Tiedämme, että keskiajalla kirkonrakentajat laskivat kivikirkon käyttöiäksi vähintään 400 vuotta, kun taas 2020-luvun julkisten rakennusten, kuten koulujen lasketaan kestävän vain noin 30–50 vuotta. Maamme on täynnä lukemattomia surullisia esimerkkejä niin uusista julkisista kuin yksityisistä rakennuksista, jotka on asetettu käyttökieltoon jo muutaman kuukauden kuluttua käyttöönotosta. Suomentajat toteavatkin, että nykyrakentaminen kaikkinensa olisi ollut antiikin aikana järjen vastaista […]
Antiikin roomalaisia tragedioita on säilynyt kovin vähän, lähinnä vain filosofina tunnetun Senecan kahdeksan mytologisaiheista näytelmää. Senecan kirjoittamana on pidetty myös keisari Neron aikaan sijoittuvaa Octaviaa, joka antiikin luokitteluissa oli ns. fabula praetexta, roomalaisaiheinen näytelmä. Maija-Leena Kallelan ja Antti T. Oikarisen aikaisemmin suomentamien Senecan Medeian, Thyesteen, Faidran ja Oidipuksen rinnalla Octavia on mielenkiintoinen lisä suomeksi ilmestyneiden […]
Augustuksen mausoleumi Roomassa on vihdoin avattu vuonna 2006 alkaneen ja hyvin pitkään jatkuneen restauroinnin jälkeen. Mausoleumi rakennettiin alun perin keisari Augustuksen aloitteesta vuonna 31 eaa. hautapaikaksi, jonne lukuisat hallitsevan eliitin tuhkakuurnat sittemmin haudattiin. Tämä valtava rakennus palveli satojen vuosien aikana mm. linnoituksena, härkätaisteluareenana ja konserttitalona.
Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Nyt kuultavina olevissa neljässä jaksossa käsitellään Yhdysvaltoja ”uutena Roomana”, renessanssiajan ruokaa, kalenterin historiallisia kerrostumia, ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä.
Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen hautamausoleumi avautuu 13 vuoden restauroinnin jälkeen. Mausoleumiin, jonne on haudattu Augustuksen lisäksi keisarit Tiberius, Caligula ja Claudius, voi jo tutustua vuorovaikutteisella virtuaalikierroksella.
Tietosanomat
Rooman Capitoliumin museoissa avautuu kauan odotettu näyttely, jossa Torlonia-suvun alallaan maailman merkittävämmäksi kuvatun yksityiskokoelman roomalaiset marmoriteokset tulevat suuren yleisön nähtäväksi vuosikymmenien jälkeen.
Käsillä oleva suomennosvalikoima Plinius nuoremman kirjeistä ei ole uusi teos, vaan uusintapainos vuonna 1974 ilmestyneestä teoksesta. Alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen on virrannut vettä paljon niin Tiberissä kuin Vantaanjoessakin. Näihin lähes viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu muun muassa toinen, vuonna 2005 ilmestynyt suomennosvalikoima Pliniuksen kirjeistä.[1] Nämä kaksi suomennosvalikoimaa ovat suurelta osin päällekkäisiä eivätkä kuitenkaan yhdessäkään sisällä kaikkia Pliniuksen […]
Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Vergiliuksen, Aeneis-eepoksen kirjoittajan, heksametrimittaan kirjoitettu Georgica on monessa suhteessa erikoinen, jopa hämmentävä teos. Lajiltaan se on opetusrunoelma, jonka neljässä osassa, ns. kirjoissa, käsitellään maanviljelystä, hedelmäpuita ja puutarhaa, karjan ja hevosten kasvatusta sekä mehiläisten hoitoa. Kunkin aihepiirin yhteydessä annetaan konkreettisia ohjeita. Mutta kaikki tämä tuntuu olevan vain lähtökohta runonlaulajan jatkuvasti siirtyessä muihin, oikeastaan […]
Pompejista eli Pompeijista tulee ensimmäisenä mieleen kipsivalokset ihmisistä, jotka vuonna 79 hautautuivat tulivuori Vesuviuksen purkauksen alle. Mitä nämä nyt kivettyneet ihmiskuoret itse halusivat ikuistaa kiveen ollessaan sisällöltään ja olemukseltaan vielä elollisia ja lihallisia? Ari Saastamoisen teoksen perusteella mitä ilmeisimmin myös uhrien ajatukset, teot ja havainnot olivat tuolloin varsin eloisia ja lihallisia. Kirjasta selviää, mitä kaikkea […]
Arkeologit ovat löytäneet pompejilaisen talon raunioista ”velhon työkalupakiksikin” kutsutun laatikon. Löytö sisältää mittavan ja moninaisen kokoelman jalokiviä, figuureita ja muita esineitä, joita on mahdollisesti käytetty pahan onnen karkottamiseen tai hedelmällisyysrituaaleihin.
Kouluissa opetetaan, että Rooman keisarikunta rappeutui, jakautui ja tuhoutui, Länsi-Rooma 476 ja Itä-Rooma 1453. Rooman tuhosivat hunnit ja turkkilaiset. Edward Gibbonin kuuluisa suurteos Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776-1789, suom. 1999-2007) loi myytin, jota yritettiin täydentää lähinnä sisäsyntyisillä, taloudellisilla syillä antiikin sivistyksen tuholle. Kaikkiaan Rooman ”tuholle” on keksitty ainakin 210 syytä (s. 249), joista Gibbonin […]
Arvostelu
Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit hautautuivat 79 jaa. Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa, mikä samalla säilöi ainutkertaisen palan näiden tavallisten roomalaiskaupunkien historiaa. Roberts onkin keskittynyt tutkimuksessaan juuri tavallisten roomalaisten elämään ja materiaaliseen kulttuuriin, sekä arkeologiaan ja on ollut mukana kaivauksilla Napolin lahdella, mikä selittää osaltaan kirjan painottumista kaupungeista löydettyihin esineisiin. Roberts kirjan pääosassa ovat molempien kaupunkien arkeologiset löydökset, mikä […]
Arvostelu
Roomalaiset nimesivät Välimeren ”Mare nostrumiksi”, meidän mereksemme. Heidän näkökulmastaan se oli valtakunnan sisämeri, ja sen myötä heidän omansa. Jaakko Hämeen-Anttila ottaa kirjassaan Mare Nostrum: länsimaisen kulttuurin juurilla lähtökohdaksi ajatuksen Välimerestä yhteisenä, jaettuna merenä; kaikkien niiden ihmisten ja kansojen merenä, jotka ovat sen rannoilla eläneet. Kun ajatellaan nykyistä maailmanjärjestystä, se näyttäytyy länsimaisen kulttuurin voittokulkuna. Niin tekniset, […]