”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Lue lisää

2

Naisten osuus kulttuurin, yhteiskunnan ja tieteen eri aloilla on ollut näennäisen marginaalinen. Vähitellen – kovin hitaasti kuitenkin – eri suunnilta on noussut esiin tietoja, jotka murtavat tätä piintynyttä käsitystä. Aiheesta on julkaistu suomeksikin myös monia kirjoja, joissa naisten merkitys pääsee uuteen valoon. Jo vuonna 1994 musiikkitieteen ja etnomusikologian professori Pirkko Moisala ja lehtori Riitta Valkeila […]

Lue lisää

Kun vasta kuulin, että tulossa on kirja Collianderista, tiesin että tulen varmasti lukemaan sen. Tiedostamaton mieleni oli jo etsiytynyt kirjan ääreen. Viivyttelin, pelkäsin mitä tulee vastaan. Nyt voin sanoa helpottuneena: Ilahduin. Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti, avoimesti, niin että kohteet hengittävät, heräävät suorastaan henkiin! Kirja itsessään on kohteensa oloinen. Jotakin kotoista ja omalaatuista, arkista ja […]

Lue lisää

2

Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]

Lue lisää

1

Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Kalervo Kummola tuli tunnetuksi jääkiekkovaikuttajana ensin Turussa ja pian koko maassa. Hän oli keskeisesti mukana, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja toiminta käynnistettiin 1970-luvulla. Siitä alkoi myös suomalaisen ammattilaisurheilun vakiintuminen ja organisoituminen. Kummola toimi kauan SM-liigan toimitusjohtajana ja Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtävissä hän on ollut pitkään, viimeisimpänä liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä […]

Lue lisää

Hermann Göring oli ja on yhä yksi tunnetuimmista kansallissosialistisen Saksan johtohahmoista. Heinrich Fraenkelin ja Roger Manvellin teos Hermann Göring – Nousu ja tuho on rakennettu hyvin dokumentoitujen saksalaisten ja yhdysvaltalaisten arkistodokumenttien varaan. Perusaineistoa täydentävät Göringin perheenjäsenten, hänen alaisinaan toimineiden ja muiden hänen lähipiirissään eläneiden haastattelut. Nuoruus Hermann Göring syntyi Baijerissa vuonna 1893. Hänen isänsä oli […]

Lue lisää

Niklas Herlin  (1963–2017) oli mediavaikuttaja ja monimiljardööri, kärkevä yhteiskunnallinen keskustelija ja filantrooppi. Ristiriitainen hahmo oli mukana monenlaisissa hankkeissa – hän perusti kustantamon, verkkolehden ja kehitysvammaistyötä tukevan säätiön. Välit sukuun särkyivät. Elämä päättyi suhteellisen nuorena, vain hieman yli viisikymppisenä. Heikki Herlin (s. 1990) on useiden pyyntöjen jälkeen kirjoittanut isästään kirjan, joka on yhtä kaleidoskooppimainen kuin päähenkilö. […]

Lue lisää

Arvostelu

Esa Laaksonen on saanut kansien väliin tarinan asuntosuunnittelija Else Aropaltiosta (1914 – 2008). Vähemmän tunnetuksi jäänyt, erityisesti Lauttasaareen rakennuksia suunnitellut Else Aropaltio sai paradoksaalisesti julkisuutta, kun Aropaltion perheen Kaakkurikujan oma talo purettiin 1990-luvun lopulla. Else Aropaltion ura alkoi 1930-luvun lopulla Lauttasaaren Otavantieltä ja jatkui 1960-luvun lopulle Lauttasaaren Särkiniementielle. Koko kolmenkymmenen vuoden mittainen suunnittelijan työ tapahtui […]

Lue lisää

Kirjan nimi on kerrassaan herkullinen. Kuuden vuosikymmenen aikana suomalaiset ehtivät kysellä sanomalehtien yleisönosastoissa sekä muissa julkisissa keskusteluissa ties miten monta kertaa, kuinka Jörn Donner kehtasi. Ja kyllähän hän kehtasi: en äkkipäätä keksi asiaa tai aihetta, johon Donner ei olisi tavalla tai toisella tarttunut. Hän levitti ihmisten eteen sairautensa ja seksielämänsä – ja ennen kaikkea mielipiteensä. […]

