Viime vuosikymmenien aikana historian ja muidenkin alojen tutkimuksessa on tapahtunut useita ”käänteitä”. Animal turn– eläinkäänne – on yksi niistä. Se haastaa katsomaan ympärillämme olevia muunlajisia olentoja aktiivisina ja tuntevina toimijoina. Etenkin eläintuotannosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti, vaikkakin keskustelu on ollut varsin historiatonta. Siinä esiintyy myös jyrkkiä mielipide-eroja ja sitä sävyttää käsitys eläinten ”luonnollisesta” roolista […]
Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]
Tietosanomat
Uraauurtava teos suomalaisen lintututkimuksen historiasta julkaistaan perjantaina 25.9. Kirja kertoo suomalaisen lintutieteen kehityksestä ja merkkihenkilöistä vuosina 1828–1974. Teoksesta käy ilmi, että suomalaiset tutkijat ovat monella tavalla olleet kansainvälisen lintutieteen edelläkävijöitä.
Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]
Emeritusprofessori Erkki ”Susi” Pulliaisella (s.1938) on ollut kuuluva ääni petotutkimuksessa, valtakunnan politiikassa ja paikallispolitiikassa erityisesti vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä. Hänen omin eläimensä on susi, josta vuoden 1965 väitöskirjan jälkeen on valmistunut lukuisia julkaisuja. Palkittu tietokirjailija on laatinut teoksia suurpedoista ja muista eläimistä sekä yhteiskunnallisista teemoista. Viiden vuosikymmenen uransa aikana susitutkija on kokenut henkilökohtaisia ja perheeseen ulottuvia […]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.
Tietosanomat
Huhtikuussa järjestetyn Kuviteltu avaruus. Tiedettä, politiikkaa ja kulttuurihistoriaa – seminaarin voi nyt katsoa tallenteina verkosta. Seminaarissa kuultiin vuonna 1969 lähetetyn Yleisradion Kuustudio-lähetyksen juontaneen uutispäällikkö Ralf Fribergin ja lähetyksen päätuottajana toimineen Yrjö Länsipuron haastattelu. Seminaari käsitteli avaruustematiikan merkitystä ja ilmentymistä tieteessä, politiikassa ja kulttuurissa. Kulttuurihistoriallista näkökulmaa täydensi astrobiologi Harry Lehdon puheenvuoro maapallon ulkopuolisen elämän etsimisestä.
Kirjassaan Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli Eva Meijer käsittelee empiiristä eläinten kielten tutkimusta ja sen herättämiä filosofisia kysymyksiä. Ihmiskielet ovat ehkä ainutlaatuisia kompleksisuudessaan ja monipuolisuudessaan, mutta muidenkin eläinten kielissä on samoja ominaisuuksia. Meijer haluaa osoittaa eläinten kielten moninaisuuden ja selvittää, mitä nuo kielet ehkä merkitsevät käsityksellemme eläimistä ja kielistä yleensä. Samalla hän tulee kertoneeksi […]
Kirjassaan Eläinlääkärinä kolmella vuosisadalla: Suomen eläinlääkäriliitto 1892–2017 Katri Helminen antaa monipuolisen kuvan ammattikuntansa historiasta ja toiminnasta, jossa ammattiyhdistys on ollut mukana niin tieteellisenä seurana kuin kehittämässä käytännön praktiikkaa, alan lainsäädäntöä ja hallintoa. Teos on tarkoitettu eläinlääkärin koulutuksen saaneille ja eläinlääkäriksi opiskeleville sekä maallikoille, joita kiinnostaa eläinlääkärien toiminnan ja järjestäytymisen historia. Kirjan ensimmäinen pääluku kattaa yhdistyksenä […]
Victor Hugon Kurjissa on kohtaus, jossa roistomaisen Thénardier’n perheen koditon poika, Gavroche, pelastaa 1830 vallankumouksen keskeltä kaksi eksynyttä lasta (omia veljiään). Gavroche on löytänyt oivallisen piilopaikan Napoleonin Bastilleen rakennuttaman norsumonumentin vatsasta, jossa pojat voivat nukkua rottien keskellä. Peittona pojilla on Jardin des Plantes’in kirahvilta varastettu matto, josta Hugo kirjoittaa, että se oli ”hyvin paksu ja […]