Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]

Lue lisää

1

ALGOTH. Kapinallinen kynämies kuvaa hyvin sitä elämänuraa, jota pitkin opettajana eri puolilla Suomea toiminut Algoth Untola eteni tohmajärveläisestä renkipojasta kirjailijaksi ja Työmies-lehden toimittajaksi. 1180-sivuinen elämäkerta on poikkeuksellisen laaja ja sisältää myös tuntemattomia yksityiskohtia, jotka teoksen kirjoittaja Marko A. Hautala on kaivanut esille. Jo Hautalan väitöskirja vuodelta 2010 käsitteli paljolti Untolan elämää tämän maailmankatsomuksen muotoutumisen näkökulmasta. […]

Lue lisää

2

​Marjatta Sarpaneva (s. 1944) ja Anne Brunila (s. 1957) avasivat elämäntarinaansa Tammen viime vuonna julkaisemissa kirjoissa. Sarpaneva kirjoitti puolisostaan ja itsestään itse, Brunila valitsi toisen tien: hänen muistonsa ja ajatuksensa muokkasi kirjailija Johanna Venho. Sarpanevat Timo Sarpaneva (1926−2006) oli aikanaan ja on yhä yksi tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita ja taiteilijoita. Myös nuoremmat sukupolvet tuntevat hänen nimensä […]

Lue lisää

Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]

Lue lisää

SKS:n ylläpitämässä Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on nyt julkaistu joukko varhaisten säveltäjänaisten ja muiden musiikkielämän vaikuttajien elämäkerta-artikkeleita.

Lue lisää

Dosentti Rami Mähkä, Turun yliopistossa työskentelevä kulttuurintutkija, on toimittanut Aulikki ja Toivi Mattilan kouluaikaisista päiväkirjoista julkaisun, joka on saanut nimekseen Vangittu prinsessa. Nimi on poimittu sairaalaan joutuneen Aulikki Mattilan kouluaikaisesta päiväkirjasta. Kirjan päähenkilöt ovat varakkaan tamperelaisen talonomistajan Jalmari Mattilan ja tämän puolison Ksenian kaksi tytärtä. Toimitustyön pani liikkeelle A. ja T. Mattilan Säätiö. Se on […]

Lue lisää

Ina Colliander (os. Behrsen ) (1905–1985) ja Tito Colliander (1904–1989) olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat. Sekä Ina että Tito syntyivät Pietarissa. Ina kävi koulua Saksan Jenassa ja Tsarskoje selossa, opiskeli kuvataidetta Moskovassa ja Petrogradiksi nimetyssä synnyinkaupungissaan ennen perheen emigroitumista Suomeen vuonna […]

Lue lisää

”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Lue lisää

2

Naisten osuus kulttuurin, yhteiskunnan ja tieteen eri aloilla on ollut näennäisen marginaalinen. Vähitellen – kovin hitaasti kuitenkin – eri suunnilta on noussut esiin tietoja, jotka murtavat tätä piintynyttä käsitystä. Aiheesta on julkaistu suomeksikin myös monia kirjoja, joissa naisten merkitys pääsee uuteen valoon. Jo vuonna 1994 musiikkitieteen ja etnomusikologian professori Pirkko Moisala ja lehtori Riitta Valkeila […]

Lue lisää

Kun vasta kuulin, että tulossa on kirja Collianderista, tiesin että tulen varmasti lukemaan sen. Tiedostamaton mieleni oli jo etsiytynyt kirjan ääreen. Viivyttelin, pelkäsin mitä tulee vastaan. Nyt voin sanoa helpottuneena: Ilahduin. Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti, avoimesti, niin että kohteet hengittävät, heräävät suorastaan henkiin! Kirja itsessään on kohteensa oloinen. Jotakin kotoista ja omalaatuista, arkista ja […]

Lue lisää

2

Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]

Lue lisää

1

Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Kalervo Kummola tuli tunnetuksi jääkiekkovaikuttajana ensin Turussa ja pian koko maassa. Hän oli keskeisesti mukana, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja toiminta käynnistettiin 1970-luvulla. Siitä alkoi myös suomalaisen ammattilaisurheilun vakiintuminen ja organisoituminen. Kummola toimi kauan SM-liigan toimitusjohtajana ja Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtävissä hän on ollut pitkään, viimeisimpänä liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä […]

