla käytyihin koulukiistoihin. Silloin koulutuspolitiikan johtopaikat vallanneet sosialidemokraatit uskoivat, että peruskoulun opetuksella voidaan muuttaa yhteiskuntaa sosialismin suuntaan, kun taas tosi oikeistolaiset pelkäsivät peruskoulun vievän Suomea Neuvostoliiton talutusnuoraan. Äänekkään radikaalin opiskelijaliikkeen koulutuspuheet vahvistivat oikeiston pelkoja, joihin Leskinen eläytyy täysin rinnoin. […]
VTT, dosentti Jari Leskisen uusi teos Pirkkalan surullisen kuuluisasta opetuskokeilusta on perusteellinen kuvaus tästä 1970-luvun alun merkillisestä hankkeesta, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka eri-ikäiset lapset ja nuoret omaksuisivat kouluopetukseen upotetun marxilaisen maailmankatsomuksen. Leskisellä on jo aiemmin kokemusta aihepiirin tutkimuksesta, sillä hän on sotavahinkoyhdistyksen ja irtaimiston sotavahinkoyhdistyksen sekä niiden seuraajiksi perustettujen säätiöiden historiassaan (Tulevaisuuden turvaksi, 2004) […]
Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]
Johdannossa Vilkuna tuo esille, että hänen pyrkimyksenään on tutkia opiskelijaliikettä paikallistasolla ”kerronnallisena prosessina” eli sen tuottamien julkisten tekstien kautta. Vilkuna kirjoittaa, että tutkimus ei ole tapahtumahistoriaa, vaan ”toiminnan, tapahtumisen, tapahtumien ja prosessien historiaa”, jossa keskeistä on opiskelijaliikkeen itsestään luoma myyttinen tarina. Tutkimuksen kohteena ovat Jyväskylän yliopiston vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt, joihin viitataan usein termillä ”opiskelijaliike”. Keskiössä on […]
Arvostelu
Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]