Liisa-Maria Hakala-Zilliacuksen Olav Hammarström -elämäkerta on oikeastaan kaksoiselämäkerta, sillä kohdehenkilön rinnalle nousee hänen vaimonsa, tekstiilitaiteilija Marianne Strengell. Esipuheessaan kirjoittaja toteaakin, että alun perin kirjan piti kertoa Strengellistä, jonka töihin hän oli tutustunut Eduskuntatalon intendenttinä toimiessaan. Sitten sivuhenkilö sai vallan, ja lopputuloksena oli teos, jonka lukijoiksi voisi ajatella arkkitehtien ja tekstiilitaiteilijoiden lisäksi ainakin kulttuuri- ja taidehistorian […]
Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) julkaisee kirjailija, seikkailija ja taidehistorioitsija Göran Schildtin arkistosta lähes 400 valokuvaa verkkosivustollaan sls.finna.fi. Välimeren matkoilla Schildtin seuralaisina olivat mm. Georg Henrik von Wright, Alvar Aalto ja Vivica Bandler.
Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2019 aikana. Uutinen on Jyväskylälle ja Suomen museokentälle positiivinen, sillä nivelosan tarkoitus on yhdistää Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo laajemmaksi, kaupungin mukaan ”kansainvälisesti ainutlaatuiseksi” museokeskukseksi.
Arvostelu
Tuli oltua liian innokas: Agricolasta löytyvässä arvostelussani kirjasta Alvar Aalto ja Helsinki (agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/84.html) saattoi saada sen käsityksen, ettei minkäänlaista kätevää opasta Aallon suunnittelemaan arkkitehtuuriin ole ollenkaan. Minua oikaistiin ja sain tietää, että Rakennustaiteen museo on julkaissut jo kymmenisen vuotta sitten pienen vihkon, jossa esitellään ”kaikki” Aallon suunnitelemat rakennukset. ”Kaikki” lainausmerkeissä sen vuoksi, että vihko ei […]
Arvostelu
Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä – marraskuussa – oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla. Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, ”aaltoismiin”. Toisaalta on jännittävää huomata, että jyrkin funktionalismi ei Aallon Pohjanmaalla esiinny […]