Kansallisarkiston kaksikielinen julkaisu Nikolai Gerard, Suomen unohdettu kenraalikuvernööri tuo päivänvaloon Suomen historian puoliunohdetun, mutta hyvin tärkeän hahmon, joka oli Suomen kenraalikuvernöörien joukossa poikkeus: hän oli siviiliammatiltaan virkamies (juristi) eikä sotilas kaikkien muiden kenraalikuvernöörien tavoin. Suomen kenraalikuvernööreistä on kattava biografia ilmestynyt ainoastaan F.A. Seynistä (Pertti Luntinen 1985), N. I. Bobrikovista (Tuomo Polvinen 1984) sekä hyvin vanhentunut […]
Yhdysvaltojen ensimmäisestä mustasta presidentistä, Barack Obamasta (s. 1961), on kirjoitettu paljon, mutta Unelmia isältäni, kertoo hänen kasvu- ja opiskeluvuosistaan, työuransa alusta sekä ajattelunsa ja politiikkansa kasvualustasta hänen sanoillaan ja hänen näkökulmastaan. Kirja on nuoren miehen selonteko omasta sisäisestä matkastaan: pojasta etsimässä isäänsä ja hakemassa siedettävää tarkoitusta elämälleen mustana amerikkalaisena. Se on myös kertomus siitä, miten […]
Ruotsissa on avattu uusi avoin elämäkerrallinen sivusto Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (SKBL) joka nostaa esille historian hämäristä yli 1000 merkittävää ruotsalaista tai Ruotsissa vaikuttanutta naista keskiajalta nykyaikaan. Lainsäädännölliset esteet ovat usein rajoittaneet naisten näkyvyyttä yhteiskunnassa. Naisen oman nimen käyttö ei esimerkiksi ole aina ollut mahdollista tai heiltä on suljettu mahdollisuus kouluttautua tai hallita omaisuuttaan. Naishistoriallisen sanakirjan […]
Arvostelu
Professori Olavi Koivukangas on siinä mielessä harvinainen mies, että hän on väitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten Suomessa. Toisaalta hän on jokseenkin tyypillinen eteläpohjalainen, itsevarma, iso, komeaääninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat eteläpohjalaiset olivat ja tekivät 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Osa heistä palasi, osa jäi. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. […]
1Aivan ensiksi on todettava, että nyt käsillä oleva Lasse Lehtisen kirjoittama Väinö Tannerin(1881-1966) elämäkerta kuuluu syksyn jykevimpiin teoksiin. Ainakin mitä kokoon tulee: sivuja on miltei 900, ja käsiteltävä ajanjakso yltää yhdeksälle vuosikymmenelle. Toiseksi lienee syytä yhtyä maan kokeneimpiin poliittisiin toimittajiin kuuluvan Unto Hämäläisen arvioon: tämän kirjan jälkeen Suomen nykyinen sisä- ja ulkopolitiikka tuntuu harmittomalta hissuttelulta. […]
Johannes Hynösestä tuli julkkis, koko kansan Hannes, kun häntä haastateltiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla 6.12.2014. Tuolloin 101-vuotias sotaveteraani hurmasi sekä paikalla olevat että television ääressä juhlivat kansalaiset aitoudellaan, luontevuudellaan – ja tanssillaan! Juhlien jälkeen tiedotusvälineet riepottivat miestä haastattelusta toiseen ja tekivät hänen elämänvaiheitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan koko kansalle tutuiksi. Kaikki viestimet antoivat myönteisen kuvan ikinuoresta […]
Arvostelu
Emil Wikströmiä (1864-1942) voi hyvällä syyllä kutsua ahkeraksi ja antaumukselliseksi taiteilijaksi, joka halusi taiteessaan ikuistaa henkilöitä, arvoja, aatteita ja kauneutta. Hän teki paljon julkisia muistomerkkejä ja patsaita, joista tunnetuimpia lienevät ”kivimiehet” Helsingin rautatieasemalla, karhu Kansallismuseon portailla, J.V. Snellmanin ja Elias Lönnrotin patsaat niinikään pääkaupungissa. Mari Tossavainen haluaa teoksessaan painottaa Wikströmin ansioita kuvanveistäjänä ja riisua taiteilijaan […]
