Sixten Korkman lähestyy taloutta kulttuurin, arvojen ja uskomusten kautta. Hän pohtii miten ne vaikuttavat taloudellisiin toimintatapoihimme ja järjestelmiimme. On mielenkiintoista saada lukea tällaista tekstiä nimenomaan taloustieteilijänä profiloituneen teknokraatin kynästä. Korkman avaa pelin jo kirjan esipuheessa: Kulttuurin tavoin talous ei kuitenkaan ole itseisarvollista, siinä ei ole kyse perimmäisistä tavoitteista. Siksi kulttuuri on taloutta kiinnostavampaa, viime kädessä […]
Yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin perusajatus onnistuneen julkisen keskustelun tuottamasta järjellisestä yhteisymmärryksestä joutuu tässä teoksessa koetukselle. Habermas halusi kiinnittää huomion oman aikansa, käytännössä 1960-1980-lukujen, julkisuuden kaupallisuuteen ja puoluepoliittisuuteen. Tässä kirjassa sanoudutaan irti Habermasin kaltaisesta julkisuutta arvottavan kokonaisselityksen etsimisestä eikä toimittajilla ole avointa yhteiskunnallista agendaa. Loppuluvussa tyydytään kokoamaan ja kertaamaan yksittäisiä, aiheiltaan hyvinkin spesiaaleja artikkeleita. Toisaalta vain näin […]
Sanat siltana menneisyyteen – Kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa on teos, joka koostuu kuudesta artikkelista. Ensimmäinen vetää yhteen kielen merkitystä historiatieteessä. Luku tarjoaa myös oivallisen katsauksen aiemmin ilmestyneeseen historiantutkimuksen kieltä painottavaan menetelmäkirjallisuuteen. Seuraavat viisi yksittäisiin näkökulmiin keskittyvää artikkelia käsittelevät diskurssianalyyttista historiantutkimusta, käsitehistoriaa, kielellistä kontekstualismia ja aatehistoriaa, historiantutkimuksessa käyttökelpoisia kielentutkimuksen käsitteitä sekä kerrontateoreettista lähestymistapaa. Valittuja kielellisiä lähestymistapoja yhdistää […]
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Ayn Rand (1905–1982) lienee tuntematon enemmistölle suomalasia, ja vain harvat kirjojakin aktiivisesti lukevat ovat tutustuneet hänen tuotantoonsa. Yhdysvalloissa hänet on monissa kyselyissä valittu maansa tärkeimmäksi kirjailijaksi. Historiantutkija Jussi Jalosen kirja Ayn Rand. Kapitalismin valtiatar esittelee ja kommentoi asiantuntevasti ja luettavasti hänen elämäänsä, toimintaansa, ajatteluaan ja vaikutustaan. Ayn Rand, alkuperäiseltä nimeltään Alisa Rosenbaum, syntyi Pietarissa varakkaaseen […]
Turkkiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta on tuottelias tutkija, joka oli tähän asti kuitenkin julkaissut lähinnä Suomen ulkopuolella ja englanniksi. Turkin historia: Atatürkistä Erdoğaniin onkin kauan odotettu avaus Alarannalta, ja lisäksi kirja vastaa tarpeeseen: se on kaivattu suomenkielinen yleisesitys Turkin historiasta. Alaranta tuntee erinomaisesti turkkilaisten poliittisten ajattelijoiden tuotantoa, minkä lisäksi kirja ammentaa turkkilaisesta […]
Ajatusten lähteillä jakautuu kahteen osaan. Niistä ensimmäinen keskittyy aatehistoriaan, toinen puolestaan oppi- eli tieteenhistoriaan. Kuten johdannossakin todetaan, aatehistorian tutkimuskohteena on menneisyyden ihmisten ajattelu, ja tutkimuskohteeksi voidaan nostaa yhtä lailla yksittäisen ihmisen ajattelu kuin laajempi ideologiakin. Oppihistoria puolestaan on ennen muuta tieteellisen ajattelun historiaa. Petteri Pietikäinen ja Mikko Myllykangas painottavat johdannossa kuitenkin, että näiden kahden ero […]
Arvostelu
Kadonneen kielen keskiössä on käsitys kielestä ihmisyyttä määrittävänä tekijänä ja huoli kielen roolissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta ihmisenä olemisen ehtoihin sekä mahdollisuuksiin. Kuten Rinnekangas teoksen aluksi kirjoittaa: ”Olemme siirtyneet epätodelliseen aikaan, jota voidaan kutsua kollektiiviseksi hypnoosiksi. Hypnoosia hallitsee yltyvä globaali slangi, joka on päivä päivältä yksitasoisempaa, sanastollisesti niukempaa ja sisältöjen sijasta ennen kaikkea, joka muodossaan, hirvittävän […]
Vladimir Putinin toukokuussa päättyvää presidenttiysaikaa ovat ehtineet analysoida ahkerasti niin venäläiset kuin ulkomaisetkin tutkijat yrittäen hahmottaa, mitä Venäjälle oikein tapahtui viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Menneisyyttä ja nykyisyyttä pohtimalla on koetettu luoda vaihtoehtoisia malleja, mitä tulevaisuudessa voisi olla odotettavissa. Tässä ovat kunnostautuneet viime vuosina myös suomalaiset tutkijat ja poliitikot. Suurlähettiläs Antti Karppisen kirja on jatkoa teoksille […]
Arvostelu
Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]