Mathilda Rotkirchia (1813–1842) on joskus kutsuttu Suomen ensimmäiseksi moderniksi naistaiteilijaksi. Aikana, jolloin naisilla ei ollut pääsyä taiteilijakoulutukseen, hän opiskeli yksityisoppilaana Tukholmassa ja teki sivistysmatkan Keski-Eurooppaan. Svenska litteratursällskapet (SLS) julkaisee nyt hänen arkistoaineistonsa kansallisessa Finna.fi. -hakupalvelussa.

Lue lisää

”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Lue lisää

2

Biografiasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tietoja kymmenistä tuhansista menneisyyden ja nykyajan suomalaisista, heidän elämänvaiheistaan ja aikaansaannoksistaan sekä ihmisten välisistä yhteyksistä. Palvelu tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen sisältöjen linkittämiseen, tutkimiseen ja data-analyysiin. Aalto-yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus julkistivat Biografiasampo-verkkopalvelun torstaina. Pohjana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Kansallisbiografiasta ja muista SKS:n henkilöhistoriallisista tietokannoista, […]

Lue lisää

Ruotsissa on avattu uusi avoin elämäkerrallinen sivusto Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (SKBL) joka nostaa esille historian hämäristä yli 1000 merkittävää ruotsalaista tai Ruotsissa vaikuttanutta naista keskiajalta nykyaikaan. Lainsäädännölliset esteet ovat usein rajoittaneet naisten näkyvyyttä yhteiskunnassa. Naisen oman nimen käyttö ei esimerkiksi ole aina ollut mahdollista tai heiltä on suljettu mahdollisuus kouluttautua tai hallita omaisuuttaan. Naishistoriallisen sanakirjan […]

Lue lisää

Elämäkerrallinen käänne on koskettanut myös historiantutkimusta. Tutkimusaiheet ja painopisteet ovat sotien jälkeen lähentyneet muutenkin ihmistä, arkea. Mutta vasta viime aikoina ilmiö on alkanut suuremmin vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja -käytäntöihin. Vasta ilmestynyt, oululaistutkijoiden kokoama artikkelikokoelma Historiallinen elämä pyrkii paaluttamaan tätä keskustelua ja selventämään historiatieteellisen elämäkertatutkimuksen rajoja: millä ehdoin historiantutkija voi työssään käyttää esimerkiksi biografiaa, muistelmia tai kirjeitä […]

Lue lisää

Kovin moni henkilö ei ole 1900-luvulla saanut myyttistä mainetta ja vielä harvemman nimi on jäänyt elämään arkikieleen käsitteenä. Rakastajan roolissa arkimytologiaan on päässyt ainoastaan Auervaara. Alunperin Ruben Oskar Janssonina (1906-1964) syntynyt turkulais-helsinkiläinen pikkurikollinen kirjoitti toki itsekin muistelmansa – ”Nainen oli kohtaloni” (1953) – mutta paikkansa historiankirjoituksessa Auervaara on saanut vasta yli kolmekymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. […]

Lue lisää