Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]

Lue lisää

Ayn Rand (1905–1982) lienee tuntematon enemmistölle suomalasia, ja vain harvat kirjojakin aktiivisesti lukevat ovat tutustuneet hänen tuotantoonsa. Yhdysvalloissa hänet on monissa kyselyissä valittu maansa tärkeimmäksi kirjailijaksi. Historiantutkija Jussi Jalosen kirja Ayn Rand. Kapitalismin valtiatar esittelee ja kommentoi asiantuntevasti ja luettavasti hänen elämäänsä, toimintaansa, ajatteluaan ja vaikutustaan. Ayn Rand, alkuperäiseltä nimeltään Alisa Rosenbaum, syntyi Pietarissa varakkaaseen […]

Lue lisää

Arvostelu

Turkkiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta on tuottelias tutkija, joka oli tähän asti kuitenkin julkaissut lähinnä Suomen ulkopuolella ja englanniksi. Turkin historia: Atatürkistä Erdoğaniin onkin kauan odotettu avaus Alarannalta, ja lisäksi kirja vastaa tarpeeseen: se on kaivattu suomenkielinen yleisesitys Turkin historiasta. Alaranta tuntee erinomaisesti turkkilaisten poliittisten ajattelijoiden tuotantoa, minkä lisäksi kirja ammentaa turkkilaisesta […]

Lue lisää

Ajatusten lähteillä jakautuu kahteen osaan. Niistä ensimmäinen keskittyy aatehistoriaan, toinen puolestaan oppi- eli tieteenhistoriaan. Kuten johdannossakin todetaan, aatehistorian tutkimuskohteena on menneisyyden ihmisten ajattelu, ja tutkimuskohteeksi voidaan nostaa yhtä lailla yksittäisen ihmisen ajattelu kuin laajempi ideologiakin. Oppihistoria puolestaan on ennen muuta tieteellisen ajattelun historiaa. Petteri Pietikäinen ja Mikko Myllykangas painottavat johdannossa kuitenkin, että näiden kahden ero […]

Lue lisää

Kadonneen kielen keskiössä on käsitys kielestä ihmisyyttä määrittävänä tekijänä ja huoli kielen roolissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta ihmisenä olemisen ehtoihin sekä mahdollisuuksiin. Kuten Rinnekangas teoksen aluksi kirjoittaa: ”Olemme siirtyneet epätodelliseen aikaan, jota voidaan kutsua kollektiiviseksi hypnoosiksi. Hypnoosia hallitsee yltyvä globaali slangi, joka on päivä päivältä yksitasoisempaa, sanastollisesti niukempaa ja sisältöjen sijasta ennen kaikkea, joka muodossaan, hirvittävän […]

Lue lisää

Vladimir Putinin toukokuussa päättyvää presidenttiysaikaa ovat ehtineet analysoida ahkerasti niin venäläiset kuin ulkomaisetkin tutkijat yrittäen hahmottaa, mitä Venäjälle oikein tapahtui viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Menneisyyttä ja nykyisyyttä pohtimalla on koetettu luoda vaihtoehtoisia malleja, mitä tulevaisuudessa voisi olla odotettavissa. Tässä ovat kunnostautuneet viime vuosina myös suomalaiset tutkijat ja poliitikot. Suurlähettiläs Antti Karppisen kirja on jatkoa teoksille […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]

Lue lisää