Viimeistään Netflixin suurta suosiota nauttiva Narcos-sarja teki Escobarista maailman tunnetuimman huumekauppiaan. Ranskalaisen historioitsijan Thierry Noëlin Hopeaa vai lyijyä – kokaiinikuningas Pablo Escobarin elämä täydentää kulttuuriviihteen usein romantisoivaakin kuvaa Escobarin elämästä rakentamalla asiakirjoihin ja historiallisiin seikkoihin perustuvan kokonaiskuvan. Hopeaa vai lyijyä ei ole niinkään populaarikulttuurin yhdeksi kiistellyimmistä ikoneista nousseen Escobarin henkilökuva, vaan se valottaa laajasti Latinalaisen […]
Törmäsin Elvi Sinervon (1912-1986) tuotantoon ensi kerran Helsingin Siltavuoressa, asuessani kulttuuritoimittaja Juha Virkkusen alivuokralaisena Kristianinkadulla. Elettiin 1980-luvun alkua ja Juha antoi minulle vapaalipun Kristiina Halkolan monologinäytelmään Vuorelle nousu. Esitys puhutteli. Se oli moderni ja kertoi naisen asemasta, abortista ja kokemuksista minulle uudella tavalla. Luin pian myös novellikokoelman Vuorelle nousu(1948). Samoihin aikoihin olin alkanut kiinnostua feminismistä, […]
Arvostelu
Kalle Päätalon ura köyhistä oloista lähteneestä koillismaalaisesta metsätyömiehestä, joka sodan vaiheiden jälkeen kohoaa rakennusmestariksi ja lopulta Suomen tuotteliaimmaksi ja tunnetuimmaksi kirjailijaksi, on varsin tunnettu sankaritarina. Päätalo itse loi sen tarinan ja kritiikki ja erilaiset elämänkerralliset kirjoitukset ovat sitä myöhemmin aktiivisesti tukeneet. Ritva Ylösenkin kirja etenee vankasti Kallen kirjojen mukaisesti kronologisesti kirjojen tapahtumia kerraten. Kirjojen tapahtumat […]
Tanskalaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Jens Andersenin Astrid Lindgren-elämäkerta Tämä päivä, yksi elämä esittelee lapsuusmaiseman, joka voisi olla suoraan tämän suositun satukirjailijan omista teoksista. Smoolantilaisessa Vimmerbyn kylässä eletään 1900-luvun alkupuolella idylliseltä näyttävää arkea. Perhe ei ole kylän köyhimpiä, mutta ei kuulu paikkakunnan kermaankaan: pappilan vuokraviljelijän lapsilla oli tukenaan turvallinen joskin jokseenkin vanhoillinen yhteisö. Kirjallisesti lahjakas Astrid […]
Arvostelu
Tuottelias sotahistorian dosentti ja tietokirjailija Jarkko Kemppi on erikoistunut viime vuosina kenraali-elämäkertoihin. Hän on kirjoittanut mm. teokset Jalkaväenkenraali A. E. Martolasta (2008), Albert Puromasta (2013) sekä N. V. Hersalosta (2013). Kesällä 2017 ilmestyi Kempin teosItsenäisen Suomen sotakenraalit (2017). Kemppi on käyttänyt uudessa teoksessaan lähteinä Ilmari Karhun (1897-1971) omia muistelmia lapsuudestaan ja nuoruudestaan, kenraalin lasten haastatteluja sekä […]
Arvostelu
Teoksen kirjoittaja Milla Peltonen on väitellyt tohtoriksi Hannu Salaman romaaneista ja käynyt pitkiä, nauhoitettuja keskusteluja kirjailijan kanssa vuodesta 2008 lähtien. Muuta lähdeaineistoa on myös kosolti: päiväkirjoja, kirjeitä, käsikirjoituksia ja lehdistöaineistoa. Niitä Peltonen ”myllyttää” taidolla, vaikka Salama-arkistomateriaali on vielä järjestämättä. Hannu Salama täytti 2016 jo 80, mutta tuntuu olevan täydessä vauhdissa kirjailijana edelleenkin. Ärsyttämisen taidon hän […]
