Juha Nurmista on sanottu ”mieheksi, jolla on satamahinaajan energia”. Ilmeisesti ominaisuuksiin kuuluu myös amfibioaluksen monipuolisuus. Se näkyy hänen elämäkerrastaan: siinä käsitellään ainakin merenkulkua, huolintaa, logistiikkaa, kirjojen ja karttojen keräilyä, julkaisutoimintaa, vedenalaisvalokuvausta, säätiötoimintaa ja Itämeren suojelua. Unohtuikohan tästä jokin aihealue? Kirjan on kirjoittanut Kai Ekholm, jonka kynästä – tai siis läppäriltä – on lähtenyt viime vuosina […]
Tässä kirja-arvostelussa en keskity kirjan sisältöön, josta on jo julkaistu lukuisia arvosteluja, vaan Hanna Parviaiseen (1874–1938). Tarkastelen ja pohdin sitä, miten kirjoittaa vain vähän sirpaleisia jälkiä jättäneestä elämästä. Sivuutan tässä arvostelussa myös kokonaan keskustelun esimerkiksi Hanna Parviaisen oikeudesta jäädä unohdetuksi. Henkilöhistoriaa voi rakentaa kuvaamalla aikakauden yleisiä elämänkulkuja, tapoja ja ilmapiiriä. Tämä on oivallinen tapa maalata […]
Kuka nykyään lukee Katri Valan runoutta? Ikänsä tai idealisminsa sytyttämät runoilijasielut epäilemättä löytävät runoista hengenheimolaisen, mutta paatoksellisen paisuttelevat sanavalinnat ja metriikan korvaavat huudahdukset tuskin uppoavat samaan lukijakuntaan, joka on jo kasvanut modernistisen runoilmaisun jälkeisessä kulttuurissa. Minna Maijalan elämäkerta Katri Vala – kulkuri & näkijä ei yritäkään paneutua Valan runojen antiin nykypäivälle, vaan keskittyy runoilijan elämänvaiheisiin. […]
Musiikintekijöiden elämäkerrat ja muistelmat rakentavat faniutta ja henkilökultteja, mutta raottavat sen ohessa esimerkiksi erilaisten musiikkialan toimijuuksien ja verkostojen merkityksiä. Poikkeusyksilökin elää väistämättä omanlaistaan arkea, jota määrittävät kulloisenkin musiikkikulttuurin sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet. Joissain elämäkertakirjoissa nuo olosuhteet ovat lukijalle mielenkiintoisinta antia. Ihannetapauksessa tasapainottelu tyypillisen ja epätyypillisen välillä pitää viehätystä yllä alusta loppuun.
Krohnin sisaruksista on kirjoitettu aikaisemminkin ja erityisesti Aino Kallaksen elämää on tutkittu paljon. Myös suvun kirjeitä on julkaistu eri yhteyksissä. Tällä kertaa keskiössä on Helmi Krohn, joka eli pitkän ja tuotteliaan elämän. Kaikki kolme kirjoittajaa ovat käsitelleet Helmi Krohnin (1871-1967) elämää jo aikaisemmin eri näkökulmista. Teoksen keskeisinä lähteitä ovat Krohnin suvun kirjeet ja suvun muistitieto […]
Lasse Laaksonen on kirjoittanut Kurt Martti Walleniuksesta elämäkerran Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Kustantaja esittelee kirjaa seuraavasti: Sodan ajan kenraaleista kirjoitetut teokset käsittelevät tavanomaisesti sankareita ja menestyjiä. Silmiinpistävänä poikkeuksena kenraalien keskuudessa erottuu Wallenius. Hän oli paitsi antisankari, poliittinen kenraali ja Mannerheimin erottama ”epäonnistuja” myös maisteri, filosofi, kirjailija ja eränkävijä. Kirja ei ole ensimmäinen Walleniuksesta kirjoitettu […]
Vendée Globe on epäilemättä yksi maailman vaativimpia purjehduskisoja. Maapallon ympäri kulkeva reitti lähtee Ranskasta Atlanttia pitkin etelään, kiertää Hyväntoivonniemen eli Afrikan eteläkärjen ja sivuaa Australian lounaista rannikkoa Antarktiksen jäävuoria vältellen. Sieltä reitti jatkuu Tyyntä Valtamerta pitkin Etelä-Amerikan Kap Hornille ja palaa sitten Atlantin valtamerta lähtösatamaansa. Reitin pituus on kartalla 22 296 merimailia eli noin 45 000 […]
Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]
ALGOTH. Kapinallinen kynämies kuvaa hyvin sitä elämänuraa, jota pitkin opettajana eri puolilla Suomea toiminut Algoth Untola eteni tohmajärveläisestä renkipojasta kirjailijaksi ja Työmies-lehden toimittajaksi. 1180-sivuinen elämäkerta on poikkeuksellisen laaja ja sisältää myös tuntemattomia yksityiskohtia, jotka teoksen kirjoittaja Marko A. Hautala on kaivanut esille. Jo Hautalan väitöskirja vuodelta 2010 käsitteli paljolti Untolan elämää tämän maailmankatsomuksen muotoutumisen näkökulmasta. […]
Marjatta Sarpaneva (s. 1944) ja Anne Brunila (s. 1957) avasivat elämäntarinaansa Tammen viime vuonna julkaisemissa kirjoissa. Sarpaneva kirjoitti puolisostaan ja itsestään itse, Brunila valitsi toisen tien: hänen muistonsa ja ajatuksensa muokkasi kirjailija Johanna Venho. Sarpanevat Timo Sarpaneva (1926−2006) oli aikanaan ja on yhä yksi tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita ja taiteilijoita. Myös nuoremmat sukupolvet tuntevat hänen nimensä […]
Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]
SKS:n ylläpitämässä Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on nyt julkaistu joukko varhaisten säveltäjänaisten ja muiden musiikkielämän vaikuttajien elämäkerta-artikkeleita.
Dosentti Rami Mähkä, Turun yliopistossa työskentelevä kulttuurintutkija, on toimittanut Aulikki ja Toivi Mattilan kouluaikaisista päiväkirjoista julkaisun, joka on saanut nimekseen Vangittu prinsessa. Nimi on poimittu sairaalaan joutuneen Aulikki Mattilan kouluaikaisesta päiväkirjasta. Kirjan päähenkilöt ovat varakkaan tamperelaisen talonomistajan Jalmari Mattilan ja tämän puolison Ksenian kaksi tytärtä. Toimitustyön pani liikkeelle A. ja T. Mattilan Säätiö. Se on […]
Ina Colliander (os. Behrsen ) (1905–1985) ja Tito Colliander (1904–1989) olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat. Sekä Ina että Tito syntyivät Pietarissa. Ina kävi koulua Saksan Jenassa ja Tsarskoje selossa, opiskeli kuvataidetta Moskovassa ja Petrogradiksi nimetyssä synnyinkaupungissaan ennen perheen emigroitumista Suomeen vuonna […]
”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.
Naisten osuus kulttuurin, yhteiskunnan ja tieteen eri aloilla on ollut näennäisen marginaalinen. Vähitellen – kovin hitaasti kuitenkin – eri suunnilta on noussut esiin tietoja, jotka murtavat tätä piintynyttä käsitystä. Aiheesta on julkaistu suomeksikin myös monia kirjoja, joissa naisten merkitys pääsee uuteen valoon. Jo vuonna 1994 musiikkitieteen ja etnomusikologian professori Pirkko Moisala ja lehtori Riitta Valkeila […]
Kun vasta kuulin, että tulossa on kirja Collianderista, tiesin että tulen varmasti lukemaan sen. Tiedostamaton mieleni oli jo etsiytynyt kirjan ääreen. Viivyttelin, pelkäsin mitä tulee vastaan. Nyt voin sanoa helpottuneena: Ilahduin. Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti, avoimesti, niin että kohteet hengittävät, heräävät suorastaan henkiin! Kirja itsessään on kohteensa oloinen. Jotakin kotoista ja omalaatuista, arkista ja […]
Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]
Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]
Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]