Lue lisää

Satojen ellei peräti tuhansien nimekkeiden Mannerheim-kirjallisuus on viime syksynä saanut taas jykevän lisäyksen: ruotsalainen historioitsija Herman Lindqvist kertoo marsalkan koko elämäntarinan noin viidelläsadalla sivulla. Kehystarinassa kirjoittaja itse palelee räkänokkapartiolaisena Helsingin tammipakkasissa. Narvan marssi soi eikä seitsenvuotias edes taida oikein ymmärtää tilanteen koko vakavuutta ja juhlavuutta, tekeepähän vain kunniaa kuten kaveritkin, kun ruumissaatto kulkee ohi. Varsinainen […]

Lue lisää

Taivalkoskelaisesta metsätyömiehestä sodan jälkeen kirvesmieheksi ja rakennusmestariksi edenneen Kalle Päätalon vaiheet ovat olleet varsinkin Päätalon lukijoille varsin tuttuja. Hän oli aikoinaan Suomen ylivoimaisesti suosituin kirjailija, jonka kirjoista otettiin aluksi runsaasti painoksi ja myöhemmin jättimäisen suuria painoksia, jotka kävivät hyvin kaupaksi. Päätalolle muodostui uskollinen lukijakunta, joka vuosittain odotti isänpäiväksi ilmestyvää uutta Päätaloaan. Lukijat olivat myös aktiivisesti […]

Lue lisää

Suomentaja Seppo Sipilä on tehnyt mainiota työtä taiteillessaan Casanovan teoksen suullisten ja kirjallisten rekistereiden kanssa. Giacomo Casanovahan (1725–1798) on tunnettu nimenomaan tarinoistaan, seikkailijana ja matkamiehenä, Venetsian Lyijyvankilasta paenneena libertiininä, maagina ja mystikkona. Vasta myöhään hänet on noteerattu kirjailijana. Enää Elämäni tarinaa ei kuitenkaan pidetä vain uskaliaana viihdelukemistona, vaan teos on tunnustettu myös merkittävänä muistelmana. Muistelmafaktaa […]

Lue lisää

Suomen historiassa eräs tarpeettoman vähälle huomiolle jäänyt valtiomies on Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914), josta ainoa elämäkerta on Sigurd Nordenstrengin vuosina 1936–1937 ilmestynyt kaksiosainen teos L. Mechelin. Hans statsmannagärning och politiska personlighet I – II. Siksi Mechelinin oikeusajattelusta 2012 väitelleen Elisabeth Stubbin uusi teos herätti toiveen, että olisi lopultakin saatu moderni, nykyajan lähtökohdista käsin kirjoitettu elämäkerta […]

Lue lisää

Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Tietokirjailija Matti Salminen on keskittynyt viime vuosina kirjoittamaan suomalaisista toisinajattelijoista. Häneltä on aiemmin ilmestynyt Into-kustannuksen julkaisemana Yrjö Kallisen elämä ja totuus (2011), Pentti Haanpään tarina (2013) sekä tietokirja Toisin­ajattelijoiden Suomi (2016). Nyt vuorossa on saman kustantajan julkaisema Erno Paasilinnan kirjallinen elämä (2018). Teoksen nimeä voisi luonnehtia turvalliseksi ja neutraaliudessaan myös eettiseksi valinnaksi. Se ei pyri […]

Lue lisää

Biografiasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tietoja kymmenistä tuhansista menneisyyden ja nykyajan suomalaisista, heidän elämänvaiheistaan ja aikaansaannoksistaan sekä ihmisten välisistä yhteyksistä. Palvelu tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen sisältöjen linkittämiseen, tutkimiseen ja data-analyysiin. Aalto-yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus julkistivat Biografiasampo-verkkopalvelun torstaina. Pohjana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Kansallisbiografiasta ja muista SKS:n henkilöhistoriallisista tietokannoista, […]

Lue lisää

Kansallisarkiston kaksikielinen julkaisu Nikolai Gerard, Suomen unohdettu kenraalikuvernööri tuo päivänvaloon Suomen historian puoliunohdetun, mutta hyvin tärkeän hahmon, joka oli Suomen kenraalikuvernöörien joukossa poikkeus: hän oli siviiliammatiltaan virkamies (juristi) eikä sotilas kaikkien muiden kenraalikuvernöörien tavoin. Suomen kenraalikuvernööreistä on kattava biografia ilmestynyt ainoastaan  F.A. Seynistä (Pertti Luntinen 1985), N. I. Bobrikovista (Tuomo Polvinen 1984) sekä hyvin vanhentunut […]

Lue lisää