Svetlana Allilujeva (1926-2011) sai mediamaailman sekaisin maaliskuussa 1967 loikkaamalla Neuvostoliitosta Intian kautta Yhdysvaltoihin. Loikkari ei ollut kuka tahansa, vaan Josif Stalinin tytär. Sitä ei aluksi meinattu edes todeksi uskoa. Allilujevan mukanaan tuoma käsikirjoitusnivaska ”Kaksikymmentä kirjettä ystävälle” paljasti pian koko maailmalle niin henkilöllisyyden aitouden kuin hurjan tarinan Kremlin sisäpiiristä. Emerita professori Rosemary Sullivan Toronton yliopistosta teki […]

Lue lisää

Elämäkerrallinen käänne on koskettanut myös historiantutkimusta. Tutkimusaiheet ja painopisteet ovat sotien jälkeen lähentyneet muutenkin ihmistä, arkea. Mutta vasta viime aikoina ilmiö on alkanut suuremmin vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja -käytäntöihin. Vasta ilmestynyt, oululaistutkijoiden kokoama artikkelikokoelma Historiallinen elämä pyrkii paaluttamaan tätä keskustelua ja selventämään historiatieteellisen elämäkertatutkimuksen rajoja: millä ehdoin historiantutkija voi työssään käyttää esimerkiksi biografiaa, muistelmia tai kirjeitä […]

Lue lisää

Édith Piaf: Hymni rakkaudelle on yksi niistä lukuisista teoksista, joita Jean-Dominique Brierre on kirjoittanut ranskalaisesta populaarimusiikista ja -muusikoista. Kirja on kiehtovaa, melkein hengästyttävää luettavaa. Brierre tuntuu monesti osuvan naulan kantaan etsiessään Piafin elämän ja chansonien sanojen yhtymäkohtia. En kuitenkaan sanoisi kirjaa tieteelliseksi elämäkerraksi, sillä se jättää laulajattaren elämän ja uran kokonaiskuvan hahmottamisen lukijalle. Myös perustellut […]

Lue lisää

Ensivaikutelma Lauri Meren Jussi Jurkka -elämäkerrasta on hienoinen ihmetys. Miten niin Tuntematon tähti? Kun kannessa on kuva, josta ainakin varttuneempi kansanosa – nekin, jotka eivät ole ikänään teatterikatsomossa istuneet – tunnistaa hänet. Luutnantti Lammiohan se siinä… Kirjaa lukiessa huomaa, että nimellä on katetta. Jussi Jurkka (1930–1982), joka ei viihtynyt julkisuudessa, jäi ihmisenä vieraaksi paitsi yleisölleen, […]

Lue lisää

1

Merkittävä suomennosurakka Renja Salmisen suomennostyö Michel de Montaignen (1533–1592) parissa on edennyt loppuun, Esseiden kolmanteen osaan. Kaksi ensimmäistä osaa on ilmestynyt aiemmin 2000-luvulla, ensimmäinen 2003 ja toinen 2008. Nyt suomennettu kolmas osa on Montaignen vanhuudenteos, jossa esseisti korjailee ja täydentää vuoden 1588 painosta, ryhtyy taas kerran vuoropuheluun aiemman itsensä kanssa. Viimeisessä osassa on paljon koko […]

Lue lisää

Panu Rajalan ja Hannu K. Riikosen teokset Olavi Paavolaisesta (1903–1964) ovat osoittaneet, että monikasvoinen kulttuurivaikuttaja, tulenkantaja ja synkkä yksinpuhelija kiinnostaa ja puhuttelee edelleen. Tulisoihtu pimeään -teoksessaan Rajala rakentaa vaikuttavan henkilökuvan. Riikosen Nukuin vasta aamuyöstä on tiedon aarrearkku, joka hämmästyttää ja ajoittain hengästyttää runsaudellaan ja oppineisuudellaan. Molemmat keskittyvät siihen, minkä parhaiten osaavat, ja työn tulokset vakuuttavat. […]

Lue lisää

Mary Shelleyn traaginen elämä Mary Shelleyn elämä oli värikäs ja monivaiheinen, vaikka ei välttämättä kovin onnellinen. Mary Shelleyn äiti Mary Wollstonecraft oli tunnettu feminismin uranuurtaja ja isä William Godwinin oli filosofinen anarkisti. Kumpikaan ei uskonut avioliittoon, mutta he menivät kuitenkin naimisiin, kun Mary tuli raskaaksi. Marylla oli entisestä suhteestaan jo tytär, Fanny. Vanhemmat kutsuivat syntymätöntä […]

