Tutankhamonin hauta oli kiehtonut Howard Carterin (1874–1930) mieltä vuodesta 1907 lähtien, ja hän etsi sitä sinnikkäästi monta vuotta Kuninkaiden laaksosta, ennen kuin hän löysi sen marraskuussa 1922. Jo faaraoiden ajasta lähtien kuningashautojen aarteet olivat joutuneet ryöstöjen ja hävityksen kohteiksi. Vainajien muumioitakin oli vahingoitettu. Carter ei tiennyt, mitä hänen etsimässään Tutankhamonin haudassa olisi jäljellä. Brittiläisessä arkeologiassa […]
Mia Meren Egypti. Kala sarkofagissa & muita mysteereitä on sekä historiasta pitäville koululaisille että aikuisille sopiva, kiehtova ja uudenlainen tietokirja muinaisen Egyptin historiasta. Kyseessä on myös Amos Rexissä 9.10.2020–21.3.2021 olleen näyttelyn oheisteos. Vaikka näyttely oli nimeltään Egyptin loisto, Meren kirja lähtee avaamaan meille tietä ja ymmärrystä voittopuolisesti arkisempaan muinaiseen Egyptiin. Se pureutuu sellaisiin kysymyksiin, joista […]
Tietosanomat
Mitä nykyihmiselle tulee mieleen muinaisesta Egyptistä? Pyramidit, sfinksit ja muumioiden kirous? Lokakuussa 2020 Amos Rexissä ja Tallinnan Kumu-taidemuseossa avautuu ainutlaatuinen kaksoisnäyttely muinaisen Egyptin historiasta. Näyttelyn tarina on kirjoitettu Italian Torinossa sijaitsevassa Museo Egiziossa, josta myös näyttelyn esineistö on saatu lainaan. Museo Egizion kokoelma on yksi maailman tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella. Amos Rexin näyttely on esillä 9.10.2020–21.3.2021.
Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]
Arvostelu
Roomalaiset nimesivät Välimeren ”Mare nostrumiksi”, meidän mereksemme. Heidän näkökulmastaan se oli valtakunnan sisämeri, ja sen myötä heidän omansa. Jaakko Hämeen-Anttila ottaa kirjassaan Mare Nostrum: länsimaisen kulttuurin juurilla lähtökohdaksi ajatuksen Välimerestä yhteisenä, jaettuna merenä; kaikkien niiden ihmisten ja kansojen merenä, jotka ovat sen rannoilla eläneet. Kun ajatellaan nykyistä maailmanjärjestystä, se näyttäytyy länsimaisen kulttuurin voittokulkuna. Niin tekniset, […]