Lue lisää

Hermann Göring oli ja on yhä yksi tunnetuimmista kansallissosialistisen Saksan johtohahmoista. Heinrich Fraenkelin ja Roger Manvellin teos Hermann Göring – Nousu ja tuho on rakennettu hyvin dokumentoitujen saksalaisten ja yhdysvaltalaisten arkistodokumenttien varaan. Perusaineistoa täydentävät Göringin perheenjäsenten, hänen alaisinaan toimineiden ja muiden hänen lähipiirissään eläneiden haastattelut. Nuoruus Hermann Göring syntyi Baijerissa vuonna 1893. Hänen isänsä oli […]

Lue lisää

Niklas Herlin  (1963–2017) oli mediavaikuttaja ja monimiljardööri, kärkevä yhteiskunnallinen keskustelija ja filantrooppi. Ristiriitainen hahmo oli mukana monenlaisissa hankkeissa – hän perusti kustantamon, verkkolehden ja kehitysvammaistyötä tukevan säätiön. Välit sukuun särkyivät. Elämä päättyi suhteellisen nuorena, vain hieman yli viisikymppisenä. Heikki Herlin (s. 1990) on useiden pyyntöjen jälkeen kirjoittanut isästään kirjan, joka on yhtä kaleidoskooppimainen kuin päähenkilö. […]

Lue lisää

Arvostelu

Esa Laaksonen on saanut kansien väliin tarinan asuntosuunnittelija Else Aropaltiosta (1914 – 2008). Vähemmän tunnetuksi jäänyt, erityisesti Lauttasaareen rakennuksia suunnitellut Else Aropaltio sai paradoksaalisesti julkisuutta, kun Aropaltion perheen Kaakkurikujan oma talo purettiin 1990-luvun lopulla. Else Aropaltion ura alkoi 1930-luvun lopulla Lauttasaaren Otavantieltä ja jatkui 1960-luvun lopulle Lauttasaaren Särkiniementielle. Koko kolmenkymmenen vuoden mittainen suunnittelijan työ tapahtui […]

Lue lisää

Kirjan nimi on kerrassaan herkullinen. Kuuden vuosikymmenen aikana suomalaiset ehtivät kysellä sanomalehtien yleisönosastoissa sekä muissa julkisissa keskusteluissa ties miten monta kertaa, kuinka Jörn Donner kehtasi. Ja kyllähän hän kehtasi: en äkkipäätä keksi asiaa tai aihetta, johon Donner ei olisi tavalla tai toisella tarttunut. Hän levitti ihmisten eteen sairautensa ja seksielämänsä – ja ennen kaikkea mielipiteensä. […]

Lue lisää

En ole kovin kiinnostunut kaloista. En ongi enkä kalasta. Jonkin verran syön kalaa ja teen silloin tällöin kalaruokaa. Ankeriasta en ole koskaan syönyt, enkä muutoinkaan tiedä ankeriaasta muuta kuin sen, että se liittyy jotenkin Sargassomereen. Mikä tai missä Sargassomeri on, en ole ottanut selvää. Ankeriaat eivät ylipäätään ole koskaan kiinnostaneet minua tuon taivaallista. Narratiivinen tietokirja […]

Lue lisää

Satojen ellei peräti tuhansien nimekkeiden Mannerheim-kirjallisuus on viime syksynä saanut taas jykevän lisäyksen: ruotsalainen historioitsija Herman Lindqvist kertoo marsalkan koko elämäntarinan noin viidelläsadalla sivulla. Kehystarinassa kirjoittaja itse palelee räkänokkapartiolaisena Helsingin tammipakkasissa. Narvan marssi soi eikä seitsenvuotias edes taida oikein ymmärtää tilanteen koko vakavuutta ja juhlavuutta, tekeepähän vain kunniaa kuten kaveritkin, kun ruumissaatto kulkee ohi. Varsinainen […]

Lue lisää