Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]

Lue lisää

Suomen Antropologinen Seura on julkaissut kannanoton, jossa se kritisoi yliopistojen uusia tutkimusaineistojen luovutussopimuksia. Yliopistoissa ovat viime aikoina yleistyneet sopimukset, joissa annetaan yliopistolle ja mahdollisesti sitä kautta kolmansille osapuolille rinnakkaisoikeudet tutkijoiden tutkimusaineistoihin. Näissä sopimuksissa ei seuran mielestä huomioida riittävästi eri tutkimusalojen ja niiden aineistojen erityispiirteitä. Tutkittavien on aina voitava luottaa siihen, että tieto, joka on luottamuksellisesti kerrottu tutkijalle, ei päädy muille tahoille.

Lue lisää

Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]

Lue lisää

Antropologi Peter Metcalfin alun perin vuonna 2005 julkaisema teos Anthropology: The Basics julkaistiin hiljattain suomeksi nimellä Antropologia: Johdatus perusteisiin. Metcalf on pitkän uran tehnyt Virginian yliopiston emeritusprofessori, joka on kunnostautunut erityisesti kuolemaan liittyvien rituaalien ja perinteiden tutkijana. Etnografista tutkimusta hän on tehnyt erityisesti Borneon sademetsien alkuperäiskansojen parissa. Metcalf ei kirjassaan tuo liiaksi esille omaa työtään […]

Lue lisää

”Kansatieteellinen elokuva on realistinen, joskus rumakin, se on perinpohjainen ja pitkäveteinen ja lisäksi se on auttamattoman ikävästi opettavainen”, kirjoitti Sakari Pälsi vuonna 1938. – Onko asia todella näin? Sen ja paljon muuta saat selville, kun tutustut kulttuuriantropologia ja mediatutkija Jari Kupiaisen sekä antropologi Liisa Häkkisen toimittamaan artikkelikokoelmaan Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologia. Alaotsikostaan huolimatta kirja […]

Lue lisää

Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]

Lue lisää

Akatemiaprofessori Elina Vuola ja tohtorikoulutettava Johanna Ahonen ovat toimittaneet tärkeän ja odotetun teoksen uskonnon- ja sukupuolentutkimuksen yhteisistä poluista ja risteyksistä. Edellinen uskontoa ja sukupuolta suomen kielellä tarkasteleva artikkelikokoelma ilmestyi vuonna 1999, joten olikin korkea aika päivitykseen. Sukupuolen näkökulman suomalaiseen uskontotieteeseen toi Aili Nenola 1980-luvulla. Itsekin hänen luennollaan ensimmäisen kerran vahvasti ymmärsin, mikä merkitys sukupuolella on […]

Lue lisää

Norjalaisantropologien vitsin mukaan antropologit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: jotkut ovat tehneet kenttätyötä yhdellä alueella ja toiset kahdella. Ja sitten on Fredrik Barth. Oppiaineen nestorin tiedetään tehneen tutkimusta kotimaansa lisäksi Irakissa, Iranissa, Pakistanissa, Afganistanissa, Sudanissa, Bhutanissa, Omanissa, Kiinassa, Balilla ja Papua-Uudessa-Guineassa. Fredrik Barth on Norjan modernin sosiaaliantropologian perustaja ja kansainvälisesti tunnetuin norjalainen tutkija. Sosiaaliantropologiaa kuudelta vuosikymmeneltä […]

Lue lisää

Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan. Shahram Khosravi, joka toimii nykyisin sosiaaliantropologian lehtorina Tukholman yliopistossa, oli vuonna […]

Lue lisää