Lue lisää

Norjalaisantropologien vitsin mukaan antropologit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: jotkut ovat tehneet kenttätyötä yhdellä alueella ja toiset kahdella. Ja sitten on Fredrik Barth. Oppiaineen nestorin tiedetään tehneen tutkimusta kotimaansa lisäksi Irakissa, Iranissa, Pakistanissa, Afganistanissa, Sudanissa, Bhutanissa, Omanissa, Kiinassa, Balilla ja Papua-Uudessa-Guineassa. Fredrik Barth on Norjan modernin sosiaaliantropologian perustaja ja kansainvälisesti tunnetuin norjalainen tutkija. Sosiaaliantropologiaa kuudelta vuosikymmeneltä […]

Lue lisää

Pöytälaatikkokirjoittajien sijaan kokoelman otollisin lukijakunta ovat kirjoittamisen opettajat ja moninaiset luovuusvalmentajat. Heidänkin kannattaa huomata, että kirjan otsikko lupailee liikaa. Kyse ei ole kirjoittamisen ohjauksesta yleisesti vaan proosan ja lyriikan prosessoinnista sanataiteen ja itseymmärryksen kehittämiseksi. Kokoelman kirjoittajat ovat valikoituneet Turun yliopiston kirjoittajalinjan opettajista, mikä on osaltaan rajannut käsiteltäviä aiheita. Kun luovan kirjoittamisen koulutusta 2000-luvun vaihteessa suunniteltiin […]

Lue lisää

Kolme matkakirjaa, pari esseekokoelmaa, yksi päiväkirja, yksi oma runokokoelma ja kolme antologiaa sekä kahdeksan toimitustyötä – kirjojen määrä ei häikäise, mutta silti Olavi Paavolainen näyttää löytyvän uudelleen aina muutamien vuosikymmenten välein. Tänä syksynä, jolloin hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 50 vuotta, hänestä kertovia kirjoja ilmestyy kaksi. Hannu K. Riikosen Nukuin vasta aamuyöstä lähestyy ainakin ennakkotietojen mukaan […]

Lue lisää

Juha Henriksson tuntee hyvin käsittelemänsä aiheen, sillä hän on aikaisemmin kirjoittanut tietokirjat Toivo Kärjestä, Erik Lindströmistä ja Rauno Lehtisestä. Tämä teos jatkaa näiden aikaisempien kirjojen esitystapaa. Henkilöiden elämänvaiheet ovat vain tausta ja etupäässä tarkastelun kohteena on musiikki ja sen analysointi. Sävellysten analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa myös heikommin musiikin teoriaa tunteville lukijoille, joten kirjaa ei ole […]

Lue lisää

Voiko kirjailija kertoa saman tarinan kahteen kertaan ilman että lukijat hermostuvat? Paul Auster näköjään voi – hänen omaelämäkertansa Mielen maisemissa (Report from the Interior) on hyvin samanlainen teos kuin pari vuotta sitten ilmestynyt ja saman tien suomennettu Talvipäiväkirja (Winter Journal). Molemmat kirjat kuvailevat tekijänsä lapsuutta amerikkalaisessa omakotilähiössä ja pikkukaupungin pojan yliopistovuosia tuoden vihdoin lukijan – […]

Lue lisää

Maradonan ura julkisuudessa alkoi jo ennen kuin hän varsinaisesti oli tehnyt läpimurtoaan jalkapalloilijana. Hän oli uransa alusta lähtien tunnettu tähti, joka oli lahjakas pallonkäsittelijä. Hyvin vaatimattomista oloista lähtenyt Diego nousi huipulle onnistuneiden ystävyyssuhteiden ansiosta. Hänen taustallaan oli jalkapallon kaupalliseen maailmaan pyrkivä nuoruudenystävä, jonka taitojen avulla Diegon kyvyt muutettiin rahaksi, jotka tosin hupenivat Diegon ja hänen […]

