Monikulttuurista yhteiseloa joudutaan Afganistanissakin jälleen opettelemaan uudelta pohjalta kun talebanit palasivat valtaan. Amerikkalaisten ymmärtämättömyys paikallisista olosuhteista ja kulttuureista maissa, jonne Yhdysvallat on joukkojaan lähettänyt, on ollut historioitsijoiden kritiikin kohteena kylmän sodan ajoista lähtien. Tiedustelun asiantuntijat tuijottavat liikaa isoa kuvaa eivätkä huomaa tärkeitä yksityiskohtia, kirjoittaa aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo.
Kirjeenvaihdon julkaiseminen nostattaa aina epäilyn, että kirjeet olisi alun perinkin tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle kuin varsinaiselle vastaanottajalleen. Erityisen oudolta tuntuu, kun Suomen suurlähettiläs ja puolustusministeriön viestintäjohtaja, jotka lienevät työajallaankin jatkuvasti yhteydessä lukuisiin päättäjiin, toimittajiin ja tutkijoihin, tuntevat tarvetta purkaa toisilleen ja laajalle lukijakunnalle samoja huoliaan. Onko tosiaan niin, etteivät viralliset raportit, tiedotustilaisuudet ja haastattelut tunnu menevän […]
Historiankirjoittajasta tulee uudisraivaaja kun hän kirjoittaa ensimmäisen suomenkielisen yleisteoksen jonkin maan historiasta. Kun kohteena on Afganistan, jossa käytetään arabialaisperäistä kirjaimistoa, haasteena on mm. nimien ja käsitteiden suomentaminen. Afganistan on myös parhaillaan poliittisesti ladattu aihe, johon hätäisimmät tutkijat ja toimittajat ovat kytkeneet vaikeasti muutettavia ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä. Andrei Sergejeff on saanut Helsingin yliopistossa orientalistisen koulutuksen, mutta […]
Arvostelu
VTM Christian Jokinen on viettänyt vuoden Afganistanissa ja hänen kollegansa Anssi Kullberg saman ajan Lähi-idässä, minkä lisäksi kumpikin on jo usean vuoden ajan uskaltautunut matkustamaan kaikissa kansainvälisen terrorismin kipupisteissä – Pankisinlaaksosta Irakiin ja Kashmiriin asti. Heidän kirjansa ”Separatismi ja islamismi” ei silti pyri olemaan journalistinen matkakirja sen enempää kuin teoreettista käsitteillä leikittelyäkään, vaan laajalle lukijakunnalle […]
Kirja alkaa klisheemäisesti 11.9.2001, kun kirjoittaja on matkalla lentokentälle. Matkan kohteena ei kuitenkaan ollut Afganistan ja Laitiaisesta tuli suurlähettiläs vasta seuraavana vuonna, joten avaus ei suoranaisesti liity aiheeseen. Miksei kirjoittaja aloittanut uhmakkaasti vaikkapa siitä hetkestä, kaksi päivää aikaisemmin, jolloin hänen oli täytynyt UM:n Aasia-yksikön päällikkönä kuulla järkyttävä huhu kuuluisimman afgaanikomentajan Ahmedshah Masudin murhasta? Sehän olisi […]