Vastapainon toimitusjohtajan, toimittajan ja filosofian harrastajan Kimmo Jylhämöm teos Digi-askeesi ilmestyi joulukuussa 2022. Esityksessä kirjoittaja käy rohkeasti kiinni digiteknologian ja koko virtuaalisen digimaailman suuriin kysymyksiin. Kirja on kantaaottava pamfletti. Kirjoittaja opponoi digitaalista kulttuuria ja digitaalista aikakautta vastaan. Hän korostaa traditionaalisten analogisten toiminta-, viestintä- ja ajattelutapojen positiivista merkitystä ihmisen hyvän kannalta. Analoginen olomuoto, vastakohtana digitaaliselle, perustuu […]

Lue lisää

Kun filosofi kirjoittaa digi-askeesista ja teos saa kirjastoluokituksen elämäntaidon oppaaksi (KL 17.3), sen olettaisi neuvovan miten elää ilman kännykkää ja tietokonetta. Mutta filosofi-kustantaja Kimmo Jylhämön teoksessa digi-askeesi onkin nimi sairaudellemme eikä sen hoitopolulle. Kirjan alaotsikko ”Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella” pitäisi siis olla muodossa ”Miten elämme ja ajattelemme digitaalisella aikakaudella”. Somesäpinää ja wikioppimista seuratessa […]

Lue lisää

Mediat uutisoivat kesällä 2021 digitaalisen pelin ennätyshinnasta. Nintendo 64 -pelikonsolille tehty Super Mario 64 -pelin kappale oli myyty 1,56 miljoonalla dollarilla yhdysvaltalaisessa huutokaupassa. Uutisten mukaan se oli tähän mennessä ylivoimaisesti korkein digitaalisista peleistä maksettu hinta. Arvon lisääminen teollisiin kulttuurituotteisiin on tietoinen prosessi, ja helposti jää huomaamatta, että korkeista myyntihinnoista uutisoidessaan myös tiedotusvälineet osallistuvat arvonluontiprosessiin, kirjoittaa digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.

Lue lisää

Edith Södergran (1892–1923) on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista ja modernismin edelläkävijä. Hänen esikoiskokoelmansa Runoja ilmestyi vuonna 1916. Hän julkaisi elinaikanaan neljä runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on digitoinut Södergranin koko henkilöarkiston ja aineisto on vapaasti käytettävissä valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Edith Södergran varttui Raivolan kylässä Karjalankannaksella ja kävi koulua Pietarissa. Hän asui monikielisessä […]

Lue lisää

Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]

Lue lisää

Bit Bangin kirjoittajat Martti Häikiö ja Essi Ylitalo luonnehtivat teostaan kaksoiselämäkerraksi, jonka tavoitteeksi on asetettu ”ymmärtää digikumouksen syvintä olemusta, sen käännekohtia ja dynamiikkaa.” Kirjoittajat pyrkivät myös selittämään, mikä teki digikumouksesta aikamme merkittävimmän muutosvoiman.  (s. 9) Teos on kirjoitettu konstailemattomalla ja virheettömällä kielellä.  Yrjön kanssa tehdään sinunkaupat sivulla 11, ja tämän jälkeen lukija pääse tutustumaan digitalisoituvan […]

Lue lisää

Kun tietokirjan otsikkona on Netin pimeä puoli, epäluuloinen lukija aprikoi, onko kyseessä jälleen kerran varoituksilla, uhkakuvilla ja sensaatioilla mässäilevä opus. Useat verkonkäytön ongelmia käsittelevät aiemmin lukemani teokset ovat lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että pelottelu on paras valistusmenetelmä. Toiset – toki viihdyttävät – kirjat ovat olleet dekkarimaisia tarinoita verkkorikollisista ja heidän jäljittämisestään. Kokenut tietokirjailija ja kirjasto- ja […]

Lue lisää

Arvostelu

Ihmisten ja tietokoneiden rinnakkaiseloa on kestänyt seitsemisenkymmentä vuotta. Melkein samanmittaisen kronologian voi laatia informaatioteknologian käytettävyyden ja käyttömukavuuden tieteelliselle tutkimukselle. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tietotekniikan sovellusalueiden ja käytön määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimuskenttään on punoutunut useita lankoja, joita Antti Oulasvirran toimittama teos ansiokkaasti esittelee. Teos on tarpeellinen suomenkielinen kokonaisteos ja oppikirja, […]

Lue lisää

Jaron Lanier on hyvin hyvin vihainen. Lanieria, tuota rastatukkaista lume- ja virtuaalitodellisuuspioneeria ottaa päähän sosiaalista mediaa ihannoiva ”soseutuskulttuuri”, joka on käpertynyt omaan pesäänsä ja viihdyttää joukkoja hengiltä lähinnä kierrättämällä ”ilmaisia” pätkiä populaarikulttuurista ja vanhoista medioista, uutisista, televisio-ohjelmista, musiikkivideoista ja niin edelleen sekä esittelemällä oman elämänsä trivialiteetteja. Siinä missä 1990-luvun netin kotisivut olivat vielä keskenään erilaisia […]

Lue lisää

Jokin aika sitten kollegani pyysi apuani tiedonsiirrossa. Hän oli saanut tutkimusta tehdessään käsiinsä lähdeaineiston, joka oli tallennettu kolmen ja puolen tuuman korppulevykkeelle Paradox-tietokantamuodossa. Työtoverini tietokoneessa ei ollut korppuasemaa, Paradoxista puhumattakaan. Suuri osa tavallisuudesta poikkeavasta tietokonetyöstä vie aikaa ja nostaa ainakin minulla verenpainelukemat korkeuksiin. Tässäkin tapauksessa odotin kiristyvää otsasuonien pullistelua ja epäonnistuneita siirtoyrityksiä. Tällä kertaa – […]

Lue lisää

Digitaalista kulttuuri on käsitteenä syntynyt 1990-luvulla tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistymisen myötä. Kulttuurintutkimukselle uudet tietotekniset sovellukset ovat olleet tutkimuskohteina paitsi mielenkiintoisia myös haasteellisia. Varsinkin humanisteille teknologian kulttuurihistorian käsittely on tuottanut melkoisesti ongelmia, syystä jota on hieman vaikea perustella pelkästään tek-niikkaa kohtaan tunnetuilla ennakkoluuloilla. Perinteiset humanistiset tutkimusalat ovat joutuneet käsittelemään ilmiötä täysin uudelta pohjalta, minkä vuoksi vanhat […]

Lue lisää