Lue lisää

Bit Bangin kirjoittajat Martti Häikiö ja Essi Ylitalo luonnehtivat teostaan kaksoiselämäkerraksi, jonka tavoitteeksi on asetettu ”ymmärtää digikumouksen syvintä olemusta, sen käännekohtia ja dynamiikkaa.” Kirjoittajat pyrkivät myös selittämään, mikä teki digikumouksesta aikamme merkittävimmän muutosvoiman.  (s. 9) Teos on kirjoitettu konstailemattomalla ja virheettömällä kielellä.  Yrjön kanssa tehdään sinunkaupat sivulla 11, ja tämän jälkeen lukija pääse tutustumaan digitalisoituvan […]

Lue lisää

Paula McLainin elämäkertaromaanin suomennosnimi Nuoruutemme Pariisi viittaa Ernest Hemingwayn (1899-1961) omiin Pariisin muistelmiin A Moveable Feast (1964), jotka julkaistiin suomeksi sinänsä osuvalla nimellä Nuoruuteni Pariisi. Muistelmissaan Hemingway teki tilinsä selväksi Pariisin 1920-luvun taiteilijaelämän sekä eräiden tuohon aikaan liittyvien taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Hänen katsotaan onnistuneen teoksessaan tavoittamaan hyvin ensimmäisen maailmansodan jälkeisen kadotetun sukupolven tunnot: taukoamattoman […]

Lue lisää

Kuten kirjoittaja itsekin toteaa esipuheessaan, Pentti Airion teos Walter Hornista ei ole varsinainen ”kattava elämäkerta”, vaan keskittyy joihinkin laajempaa kiinnostusta herättäviin teemoihin kohdehenkilön elämässä. Tällaisiksi keskeisiksi teemoiksi Airion teoksessa nousevat jääkäriliikkeen synty ja niin sanottu Pohjola-aktivismi. Erityisesti jälkimmäinen on toistaiseksi jäänyt melko vähäiselle huomiolle ja kirjassa luodaankin mielenkiintoista kuvaa erityisesti aktivistien yhteysverkostoista. Pohjola-aktivismi näyttää kuuluneen […]

Lue lisää

Lavatähti ja kirjamies on herättänyt paljon keskustelua, kun tunnettu elämäkertakirjailija on kajonnut Katri Helenaan, lähestulkoon viimeiseen suomalais-kansalliseen ikoniin, jossa viattomuutta on vielä jäljellä. Omat vapaamieliset ystävätkin pitävät kirjaa sopimattomana, sellaisetkin jotka tuntevat teoksen vain valituista lainauksista iltapäivälehtien sivuilla. Haluttiinpa tai ei, Katri Helena – ei ihmisenä, vaan julkisuuden henkilönä – on kappale suomalaista kulttuurihistoriaa, niin […]

Lue lisää

Hautala keskittyy työssään Untolan yhteiskunnalliseen toimintaan jättäen varsinaisen luovan kirjailijantyön analysoinnin ja arvioinnin muille. Tämä on viisas ratkaisu, sillä poliittisessa puolessakin on ollut yllin kyllin selvitettävää. Hautala on onnistunut selkiyttämään monia aikaisemmin epäselväksi jääneitä kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys on, oliko Untola se vuosisadan alun pietarilainen sosialistivallankumouksellinen, jollaisena kirjailija Leo Lindsten häntä 1970- ja 1980-luvuilla julkaisemissaan kirjoituksissa […]

Lue lisää

Tietokirjan kirjoittaminen muistuttaa salaatin tekemistä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan tuoreita raaka-aineita (ajanmukaista ja pätevää tutkimuskirjallisuutta), pilkkomista ja sekoittamista (aineiston valikointia, yhteensovittamista ja jäsentämistä) ja houkutteleva esilllepano. Parhaassa tapauksessa kastike sitoo erilaiset maut yhteen ja tekee kokonaisuudesta omaleimaisen. Vertauksen ei ole tarkoitus olla vähättelevä. Hyvän tietokirjan kirjoittaminen on erittäin vaikea taito, mitä osoittaa osaltaan sekin, että vuonna […]

Lue lisää

Kovin moni henkilö ei ole 1900-luvulla saanut myyttistä mainetta ja vielä harvemman nimi on jäänyt elämään arkikieleen käsitteenä. Rakastajan roolissa arkimytologiaan on päässyt ainoastaan Auervaara. Alunperin Ruben Oskar Janssonina (1906-1964) syntynyt turkulais-helsinkiläinen pikkurikollinen kirjoitti toki itsekin muistelmansa – ”Nainen oli kohtaloni” (1953) – mutta paikkansa historiankirjoituksessa Auervaara on saanut vasta yli kolmekymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. […]

Lue lisää