Suomalaisen historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteista kertoo kenties jotain se, että vasta anno Domino 2016 ilmestyi tutkimus – elämäkerta – Constantin Linderistä (1836-1908). Linder on jäänyt historiaan ”myöntyväisyysmiehenä” eli niin sanotun myöntyväisyyssenaatin talousosaston varapuheenjohtajana vihatun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin (1839-1904) aikana. Tämä senaatti koostui pääasiassa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen johtamista vanhasuomalaisista, joten Linderin suostumista hänelle tarjottuun virkaan pidettiin hämmästyttävänä. […]
Miika Siironen toteaa tuoreen kirjansa ensimmäisessä lauseessa, ettei käsillä suinkaan ole elämäkerta, vaan teos on kuvaus ääriajattelun synnyttäjästä, Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsenestä, Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajasta ja liikkeen nuorisojärjestön Sinimustien johtajasta. No, kyllä tätä voisi elämäkerraksikin sanoa, sillä miehen elämänkulku kartoitetaan kutakuinkin tarkkaan. Painotus on hänen julkisessa toiminnassaan jossa Suomi – tai pikemminkin utopia siitä – oli […]
Reinhold Hausen (1850-1942) oli valtionarkistonhoitajana 36 vuotta, kunnes hänet pakotettiin eroamaan vuonna 1916. Jari Lybeck on osana Turun yliopiston historian laitoksen akatemiaprojektia kirjoittanut Hausenista historiikin, jossa Hausen pyritään asettamaan aikansa laajempaan kontekstiin. Hausen oli historiantutkija ja svekomaani, mutta Jari Lybeckin kirja on enemmän kuin Hausenin elämäkerta. Se on kertomus valtionarkistosta Hausenin aikana. Tällaisena se on […]
Naisten aika pääotsikkona luo heti kuvan siitä, että sisältö kertoo ajankohdasta, jolloin on naisten vuoro vaikuttaa. Naisten aika määritelläänkin heti kirjan johdannon alussa koskemaan aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, jolloin ”naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta.” Näihin kahteen pyrkimykseen yhdistyi lisäksi naisten opinhalu. Naisten aikaa käsitellään melko kattavasti johdannossa, jossa esitellään lyhyesti […]
Arvostelu
Kummallista kyllä, tieteellistä elämäkertaa Nils Adolf Erik Nordenskiöldistä saatiin odottaa yli kuusikymmentä vuotta: Henrik Ramsayn elämäkerta Nordenskiöld, sjöfararen, ilmestyi 1950 (suomeksi 1953). Sen jälkeen ei ole kukaan tarttunut aiheeseen laajassa mittakaavassa. Toki Nordenskiöldistä on kirjoitettu paljon artikkeleita, onhan hän tunnetuin suomalaissyntyinen tutkimusmatkailija. Etenkin Nordenskiöldin Koillisväylän läpipurjehtiminen lienee tunnettu ympäri maailmaa samoin kuin hänen arvokkaat karttakokoelmansa. […]
Arvostelu
Raija Lampilan laatima henkilökuva Ralf Gothónista (s. 1946), pianotaiteilijasta ja musiikin monitoimimiehestä, on sekä laajuudeltaan että sisällöltään runsas ja rehevä. Kirjoittaja tuntee kohteensa jo 1970-luvulta alkaen, jolloin he opiskeluaikanaan tapasivat ensimmäisiä kertoja Sibelius-Akatemiassa. Alkusanoissaan kirjoittaja kertoo, että teoksen pääteemana on itse musiikki, sekä Ralf Gothónin ajatukset pianotaiteesta, liedistä, kamarimusiikista, orkesterinjohtamisesta, säveltämisestä ja musiikin opettamisesta. Kirjan […]
Arvostelu
Carl Gustaf Emil Mannerheimista on kirjoitettu ehkä enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta. Vaikka hänen syntymästään on kulunut pian 150 ja kuolemastaankin jo 65 vuotta, myös tänä syksynä ilmestyy Mannerheimia käsitteleviä kirjoja. Yhden niistä on tehnyt Teemu Keskisarja – ja ne, jotka katsoivat viime talvena esitetyn televisiosarjan Pimeä historia viimeisen jakson, arvaavat että uutuudelta on lupa […]